Nyt taisi mennä rautalanka solmuun. Ks 6 § . Nähdäkseni et yrittänyt kuvata 7 § kuvattuja poikkeuksia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011012
03.06.2016
Länsi-Uusimaa
Polkupyöräonnettomuus suojatiellä
Torstaina 2.6.2016 iltapäivällä tapahtui Espoossa Kuitinmäentien ja Piispankallion risteyksessä henkilöauton ja polkupyöräilijän välinen liikenneonnettomuus. Onnettomuudessa polkupyöräilijä loukkaantui ja hänet vietiin sairaalahoitoon.
Törmäyksen voimasta polkupyöräilijä oli lentänyt ilmassa useita metrejä ennen osumistaan katuun. Pyöräilijän käyttämä suojakypärä oli hajonnut useasta eri kohdasta. Poliisin näkemyksen mukaan suojakypärä oli rikkoontumisestaan huolimatta pelastanut pyöräilijän hengen.
Suojatie ei automaattisesti suojaa polkupyöräilijää
Länsi-Uudellamaalla on sattunut kevään ja alkukesän aikana useita vaaratilanteita, joissa auto ja polkupyörä ovat kolaroineet. Valtaosassa tapauksista polkupyöräilijä on ollut lapsi. Lapsien iät ovat väliltä 5-13. Osa onnettomuuksista on sattunut suojatiellä.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos muistuttaakin autoilijoita ja pyöräilijöitä noudattamaan varovaisuutta liikenteessä ja erityisesti suojateillä. Vanhempien olisi hyvä kerrata liikennesäännöt yhdessä jälkikasvunsa kanssa. Iäkkäämpiä kuljettajia muistutetaan, että vaaratilanne saattaa syntyä yllättäen. Poliisi haluaa myös painottaa kypäränkäytön tärkeyttä sillä kypärän käyttäminen saattaa pelastaa hengen.
Vaikka alle 12-vuotias saa ajaa pyörällä jalkakäytävälläkin, niin lain mukaan minkään ikäinen ei saa ajaa suojatiellä. Ajaa saa ainoastaan pyörätien jatkeella, jos sellainen on suojatien yhteydessä.
Onnettomuuspaikka tämä ja kaikki tuossa risteysalueella olevat suojatiet on myös pyörätien jatkeita jotka on maalattu uudella merkintätavalla. https://goo.gl/maps/3X4LzvnSwSJ2
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016...72717_uu.shtml
Autoilija törmäsi vuonna 1998 syntyneeseen naiseen eilen torstaina Porissa.
Poliisi kertoo tiedotteessa, että henkilöautolla ajanut mies törmäsi vuonna 1998 syntyneeseen naiseen Porin Koivulantiellä. Nainen oli ylittämässä tietä polkupyörällä pyörätien jatkeena olevaa suojatietä pitkin. Henkilöauto törmäsi naiseen suojatiellä.
Poliisin tiedotteessa sanotaan, että polkupyöräilijä ohitti suojatielle tullessaan väistämisvelvollisuutta osoittavan kärkikolmion. Poliisin alustavien tietojen mukaan polkupyöräilijä ei loukkaantunut vakavasti. Nainen toimitettiin Satakunnan keskussairaalaan tutkimuksiin
Taitaa olla niin, että ne penaalin terävimmät kynät eivät hakeudu kuljettamaan känniääliöitä päivästä toiseen.
Rule #1: Obey The Rules
Kypärän ei tarvitse kolarissa hajota useasta eri kohdasta. Särkyykö kypärä vai ei, se riippuu osuman voimakkuudesta. Tässä tapauksessa kypärä särkyi, joten osuma oli voimakas. Jos törmäys olisi ollut vielä voimakkaampi, kypärä ei ehkä olisi enää pyöräilijää pelastanut.
Näin minä haluan uskoa poliisin asian tarkoittaneen. Koska tuo on mahdollista, kyseisen poliisin haukkuminen tyhmäksi on mielestäni tyhmää.
Kypärä voi hajota jo aika pienestä. Vasta kun reuna on kunnolla lytyssä voidaan puhua, no ei kyllä hengen pelastuksesta, mutta kypärän suunnittelunmukaisesta suojavaikutuksesta.
Tämä on täysin totta.
Mutta jos luetaan tuota tekstiä, jota ylempänä lainasin.
Kypärä on hajonnut useasta eri kohdasta. Tällöin iskun on täytynyt olla voimakas. Uskoakseni niin voimakas, että ilman kypärää olisi tullut vakavia vammoja, mutta tämä ei ole se pointti.
Pointti oli se, että poliisi sanoi, että rikkoontumisestaan huolimatta kypärä on pelastanut pyöräilijän hengen. Tästä mä vedin sen johtopäätöksen, että poliisin mielestä kypärän tulis säilyä ehjänä kolarissa. Ja näinhän se ei ole, kun isku on riittävän voimakas.
Tuttu loukkaantui viime vuonna. Sit kun pääsi takas pyörän päälle, jatkoi ajelua samalla kypärällä, jolla oli kaatunut. Tavattiin keväällä ja oli puhetta tästä kolaroinnista. Tutkin hänen kypärää ja huomasin heti, että siinä oli 3 isohkoa halkeamaa. Tuttu otti kypärän mun kädestä, katsoi sitä hetken ja kiikutti sen saman tien roskikseen. Ja kiitteli kovasti. Kyllä sitä oltiin kuulemma katottu aikanaan, mutta mitään ei huomattu.
Auto kolhaisi pyöräilijätyttöä Kajaanissa 3.6.2016
05.06.2016
Oulu
Kajaanin poliisi tutkii liikenneturvallisuuden vaarantamisena tapausta, jossa polkupyörällä liikkunut tyttö joutui auton tönäisemäksi Lönnrotinkadun ja Välikadun risteyksessä suojatiellä. Tyttö oli ylittämässä suojatietä Kauppatorin suunnasta 3.6.2016 noin klo 17.10 - 17.15.
Kaikkien onneksi tapahtuneessa vältyttiin henkilövahingoilta, mutta polkupyörä kärsi pieniä vaurioita. Autoilijan henkilöllisyys ei ole poliisin tiedossa. Poliisi kaipaa havaintoja tapahtuneesta osoitteeseen tutkinta.kajaani@poliisi.fi tai virka-aikana numeroon 0295 416520.
Pyöräilijä loukkaantui lievästi Keski-Vuosaaressa
04.06.2016Helsinki
Ajoneuvon ja polkupyörän välinen onnettomuus Keski-Vuosaaressa suojatiellä
Poliisi sai ilmoituksen liikenneonnettomuudesta Halkaisijantien ja Halkaisijanpolun risteyksessä perjantai aamupäivänä 3.6.2016. Polkupyöräilijä oli ajanut Pohjavedenpuiston suunnasta Halkaisijapolkua ja ajoneuvo oli ajanut Retkeilijänkadun suunnasta Halkaisijantietä pitkin. Suojatien kohdalla vuonna 1962 syntynyt polkupyöräilijä törmäsi ajoneuvon keulaan sillä seurauksella, että polkupyöräilijä lensi ajoneuvon konepellin yli maahan. Ajoneuvon kuljettaja on vuonna 1975 syntynyt mieshenkilö. Ajoneuvon ja polkupyörän vauhdit olivat tilanteessa normaaleja. Polkupyöräilijä kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa. Asiaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Tässä meillä on kerrankin tapaus jossa - ensin poliisi tietenkin tutkii, syyttäjä harkitsee ja oikeus tarvittaessa päättää - pyöräilijä on melko yksiselitteisesti syyllinen eli Halkaisijanpolun kelviltä ajava pyöräilijä on väistämisvelvollinen Halkaisijantietä ajavaan autoilijaan nähden.
Tuommoiseen ajokäytökseen on voinut johtaa (a) väärä käsitys väistämissäännöistä, (b) tottumus siihen ettei hiljaisella kadulla autoja tule, (c) kokemus siitä että autoilijat kuitenkin antavat tietä, (d) aiheeton turvallisuudentunne hiljaisella vauhdilla kelviä ajaessa, (e) huomion kiinnittyminen muihin asioihin, (f) humalatila tai (g) se kuuluisa pyöräilijöiden röyhkeys ja piittaamattomuus liikennesäännöistä.
PS Kohdan (c) osalta on minunkin todettava että (1) pyörätien jatkeet joilla pyöräilijä on väistämisvelvollinen ovat todella harvinaisia ja (2) autoilijat antavat tällaisissa tapauksissa tietä huomattavan usein - ja joskus jopa silloin kun olen jo pysähtänyt ja irrottanut toisen jalan polkimesta!
Filosofinen ongelma. Kolmio edellyttää risteävän tien liikenteen väistämistä. Tässä tapauksessa heillä on punainen valo, joten risteävää liikennettä ei ole tai jos on niin rikottu voimakkaampaa valo-ohjauksen sääntöä. On siis melko yhdentekevää onko kolmio voimassa vai ei.
Mikä tässä nyt sulla mättää? Otetaan nyt sitten koko rautalankakerä käyttöön, jolla osoitan tulkintasi siitä, että pyöreä vihreä valo koskettaisi vain suoraan meneviä, vääräksi.
Aloitan liikennevaloasetuksesta. Koko kyseeseen tuleva pykälä:
6 §
Risteyksessä olevilla liikennevaloilla on niiden ollessa toiminnassa ohjattava kaikkia liikennesuuntia. Pyörätien liikennettä ohjaavat polkupyöräopastimet voidaan osaksi aikaa jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jolloin niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa. Pihakatu, kävelykatu, tonttiliittymä tai muu vähäliikenteinen tulosuunta taikka pyörätie voidaan jättää kokonaan valo-ohjauksen ulkopuolelle, jos se on reunakivellä tai muulla vastaavalla tavalla rakenteellisesti ajoradasta erotettu eikä menettelystä aiheudu vaaraa. (24.5.2006/403)
Keskikorokkeella varustettu suojatie, joka sijaitsee vähintään 10 metrin etäisyydellä kolmihaaraisen risteyksen lähimmästä reunasta ja jonka kohdalla on enintään yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, voidaan kuitenkin ohjata valoin siten, että itse risteys jätetään valo-ohjaamattomaksi. Risteyksen sivusuunnan tulee tällöin olla vähäliikenteinen.
Jos 1 ja 2 momentin mukaisissa tapauksissa voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta, on se osoitettava liikennemerkein.
Pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään, että valoilla ohjataan kaikkia liikennesuuntia. Siinä ei säädetä, että vain punaisella säädetään kaikkia liikennesuuntia. Mikäli lainsäätäjä olisi tarkoittanut, että pyörellä vihreällä valolla ei ohjattaisi muuta liikennesuuntia kuin suoraan meneviä, niin tästä olisi säädös, joko omana momenttinaan tai momentin kohtana.
Ilmeisesti sinulle siis vihreän valon merkitys on erilainen, kuin lainsäätäjän tarkoittama.
Tieliikenneasetuksen (182/1982; http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantas...19820182#L4P22) 22 § 1 mom 2) säätää, että vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Tämä säännös on voimassa kaikkiin liikennesuuntiin. Ko. säädöksessä on lisäksi säädetty väistämisvelvollisuuksista ja rautalangan nimissä kuvaan ne kukin erikseen:
Vihreästä valosta huolimatta kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka asianmukaisessa järjestyksessä on astunut tai astumassa suojatielle.// Tämä säädös koskee niin suoraan kuin kääntyviä.
Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. // Tämä säädös koskee sekä vasemmalle, että oikealle kääntyviä, mutta ei suoraan meneviä, jotka eivät siis käänny.
Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä. // Tämä säännös puolestaan koskee vain vasemmalle kääntyviä, mutta ei siis oikealle kääntyviä tai suoraan meneviä.
Jos olen tulkinnut merkityksesi vihreästä valosta oikein, sinun liikennesäännöissä suoraan ajavan ei tarvitse esim. väistää asianmukaisessa järjestyksessä suojatielle astunutta jalankulkijaa (joka siis tietyissä tilanteissa voidaan jättä ilman valo-ohjausta).
-> liikennevaloilla ohjataan pääsääntöisesti kaikkia liikennesuuntia (joista siis poikkeuksia, jotka liittyvät itse liittymän ominaisuuksiin, esim. pihakadut, kävelykadut ja muut vähäliikenteiset tulosuunnat)
-> liikennevalojen (punainen, keltainen, vihreä) merkitys on kaikille liikennesunnille sama (tieliikenneasetus 182/1982 22 §)
-> tämän lisäksi on olemassa erilaisia väistämissääntöjä, joista osa koskee sekä suoraan ajavia että kääntyviä ja osa kääntyviä ja vielä osa vain vasemmalle kääntyviä
Joko riittää rautalanka. Mikäli edelleen olet sitä mieltä, että pyöreällä vihreällä valolla ei ohjata muuta liikennettä kuin suoraan meneviä, on sinulla varmaan jokin viranomaislähde tähän.
> Mikä tässä nyt sulla mättää? Otetaan nyt sitten koko rautalankakerä käyttöön, jolla osoitan tulkintasi siitä, että pyöreä vihreä valo koskettaisi vain suoraan meneviä, vääräksi.
Ei se sitä väitä, vaan yrittää jotain semanttista vänkäystä siitä että vihreä koskee väistämisvelvollisuuden suhteen vain suoraan meneviä (ja kääntyvä noudattaa normaalisti kääntyvän väistämisvelvollisuutta kun ei ole nuolivaloa).
Tämä on itsestäänselvää, joten en ole ihan varma miksi asiasta pitää niin kovasti änkyröidä.
Aha. No ok. Tulkitsin siis viestin #6511 ja lauseen "Kun liikennevaloissa palaa pyöreä vihreä valo niin se on vain ja ainoastaan vihreä suoraan ajaville" sit liian kirjaimellisesti.
Noin semanttisesti jänkäten: ihan samalla tavalla kääntyvä noudattaa väistämisvelvollisuutta nuolivaloin. Nuolivalot vaan on "tae" ettei ole ketään väistettävää, jos siis muut noudattavat valoja.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Joo, huomattavia paikallisia eroja on olemassa, se myönnettäköön. Ilmaisu "todella harvinainen" perustui tietenkin yksinomaan omiin ajokokemuksiini ja -reitteihini. Voisin väittää muistavani jokaisen erikseen - niin vähän niitä on.
Jotenkin ristiriitaista muuten että tuollaiset risteyspaikat ovat hyvin usein juuri samantyyppisiä kuin Vuosaaren onnettomuudessa: ensin on muusta liikenteestä täysin erotettu kelvi joka on omiaan luomaan pyöräilijässä valheellisen turvallisuuden tunteen ja unohtamaan autoliikenteen olemassaolon ja sitten on yhtäkkiä suora katu tai tie ja bang! Turvallisuutta ajateltiin ja hyvää tarkoitettiin, mutta käytännössä luotiin kaikki edellytykset tälle onnettomuustyypille. (Joissain paikoissa on sentään älytty - tosin usein vasta onnettomuuden jälkeen - lisätä pyörätielle sinänsä tarpeettomat kolmiomerkit.)
Tieliikennelainsäädännössä ei ole mitään filosofisia ongelmia, vaan teksti on tarkoitettu ymmärrettäväksi kirjaimellisesti ilman mitään filosofointia. Esimerkiksi: Tieliikenneasetuksen 22 § selkeästi kuvaa, että vihreällä valolla saa mennä risteyksen yli, mutta pyöreä vihreä poistaa väistämisvelvollisuuden vain suoraan ajavilta (kääntyville väistämisvelvollisuudet ovat lueteltu) ja vihreä nuolivalo taas nuoleen osoittamaan suuntaan ajavilta. Vain punainen valo toimii samalla tavalla sekä suoraan että kääntyville.
Toinen esimerkki: ”Risteyksessä olevilla liikennevaloilla on niiden ollessa toiminnassa ohjattava kaikkia liikennesuuntia.” tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että mistä tahansa suunnasta risteystä lähestyessä on oltava valonohjaus. Se ei todellakaan ”filosofisesti” tarkoita, että jokainen yksittäinen valo ohjaa jokaista suuntaa, siksi nuolivalot ovat erikseen.
Eli normaalistihan tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta tulevia ja ei-tasa-arvoisessa taas jompi kumpi suunta on merkitty väistämisvelvolliseksi ja sen kanssa ristikkäinen suunta on silloin etuajo-oikeutettu. (Suomessa taajamassahan ei merkitä etuajo-oikeutta erikseen, jotta sellaiseenkin ajeltasiin varovaisemmin vai mistä syystä?) Ja risteys voi siis olla X- tai T-risteys. Nyt niitä "pöräilijä väistää aina"-tapauksia eli tieliikennelain 14 § 4 momentin ("Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä") mukaisia poikkeuksia on kai kaksi, ja sen lisäksi pyöräilijä väistää tietenkin tullessaan suunnasta, joka on merkitty väistämisvelvolliseksi
1) tasa-arvoinen risteys, ja pyörätie ajoradan rinnalla: tällöin pyöräilijä väistää sekä oikealta että vasemmalta tulevia ajoneuvoja. (Jos pyöräilijä ajaa ajoradalla, hän väistää vain oikealta tulevia.)
2) puistopyörätie leikkaa ajoradan. Tämä on se liikennesurman ensimmäinen valistuskuva, vaikka onkin risteystyypeistä kaikkein harvinaisin. Tästä oli kyse myös Vuosaaren onnettomuudessa.
ja
3) pyöräilijä väistää tietenkin tullessaan sivutieltä päätien yli eli mikäli pyörätien rinnalla kulkevalle ajoradalle on kärkikolmio osoittamassa väistämisvelvollisuutta, niin sehän toki koskee ymmärtääkseni myös pyöräilijää. Liikennemerkki on kuitenkin usein asetettu esim. pyörätien ja ajoradan väliin tai muuten siten, ettei kaikki pyöräilijät sitä välttämättä havainnoi.
Näitä 1)-tapauksia on paljon enemmän kuin 2-tapauksia, myös 3-tapauksia lienee alueesta riippuen enemmän kuin 1-tapauksia, mutta toisaalta useinhan reitti valitaan niin pyörällä kuin autollakin siten, että tällaisia tulisi mahdollisimman vähän...
Ja jos en muuta kiitosta kotikaupunkini Järvenpään liikennesuunnittelulle anna, niin 2-kohdan mukaiset risteykset on täällä useimmiten merkitty kärkikolmiolla (pyöräilijä/mopoilija väistää), joka on mielestäni erittäin hyvä asia.
Hiljattainhan Helsinkiin siihen Finlandia-talon nurkallehan, jossa on juuri tämän 2-tapauksen perustyypin risteys, on lisätty pyöräilijälle tekstitetty kilpi "pyöräilijä väistää"... älyhoi miksei voi käyttää kärkikolmiota.
Tommi Vainikainen, fietser & wielrenner
Normaali vihreähän vain tarkoittaa että saa ohittaa opastimen, mutta se ei sano suoraan etteikö joku muu opastin voi olla vihreänä samaan aikaan... Käytännössä tarkoittaa että pitkittäin samaan suuntaan menevien valot voi olla samaan aikaan vihreänä, koskien myös jalankulkijoiden valoa, ja tuolloinhan niiden puitteissa sitten käytetään ihan normaalia väistämissääntöä, eli kääntyvä väistää. Ei välttämättä ihan aina se fiksuin ja turvallisin ratkaisu, etenkään kun vasemmalle ajoradalla kääntyessä ei tiedä että onko vastaantulijoilla samaan aikaan vihreät vai ei..
Kristiina Komulainen kolaroinut. http://www.iltalehti.fi/viihde/20160...90539_vi.shtml
Tieliikenneasetuksen 22§:sä annetaan vihreällä valolla vain lupa ohittaa pääopaste. Missään kohtaa ei sanota valon poistavan väistämisvelvollisuutta keneltäkään. Muut kääntymiseen liittyvät väistämissäännöt ovat tietenkin edelleen voimassa, mutta nämä samat säännöt pätevät vaikka valoja ei olisi. Vihreän valon merkitys on siis kaikille tasan sama. Se oikeuttaa ohittamaan pääopasteen eli ajamaan risteykseen. Ei muuta.
Ei se nuolivalokaan anna mitään etuajo-oikeutta. Ainakin meilläpäin on risteyksiä, joissa nuolivalon vihreän kanssa palaa samanaikaisesti jalankulkijan vihreä, eli väistää pitää.
Pitää napata valokuva tänne.
Kirjanmerkit