Jep, tuo on hyvinkin yleinen ongelma. Galvaaninen pari, alumiini ja teräs. Jumittamisen kanssa olisi vähäisempää jos kasausvaiheessa pinnan kierteisiin laittaisi hitusen sinkkipastaa.
Kunniasetä
Jep, tuo on hyvinkin yleinen ongelma. Galvaaninen pari, alumiini ja teräs. Jumittamisen kanssa olisi vähäisempää jos kasausvaiheessa pinnan kierteisiin laittaisi hitusen sinkkipastaa.
Toiseksi eniten ketuttaa kaikki
Palstajyrä
Tuosta se varmaan johtuu, mutta miten oli rasvattu kierteet vai oliko ollenkaan? Minä laitan paksun rasvan sinne, joten ei pitäisi ihan helposti ruostua. En tosin ole suolavedellä suuremmin testaillut. Mutta tietenkin, jos ei viilaa sitä muutamaa kymmentä ylimääräistä grammaa, niin messinkinippeli on kaikin puolin parempi.Alkujaan tämän lähetti frp
Aktiivijäsen
Enpä ole itse koonnut alunperin, joten kierteiden rasvoista ei tiedä, mutta se yksi nippeli oli mennyt poikki sieltä kannasta eikä sillä ollut mitään tekemistä kierteiden kanssa. Muut ongelmat ilmeni sitten vasta purkaessa.
Joku tarpeeksi paksu rasva voisi olla hyvää niin että se täyttäisi nippelin sisältä tyhjän tilan ja pysyisi siellä pitkään.
Aktiivijäsen
Itse käytän kierteissä vernissaa. Toimii voiteluaineena kasatessa ja jämähtää tökötiksi muutamassa päivässä toimien kierrelukitteena. Säätäminen onnistuu silti, se ei mene kivikovaksi. Pitää myös kierreosat eristettynä korroosionaiheuttajilta. Ei ole tarvinnut jälkisäädellä, kun kerralla tekee tasakireän ja leipoo riittävän usein ...
voitelua tulisi laittaa nipan ja vannekehän saumakohtaan
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Palstajyrä
Minä laitan rasvaa tietenkin myös nippelin kantoihin, koska se pienentää kitkaa kootessa.
Aktiivijäsen
Kannasta katkeaa nippa, jos on liian lyhyt pinna. Pinnan pitää tulla nippelin kantaosan kierteisiin asti.
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Moottoriturpa
Vuotavatko nippelien reiät, kun kiekkojen sisällä on vettä? Vai pystyykö vanteen sisään kertymään kondenssi vettä? Melkoinen lotina kuuluu, kun rengasta pyörittelee pukissa.
Noistahan pitää käyttää kumit poissa ennen ajamista. Voi vähän jumputtaa, jos ottaa kesärenkaat ajoon kuivalla kelillä pakkasten aikaan.
Onko paremmissa kehissä/nippeleissä parempi tiivistys, jottei vettä pääse kertymään sisälle. Eikös tuo kondenssiveden kertyminenkin vaadi ilman pääsyn kehän sisälle.
Edit: Syksyn kovilla sateillahan nuo ovat varmasti täyttyneet ja varmaankin juuri nippojen tai venttiilin reiästä. Nippojen tukkiminen taitaa olla mahdotonta.
Voisikohan kehään porata reiän vedän poistumista varten?
Vakiovieras
Ei.
Kiekot eivät ole sukellustietokoneita. Siksi hengittävämpi rakenne kerryttää varmasti vähemmän kondensoituvaa vettä. Paineenvaihtelun ansiosta kosteus pääsee kyllä sisälle.
Äkkiseltään kuitenkin epäilisin suuren vesimassan päätyneen kehään kumin puolelta, jostain vanneteipin rakosesta ehkäpä?
Multaa, havua, nirhamia. One+¹|Tapatalk
multaa, havua, nirhamia
Moottoriturpa
Onhan tuo ihan hanurista yrittää saada heittoa pois jonkin puupalan tai nippusiteen avulla. Heittokelloa vaan runkoon kiinni niin priimaa tulee nopeasti.
En kyllä tiedä teinkö kiekon kasaamisen oikein. Soittelin pinnat ensin kireyksiltään omasta mielestäni kohdilleen ja laitoin sen jälkeen kellon avulla heitoin kohdilleen.
Edit: Sivuttaisheitto on nyt kympin sisällä ja pystyheitto ilman omaa keskitystä 0.5mm sisällä. Pystyheitoinkin saisi varmasti kohdilleen, mutten usko tuon vaikuttavan yhtään mihinkään.
Pinnat ovat edelleen aika tarkasti samassa jännityksessä. Kellon kanssa tuohon menee aikaa noin 15min.
Moottoriturpa
Meniköhän pinnan kireydet edes lähelle oikeaa?
Kun painelen takavannetta vaaka vasten navan varassa, niin toisen puolen pinnat alkavat joustaa 40kg kohdalla ja toiset noin 70kg. Onko puolien välinen ero liian suuri, eli täytyykö ei-vetopuolta kiristää hieman?
Silloin vanne kyllä siirtyy pois keskilinjalta.
Aktiivijäsen
110kgf on aika yleinen taso pinnoille riippuen toki setupista ja valmistajien spekseistä... En tiedä saadaanko tapaa millä mittasit oikeita kgf arvoja.
Kiekon oltava keskellä akselilinjaa. Kireys tulee sen mukaisesti.
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Moottoriturpa
Ei varmastikkaan anna. Pinnan kireysarvo ilmoitetaan tietenkin yksittäisen pinnan pituussuuntaisena voimana.
Mutta pitääpä irroittaa toinen vanne pyörästä ja verrata kireyttä siihen. Aika pienellä voimalla tuntuu jarrunpuoli antautuvan.
Ajattelinkin, ettei puolien välistä kireyttä voi millään säätää. Muutenhan vanne tosiaan liikkuu pois keskeltä.
Tuleeko tämä eripuolinen jännitys ero sitten pelkästään navasta? Eri merkkisissä navoissa voi olla erillaiset jännitykset veto- ja eivetopuolella?
paaton muokkasi tätä : 22.02.2016 at 08.40
Vakiovieras
Vastauksena viimeiseen, niin näinhän se yleensä on.
multaa, havua, nirhamia
Aktiivijäsen
Oikean ja vasemman puolen pinnojen välinen kireys on tosiaan ensisijassa navan mitoista kiinni. Levyjarrujen kanssa ja yleisesti takakiekoissa pinnojen kulmat navasta vanteeseen ovat eri, joten myös jännityksen tulee olla eri tai muuten kehä ei ole keskellä akselia. Joissain maantienavoissa ero voi olla niin suuri, että takakiekon vasemmalla puolella jännitys on vain 50 % oikeasta puolesta.
Mahdollinen ongelma tässä on se, että ne löysemmät pinnat eivät pysy kireänä, ja siksi kireämpi puoli kannattaa vetää niin kireälle kuin mitä kehän valmistaja suosittelee maksimijännitykseksi (yleensä noin 100 kg luokkaa). Lisäksi epäsymmetrisissä kiekoissa käytetään monia konsteja, joilla niistä saadaan vahvempia:
1) Joissain kehissä nippeleiden reiät ovat sivussa keskilinjasta, mikä tasaa pinnojen jännitystä.
2) Käytetään ainakin vähemmän jännitetyllä puolella ohuempia pinnoja. Ohut pinna venyy enemmän ja säilyttää siksi paremmin jännityksensä. Tämä tulee aina kiekon sivuttaisjäykkyyden kustannuksella.
3) Campagnolon G3-puolaus (kaksi pinnaa oikealla ja yksi vasemmalla) on oikeasti fiksu. Kun takakiekon vasemmalla puolella on puolet vähemmän pinnoja, voidaan ne vetää yhtä kireälle kuin oikealla puolella, tai vaihtoehtoisesti loivempaan kulmaan tuomaan enemmän sivuttaisjäykkyyttä. Käytännössä Campan 21-pinnainen takakiekko on kevyempi, aerodynaamisempi ja jäykempi kuin perinteisesti puolattu 24-pinnainen kiekko. Patenttisuojan takia tätä ei hirveästi käytetä, mutta esim. Shimanon kalliissa kiekoissa on nykyään sama systeemi lisensoituna nimellä OptBal.
Reaktor Stanga Racing | #fillarifoorumi @ IRCnet
Moottoriturpa
Ok, eli tuo 7/4 on ihan normaali suhde pinnojen kireydessä. Täytyy vertailla cnc-biken kasaaman kiekon vetopuolen kireyksiä ja kiriä pinnoja lisää jos siltä näyttää.
Paljonkohan tuonne ei-vetopuolelle voi tulla keskiverto kuntoilijalla voimia putkelta poljettaessa? Äkkiä ajatellen tuntuu, että tuo 40kg sinne tulee helpostikkin, jolla vanne nyt antaa periksi.
Aktiivijäsen
D-A c-24 takavannekin on epäsymmetrinen ja sillä on haettu parempia kulmia pinnoille
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Moottoriturpa
Samat 40kg tuo cnc-biken kiekkokin kesti painoa ei-vetopuolella ja pinnat tuntuivat olevan korvakuulolta samalla tiukkuudella. Eli näillä mennään.
Käsitänkö muuten väärin, kun mietiskelen, että napa ratkaisee suurimmaksi osaksi vanteen sivuttaisjäykkyydenkin? Eli eihän tuota löysempää puolta saa tiukemmaksi vaikka pinnoja kiristäisikin, koska vetopuolen kireämmät pinnat syövät tuon toisen puolen jäykkyyden?
Pinnat ja pinnaustapa vaikuttavat tietenkin myös paljon.
Aktiivijäsen
Omalta kohalta. Pitäiskö vielä ryhtyä rupeamaan. Vanhana ei oikein jaksa, aina.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/polkupyorailysta_pitaisi_muodostua_suomalainen_urh eilulaji_102121.html#media=102119
Aktiivijäsen
Asia on vähän epäintuitiiviinen, mutta kireämmät pinnat eivät tee kiekosta jäykempää. Tämä perustuu siihen, että metallipinnan venyminen on lineaarista voiman funktiona. Eli selkokielisesti jos pinna on jännitetty esim. 60 tai 80 kiloon, jolloin se on venynyt luokkaa 0,5 mm, sen venyttäminen esim. 0,1 mm lisää vaatii samansuuruisen voiman. Pinnojen jännityksen suhteen tärkeää on, että sitä on sen verran paljon, että kiekon maksimikuormituksella pinnassa säilyy jännitys. Siksi pinnat kannattaa kireämmällä puolella vetää kehän sallimiin rajoihin asti, ja samasta syystä ohennetut (= elastisemmat) pinnat ovat pääsääntöisesti hyvä idea.
Kiekon sivuttaisjäykkyyteen vaikuttavat sen sijaan pinnojen määrä, paksuus ja myös pinnojen kulma (eli käytännössä napa). Kehällä on myös oma merkityksensä, eli esim. korkeaprofiiliset maantiekehät ovat monesti hyvin jäykkiä ja toisessa ääripäässä joku mummopyörän teräsvanne äärimmäisen vetelä. Jäykimmälläkin kehällä tarvitaan kohtuullinen määrä pinnoja, sillä muuten kehä rupeaa elämään kokonaisuudessaan suhteessa napaan. Tämä ilmenee monessa maantiepyörässä siten, että kiekot hinkkaavat putkelta ajaessa jarrupaloihin -- tästä oli juuri enemmän juttua maantiekiekkokeskustelussa.
Reaktor Stanga Racing | #fillarifoorumi @ IRCnet
Aktiivijäsen
Rakensin viime syksynä retkikiekkosetin, ja nyt viimeisten säätöjen jälkeen ajattelin ottaa tätä hieman puheeksi herättääkseni keskustelua aiheesta. Miten muut ovat asian hoitaneet ja miten tämän operaation olisi ehkä voinut tehdä paremmin. Tarkoituksena oli rakentaa kiekkosetti, joka kestää minut (110kg tällä hetkellä) ja 20-30kg tavaraa pyörän päällä (laukut, kamat, vedet, ruuat, jne)
Jos olisin yhtä kevyt kuin tyttöystävä ei ongelmaa tietenkään olisi ollut ja käytännössä mikä vain olisi toiminut, kunhan pinnoja olisi ollut riittävästi. Tästä syystä tyttöystävä saa pärjätä Trek 520 vakiokiekoilla (ihan ok, eli shimpan napa ja 36 pinnaa sekä ihan ok jytky vanne, vaikka onkin Bontrager)
Keskityn lähinnä takakiekkoon, koska se kantaa eniten taakkaa ja siihen meni enemmän pohdintaa. Etukiekkohan voi tunnetusti olla vähän sinnepäin ja silti kestää.
Vanteeksi valikoitui DT Swiss TK540 36 reikäisenä ja 622 koossa. Kyseinen vanne sallii korkeammat pinnakireydet, kuin kilpailijansa, eli 120kgf. Tällä oli huomattava merkitys valinnassa, koska 100kgf vetopuolen pinnakireydellä ei vetopuolen pinnoihin ei olisi millään saanut riittävästi kireyttä retkikäyttöön. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ollut jonkinlainen offset vanne, kuten esim. velocity A23 OC. Itseasiassa tälläistä vannetta käyttämällä olisin saanut lähes vastaavat kireydet molemmille takakiekon puolille, mutta velocity on kallis, nykyisin kuulemma aika susi, enkä halunnut tilata atlantin takaa. Mentiin siis sveitsiläisellä.
Rakentamisvaiheessa TK540 oli paras vanne, mitä olen koskaan kasannut. Käytännössä kasasi itsensä ja pysyi viivasuorana koko kasaamisen ajan. Tein juuri lisäkiristyksen kiekkoon, eikä rihtausta tarvinnut viimeisen kiristyskierroksen jälkeen juuri ollenkaan. Verrokkina Mavicit on aika haastavia kasattavia, koska ovat aina vähän vinoja erityisesti pystysuunnassa, ja Bontragerit on aivan perseestä. Niistä ei saa suoraa ja tasakireää millään.
Napa on Hope Mono RS 135mm akselivälillä. Hope, koska hyvä valmistaja, hyvä maine, hyvä suunnittelu navoissa ja tärkeimpänä optimaalinen pinnalaippojen asettelu. Kaikista tarkastelemistani takanavoista, hope salli parhaimman kireystasapainon kiekon eri puolille. Shimano LX pääsi lähelle, mutta lisäksi Hopessa vetopuolen laippa on korkeampi kuin ei vetopuolen, joten se lisää entisestään eri puolten kireyden tasapainottumista.
Pinnoiksi valikoitui DT Swiss Alpine III, koska se on Swissin omien puheiden mukaan näiden kestävin pinna, ja internetshamaanit kertoivat, notta 36 pinnainen kiekko rakennettuna näillä on yhtä kestävä kuin 40 pinnainen normiohennetuilla, koska paksumpi pää ja pysyy navassa paremmin paikoillaan. Saa nähdä, mutta DT Swiss on laatumerkki, eivätkä maksaneet erityisesti enemmän joten näillä mentiin.
Nippelit ovat DT Swiss 14mm messinkiä.
Kiekon kokoonpanossa on pari jännyyttä, eli
1) Kiekko on hieman ylikiristetty. Tämä siksi, että renkaana käytettävä Schwalbe marathon plus alentaa pinnakireyksiä jonkinverran. Näinollen, jotta kiekon ei vetopuolella olisi riittävä kireys renkaan kanssa, oli kiekko rakennettava vähän yli. Kuitenkin taas internet kertoo, että DT Swissin vanteet ovat harvinaislaatuisen kestäviä (vetihän se yksi DH jyrä vetonsa loppuun ilman rengasta) ja kestävät huomattaviakin ylikireyksiä. Lisäksi, kun rengas on vanteella ja paineistettu, ovat kireydet ns. optimisssa eli Parkin TM-1 mittarin mukaan 125kgf vetopuolella ja 80kgf ei vetopuolella. Näinollen pinnojen vetämistä vanteesta läpi ei pitäisi ilmetä, koska kyseistä dynaamista taakaa ei esiinny renkaan kanssa. Eri asia olisi tietenkin, jos kiekko olisi ylikireä vielä renkaan kanssakin.
2) Kiekko on rakennettu 1mm ei vetopuolelle päin eli kiekon dish on millin pielessä vetopuolta kohti. Tämä, koska näin rakentaminen ei vaikuta pyörän käyttäytymiseen mitenkään, mutta vahvistaa kiekkoa taas inasen tuomalla pari kiloa kireyttä vetopuolelta ei vetopuolelle ja parantamalla pinnojen kulmaa neutraalimmaksi. 1mm, koska enemmän voisi alkaa jo vaikuttaa pyörän käyttäytymiseen ja koska olen nyt ihan tyytyväinen 80kgf ei vetopuolen kireyteen.
Vielä pitäisi kiristää etukiekko, mutta siinä todennäköisesti tyydyn renkaan kanssa 110kgf/80kgf kireyksiin.
Vakiovieras
Vuosi sitten tilasin uuteen matka pyörään nuo vanteet eikä sen koommin ole ollut moittimista. Tänään siirryin tubeless aikaan kun ne vanteet kuitenkin ovat tubeless ready. Asentaessa Schwalben pro onea etuvanteelle kaikki kävi erinomaisesti, nopeammin kuin sisurin kanssa - jalkapumppu toi sen vanteelle ja tiivis kerrasta.
Toisin takavanteen kanssa - se kun on minun tapauksessa asymmetrinen, ellikkä pinnojen ja venttliin reiät eivät olekaan keskellä. Eipähän tahtonut nousta, kompressoria tarvittiin. Etenkin venttiilin juuri on epävarma tiivistyä - nämä kaikki kuitenkin toistaiseksi ilman litkua. Kaippa siitä tiivis tulee mutta vähän huono olo jää.
Saattaapi olla, että tänään en enää tilaisi asymmetristä vannetta.
Vakiovieras
Minkäs kokoinen torxi löytyy DT:n Squorx nippeleistä?
ben muokkasi tätä : 25.04.2016 at 00.52 Syy: korjaus/tarkennus: squorx
Vakiovieras
Samaa pohdiskelin tuossa joku hetki sitten ja päädyin rankan guuglettelun perusteella siihen, että on T25 kanta noissa Squorxeissa (joku mm. oli käyttänyt jarrulevyn pulttia Squorxien kääntelyyn). Eli E5 avaimen/hylsyn pitäisi käydä. Toki DT:llä on omakin avain tuolle, mutta maksaahan sekin jonkun rahan.
Hylsyllä ja räikkäruuvarilla itse meinasin tässä kevät/kesällä kokeilla (ensimmäisiä kiekkojani). Jos jaksaisi/olisi aikaa, niin tuohon hylsyynhän saisi viriteltyä jonkunlaisen "nipple driver" ominaisuuden (vaikka vanhasta pinnasta), että kiristyisi vain tiettyyn pisteeseen asti...
Vakiovieras
Vähän liittyen kiekon rakennukseen, enemmän ehkä kuitenkin kyse perushuollosta:
Mistä tai keneltä kannattaisi kysellä Fulcrumin pinnojen kireyksista? Taka(valmis)kiekko pitäisi kiristellä läpi, Racing 7 LG CX, 20 reikää epäsymmetrisellä kehällä. Pinnat perus pyöreet, paksuutta en muista ulkoa.
Kysyin asiaa jo suoraan Fulcrumilta ja he suosittelivat ottamaan yhteyttä jälleenmyyjään/ toimittamaan kiekot tarkastettavaksi.
Palstajyrä
Ehkä he eivät ymmärtäneet kysymystä. Kysy, mikä on vanteen maksimi jännitys tai suositeltu jännitys. Heillähän se (virallinen) tieto vanteidensa kestävyydestä on, eikä kenelläkään muulla. Sinun pitäisi saada vastaus muodossa xxx kgf. Se on sitten eri juttu, miten se saavutetaan. Siinä tarvitaan tietoa mm. pinnojen paksuudesta, jos vaikka mittarilla niitä jännityksiä katsellaan.
Vakiovieras
Tein kyllä kait hyvin selväksi että kaipaan "spoke tension" arvoja k.o. kiekoille. Mutta kaikki on mahdollista, täytyy yrittää vielä jotain toista kanavaa sinne/ aspaa kun tämä ei edes yrittänyt auttaa. Niin minäkin kuvittelin että heiltä sen tiedon pitäisi löytyä, eikä kyseessä pitäisi olla minkään ydinsalaisuuden.
Heittokellot, Park Toolin TM-1 ja pinnatulkki/taulukko löytyy ja rihtauspukkia saan tarvittaessa lainaan.
Aktiivijäsen
Taidat päästä jopa parempaan tulokseen kun katsot sillä TM-1 mittarilla kiekoista joka pinnan jännityksen per puoli ja sitten valitset "oikeaksi" arvoksi korkeimpien lukujen mukaan paitsi jos siellä yksi tai kaksi on selvästi korkeampia.
Nimittäin sen TM-1 mittarin antamat absoluuttiset arvot sen taulukon avulla heittävät sen verran, että ketju valmistajan ilmoittama -> taulukosta katsottu arvo -> mittarin näyttämä, johtaa todennäköisesti enemmän pieleen.
Parhaan tuloksen saa jos pystyy kalibroimana mittarin samanlaisella pinnalla ripustamalla pinnan johonkin ja laittamalla siihen painoa roikkumaan halutun jännitteen verran, jolloin näkee mitä se mittari silloin täsmälleen näyttää. Nimimerkillä "jotkut on kysynyt miksi autotallin katossa roikkuu yksi CXRAY pinna"
Vakiovieras
Voin vahvistaa tämän T25/E5 -koon, kiitos. Hain motonetistä 1,8 euron hylsyn ja pyöritin '1/4" ruuvarilla' - todella helppoa kasailla kun hylsy löytää kannan niin vaivattomasti, nippeliavainta ei tarvinnut ollenkaan.
Taisi vaan DT:n laskuri antaa pari milliä liian lyhyet pinnat vaikka heidän kehät, navat ja nippelit on käytössä (ei huomioi pakollisia 1mm washereita?).
Vakiovieras
Kymysys kiekon rakentamisesta: nykyisen kiekon napa ei kestä ajoa, vaan taka-akseli on katkennut kahteen kertaan. Ajattelin uusia nykyisen navan, ja kiinnostaisi tietää, että meneekö kehätkin uusiksi? Pinnat käsittääkseni täytyy uusia, mutta kehät ovat hyväkuntoiset, enkä niiden vaihtoon näkisi syytä.
Palstajyrä
Ei mene. Riippuen uuden navan mitoista, niin vanhat pinnatkin voivat mennä. Kannattaa vain eritellä vanhoista ulko- ja sisäpuolen pinnat ja laittaa samoin perin takaisin.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit