Laakerit voi aina vaihtaa parempiin, jolloin kiekot on taas ihan toimivat. Mutta joo, oli kyllä aika iso yllätys itsellekin.Alkujaan tämän lähetti Isä nitro
Jäsen
Laakerit voi aina vaihtaa parempiin, jolloin kiekot on taas ihan toimivat. Mutta joo, oli kyllä aika iso yllätys itsellekin.
Mikä ei ole erikseen sallittu, on kiellettyä.
Aktiivijäsen
Mitäs mieltä olette uusista Cuben crossareista.
Mielestäni ilahduttavaa oli, että pro mallia downgrattiin ja hintaa tiputettiin. Ultegra> 105 Aksium>Fulcrum race 77 ja jarrut pysyivät hydraulisena. Saksan maalta tilattuna 1300€ on mielestäni hyvä kilpailukykyinen hinta.
https://www.nano-bike-parts.de/Cube-...15-red-n-black vuoden 2015 malli suomessa 1700€
http://www.bike-discount.de/en/buy/c...75674/wg_id-40 vuoden 2016 malli suomessa todennäköisesti 1500€ saksassa 1300€.
Ymmärrettävä hinnannousu koko markkinolla tietenkin selittää tuota vain 200e hinnan tiputukseen joka on verrattain vähäinen. Mutta mielestäni järkevämpi kokonaisuus ja hintataso lähempänä peruscyclon hintaa ja isona bonuksena hydrauliset jarrut.
En oikein ymmärrä tätä top range pyörää
http://www.bike-discount.de/en/buy/c...75684/wg_id-40
hinta on kova, noin 2000€ suomessa. Ja sillä rahalla alkaa saamaan kuitenkin hiilikuitu CC pyöriä ja näin syksyn tullen parempaa dealia kuten Feltin F5X sarjaa tai Konaa http://www.bikeshop.fi/Kona_Jake_the...CR/&listpos=31
Kaks pyörää ja Black&Decker! Paras ja halvin pyörän hankinta tapahtuu foorumin palstalla. Loputtomia unelmia ja ostoksia käymättä edes nettipankissa.
Aktiivijäsen
http://www.corratec.com/en/bikes/roa...echanical-disc
Henkilökohtaisia kokemuksia kenelläkään ? Perusosat ja kiekot iso kysymysmerkki, mutta saisi sopivasti, niin pitäisköhän ?
Vakiovieras
Viitsisikö joku kirjoitella perskohtaisia kokemuksia Private Jakesta.. Saa avautua. Millainen on kisamaisessa ajossa? Entä on the road?
Vakiovieras
Saako kippurasarvisen pyörän koon fiilisteltyä muutaman minuutin koeajolla? Minulla ei ole kokemusta kuin maastopyöristä ja mietityttää, että tajuaako puutumista aiheuttavaa asentoa noin lyhyessä ajassa. Sportaxissa olisi Cannondalen CaadX:ää alessa, mutta onko 58cm runko suoralta kädeltä liian pieni 194cm pitkälle ja 97cm jalan sisämitan (nivustesta tonttiin, eikö se noin mitata?) omaavalle kuskille? Lisäksi olen miettinyt uutta CaadX:ää, Orangen RX 9 S mallia ja All Cityn Macho Maniä. Näistä saa ainakin isompia kokoja, mutta hintakin menee yli tonniin, jota olin alunperin budjetiksi kaavaillut.
ilkkaluukkonen muokkasi tätä : 18.10.2015 at 17.37
Vakiovieras
Sanoisin että 58 cm CaadX on sinulle liian pieni. Olen 188cm/n. 92 cm ja ajan muutamia vuosia vanhalla Focus CX:llä jossa aika tarkalleen samat mitat kun 58 cm CaadX:llä, paitsi emäputki Focuksessa pari senttiä lyhyempi/matalampi, eikä saisi olla yhtään pienempi (stemmi 12 cm).
Palstajyrä
Omat kokemukset on nyt kertynyt sekalaisilta alustoilta lokakuun alkupuolelta noin 200km. Lähtöajatus Private Jaken hankkimiselle oli että pitäisi saada yleispyörä jota
1. Voi ajaa surutta ja tehokkaasti vuoden ympäri. On erityisen hyvä talviajan hiekkatielenkeillä ja kevyillä maastolenkeillä (jopa CC-kisoissa), mutta taipuu joten kuten myös rennoille maantielenkeille. Mahdollistaa myös esim. peräkärryn kiinnittämisen satulatolppaan ja hinaamisen. Ei myöskään kavahda ajatusta pyöräretkeilystä ja reilummasta kuormaamisesta.
2. On varustettu levyjarruin, mielellään mekaanisin.
3. On varustettu sisäisin vaijerivedoin puhdistamisen olisi helpottamiseksi. Mekaanisien levyjarrujen kanssa ison remontin yhteydessä ei tarvitse miettiä jarrujen ilmaamista ym.
4. On varustettu läpiakselein, edessä 15x100 ja takana 12x142 jotta kiekot on maasturin suuntaan yhteensopivat.
5. On varustettu 1x voimansiirrolla, joko 1x10 itse rakennettuna tai 1x11 tehdaskokoonpanona. 1x11:llä saan yhteensopivuutta maasturin suuntaan.
6. On ulkoisesti sen näköinen, että voi jättää melko huoletta maitokaupan parkkiin lukittuna. On siten viimeistelty että puhtaanapito on helppoa tai kevyt mähnäkerros jopa pukee pyörää, kauneus on kuitenkin katsojan silmässä jne.
7. On varustettu nimellisesti 40mm rengastilavuuksin.
Noihin määreisiin Private Jake vastasi aika hyvin.
Runko
Olin etukäteen vähän epäileväinen alumiinista runkomateriaalina, sillä omat pyörät ovat olleet parin vuoden ajan kauttaaltaan hiilikuituisia ja alumiinilla on maine kovimmista kyydeistä teräkseen, titaaniin ja hiilikuituun verrattuna. Kuitenkin runko vaikuttaa melko ajettavalta ja erityisen hyvin viimeistellyltä. Edellisissä minun tallissani nojaillessa alumiinipyörissä hitsaussaumat ovat olleet paljon rumempia ja Jaken tummanharmaa mattaviimeistely on mielestäni todella laadukkaan oloinen. Lisäksi se osuu kuin nyrkki silmään arkipyörän värityksenä. Syvät naarmut siinä tulevat näkymään hyvin ja tietyt alueet tulevat kiillottumaan ajan kanssa.
Säädettävistä taka-akselin hahloista en ollut ostaessa oikein mitään mieltä, ajelin ensimmäiset lenkit akseli säätöalueen keskellä ja olin kovin tyytyväinen. Kuitenkin tämän päiväiselle rennolle maantielenkille vedin akselivälin aivan minimiin (varmaankin 12-15mm muutos) ja täytyy sanoa että ero ajotuntumassa oli yllättävän suuri. Lyhyisiin mäkiin korkealla kadenssilla putkelta tikatessa pyörä lähtee mukaan tanssiin aivan eri tavalla ja tuntuu todella eläväiseltä sekä näppärältä. Lenkin jälkeen otin säätöä takaisin 6-8mm ja veikkaisin siitä löytyvän aika hyvä paikka tämän hetken ajoille, mutta talvella lisävakaus voi tulla tarpeeseen ja akseliväli saanee kasvaa. Akselivälin säätö siis lisää pyörän käyttöarvoa, tulipa sekin mieleen että Private Jake on oivallinen testipenkki esim. uutta maantiepyörää valitessa. Akselivälin voi todennäköisesti säätää millilleen samanlaiseksi kuin kahdessa erilaisessa vaihtoehdossa ja siten ajotuntumasta pääsee hajulle ilman koeajoakin, muut muuttujat poissulkien.
Keulassa on jarruvaijerille läpivienti ja läpiviennin yläpäässä on kuminen suojahattu joka ei meinaa ainakaan minun pyörässäni pysyä paikallaan. Etujarrun vaijerikuori ei juurikaan liiku, mutta veikkaan takajarrun ja -vaihtajan vaijerien taittavan sitä kuorta tankoa käännellessä siten, että suojahattu pyrkii pois paikoiltaan. Korjaantuisi kun trimmaisi kuorten pituudet ja laittaisi niiden järjestyksen uusiksi tangon alla. Rungon vaijeriläpiviennit vaikuttaa fiksuilta eli sopivan tiiviiltä kuoriin nähden ja riittävän yksinkertaisilta.
Keskiön alla ei ole valumareikää. Keskiön takana on ilmeisesti lokasuojakiinnitys ja sen molemmin puolin kaksi valumareiän näköistä. En ole katsonut meneekö ne läpi asti.
Uskoisin että rengastilat riittävät nimellisesti 40mm leveille kumeille sekä edessä että takana, mutta yhtenä sivuhuomiona huomasin tänään säädettävän taka-akselin vaikutuksen rengastilaan. Kun akseliväli on minimissään, WTB:n 35mm nimellisleveällä tehdasasennusrenkaalla pystyputken ja renkaan väliin jää vain jarruvaijerikuoren paksuus, eli noin 5mm. Muhkumpi rengas tullee melko lähelle pystyputkea, varsinkin jos väliin jää yhtään mutaa.
Joko en osaa käyttää Maxle-läpiakseleita tai sitten Private Jakessa on mitättömät olakkeet läpiakselinapojen päädyille. Ainakin Mavicin Crossmaxeilla käy niin, että vaikka kiristäisin akselin hampaat irvessä (kahvan ollessa auki asennossa, jonka jälkeen käännän vielä kahvan kiinni), akseliin jää pienin pieni välys joka löytyy ottamalla renkaasta ja haarukasta kiinni sekä liikuttamalla niitä sivusuunnassa. Akseleissa ei mielestäni ole mitään lukkoasentojen hienosäätöjä tai vastaavaa ja napojen välykset on hyvin säädetty. Maasturinpuolelta minulla on enemmän kokemusta Foxin läpiakseleista jotka vaikuttaa paljon jämptimmiltä. Eipä tuo käytännössä mitään haittaa, mutta esimerkiksi johonkin töyssyyn ajamisen jälkeen jarru saattaa kihnuttaa hetken ja loppua sitten itsekseen. Kummallinen toleranssi tuollaisessa paikassa.
Voimansiirto
SRAM Rival One -setti toimii kuin ajatus, ei mitään valittamista. Heti kättelyssä vaihdoin alle maasturin kiekkosetin jossa 10-42 pakka ja medium-häkkinen Rival 1 -takavaihtaja toimii myös sen kanssa, vaikka SRAM lupaa yhteensopivuutta vain 11-36 asti. 40T N/W -eturattaalla ja 10-42 pakalla järkevät välitykset ulottuu kohtalaisen hitaasta maastoajosta (ei kuitenkaan aivan ryömintävauhtisesta) moponopeuksiin maantielle, joka ei juurikaan rajoita pyörän käytettävyyttä. Koska muissakin pyörissäni on tätä nykyä ovaalit eturattaat, vaihtanen 40 piikkisen pyöreän tilalle joko 40 tai 42 piikkisen ovaalin.
Jarrut
Koeajaessa jarrutuntuma oli vähän kumipallomainen. Koeajon jälkeen isot pojat kertoivat että TRP:n ensiasennuspalat on täyttä skeidaa, joten hankin eteen EBC:n vihreät palat. Taakse vaihtui 160mm jarrulevy, ei jarrutehon vaan kiekkojen yhteensopivuuden takia. Kilometrien kerryttyä en oikein keksi jarrujen tehosta tai modulaatiosta valittamista, ovat varsin asialliset. Spyre-jarrusatuloiden vaijerikireyden hienosäätörummut ovat kuitenkin aivan älyttömän huonot kun vertaa vaikka SRAM:n paremman pään takavaihtajien säätörumpuihin. Kun jossain vaiheessa tulee tehtyä vaijeriremonttia, niihin säätörumpuihin täytyy keksiä joku patentti. Onneksi niitä ei tarvitse olla ruuvaamassa jatkuvasti.
Kiekot
Tehdaskokoonpanoon kuuluva kiekkosetti pääsi heti hyllylle, kun pyöräytin niiden ympärille tallissa pitkään roikkuneet Nokia Hakkapeliitta A10 35mm -nastarenkaat sisureilla. Vaihdoin niihin pakaksi Shimanon XT M8000 11-40:n ja pyörän alle meni Mavicin Crossmax SLR:t, joille litkutin tehdaskokoonpanoon kuuluvat WTB:n Cross Bossit.
Renkaat
WTB:n 35mm Cross Bossit vaikuttavat todella hyviltä jokapaikan CC-renkailta. Siinä mielessä vähän petyinkin kun en päässyt harrastamaan sitä palstapyöräilyn keskeisintä osa-aluetta, eli rengasspeksausta, näin syksyä vasten kun Cross Bossit täyttivät kaikki odotukset. Nimellisesti 35mm leveät kumit ovat 19mm sisäleveillä kehillä litkutettuna noin 38mm leveät, eli melko muhkut. Erinomaisen helpot litkuttaa ainakin Crossmaxeille.
Putkiosat
Vaihdoin heti koeajon jälkeen ohjaustangon, tankoteipin, ohjainkannattimen, satulatolpan ja satulan. 44cm leveä ohjaustanko 54cm rungossa ei oikein käynyt minun järkeeni ja vaikutti maantiepyörän 42cm tankoon tottuneelle todella leveältä. Saa nähdä kaipaako sitä leveämpää sitten tammikuussa takaisin kun eturengas haeskelee polanteen reunaa. En ole ikinä pitänyt korkkiteipistä erikoisemmin, stemmiin piti saada jyrkempi kulma, satulatolpan vaihdoin hiilikuituiseen ihan vaan koska voin ja hyllyssä oli valmiina omalle hanurille sopivampi satula. Eli ei niistä sen enempää.
Yhteenveto
Joka kilometrillä olen pitänyt pyörästä enemmän ja enemmän. Alumiinirungon mahdollisella kovuudella ei ole mitään väliä, kun 35mm leveään tubeless-renkaaseen voi laittaa sellaiset paineet jotka suodattaa kaiken värinän ja tärinän minimiin. Maastoajo on, totta kai, aina melko kovaa hommaa jousittamattomalla pyörällä.
Säädettävät taka-akselin hahlot tuovat oikeasti jonkin verran lisäarvoa yleispyörään, ei pelkkää lisäpainoa. Maantiellä Jake kulkee hämmästyttävän kevyesti varsinaiseen maantiepyörään verrattuna, vaikka alle on ne WTB:n pikkunappularenkaat. Toki maantiepyörän marginaaliset edut alkaa näkyä matkan pidentyessä ja keskinopeuksien kasvaessa. Jos keskarin ei tarvitse olla kamalan paljon yli 30km/h, hieman silmiä siristämällä voisi kuvitella että alla on maantiepyörä. Kun ensi vuonna kaupasta alkaa saada läpiakselilevyjarrunavoille tehtyjä kunnollisia maantiekiekkoja, tällaisen pyörän käyttöalue kasvaa entisestään. 28mm maantierenkaat alle, muutama hammas lisää eturattaaseen ja alla olisi melko vikkelä maantieohjus. Kuitenkin sama pyörää taipuu akselivälillä ja kiekoilla/renkailla sekä muilla varusteilla pelaamalla mainiosti hiekkatielle, kevyeen maastoajoon, meren jäälle, kauppareissulle jne.
Paljon teknistä erinomaisuutta yksinkertaisessa paketissa.
Kuva oli jo jossain muussakin ketjussa, mutta laitetaan nyt muodon vuoksi.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Palstajyrä
CaadX:n mitoitus on erikoinen, ja niissä riittää pienempikin koko. Uskoisin, että 58 on kysyjälle sopiva.
Olen 188/91cm, ja ajan 54:n Cannarillä eli senttikaupalla pienempi runko kuin maantiefillarissani (Bianchi Oltre). Stemmi 110mm.
10k-kerhon jäsen
Vakiovieras
Offtopic alkuperäiselle kysyjälle mutta kuitenkin: Oho... olet tasan yhtä pitkä kuin minä (ja Miguel Indurain...) ja ajat pyörällä jossa on 54,5 cm vaakaputki (horizontal) ja 53 cm satulaputki (c-t cännärin geo-kuvien perusteella) jos cännärin taulukoita luen oikein? Mulla siis Focuksessa 57,2 cm vaakaputki ja 12 stemmi, maantie-Colnagossa 58 cm vaakaputki ja 14 cm stemmi, molemmissa tosin kompaktitanko joka vaatii mun mielestä hieman pidemmän stemmin. Tiedän myös että mulla on pitkät kädet mutta silti mielenkiintoisia nämä geometriat, toivottavasti alkuperäinen kysyjä ei hämmentynyt liikaa. Miten pitkä vaakaputki Oltressasi on?
Palstajyrä
Oltre XR2 on 59-senttinen. Molemmissa fillareissa etäisyys satulan kärjestä tangon yläpinnan keskilinjaan 60,5 cm. Stemmit ovat joko samanmittaiset tai ehkä sentin erolla.
10k-kerhon jäsen
Vakiovieras
Kiitos Camoonille, siinähän sitä olikin. Vanha JTS pelannut ja palvellut pitkät maantielenkit, työmatkat kesät talvet ja satunnaiset cx-kisailut aika kivasti kumeksia vaihtamalla. Ainoastaan kisailuihin ei vakiovälit riitä näillä reisillä, ja etuhaarukka on jarruttaessa luokaton. Mutta jokin private jakessa ja stevenssin vaporissa vaan sytyttää. Privatessa 1x ja välitykset cx-kisailuun, keveys ja levyt. Stevenssissä keveys, mietityn oloinen kokonaisuus, jarrut ja toisaalta 2x on puolensa siinäkin. Private jaken 1x ei tulisi riittämään maantiellä, joutuisi isontaan hammastusta. Private kivasti sleepperin näköinen, stevenssi ei niinkään, käyttöpyörässä tämäkin merkkaa. Tiedä sitten, tuleeko vaihdettua, ja olisiko kumpikaan yhtä toimiva paketti, snake asettaa mielestäni riman aika korkealle monipuolisuudessa. TRP:n mini-veet tulossa, jos niillä hoituu etuhaarukan vibraus kuntoon niin alkaa tekosyyt olemaan aika vähissä vaihtoon.
Moottoriturpa
Ehkäpä se suuri ajatus akselivälin säädettävyydessä onkin juuri tuossa.
Maantiefillarin ja cyclon välimatka kapenee, kun akselivälin saa lyhyeksi kapeilla renkailla.
Kuulostaa kyllä järkevältä ratkaisulta.
Vakiovieras
OK, Oltressa vaakaputki (horizontal) Bianchin mukaan 57,5 eli aika sama kun mun pyörissä. Mulle vielä aikamoinen geometriapähkinä miten molemmat ohjaamot voivat olla 60,5 kun vaakaputkieroa on 3 senttiä, mutta on maailmassa muitakin asioita joita en ymmärrä joten en anna asian häiritä sen enempää
Aktiivijäsen
Kivaa lueskeltavaa kun jaksat raapustaa. Kiitos siitä!
Kaks pyörää ja Black&Decker! Paras ja halvin pyörän hankinta tapahtuu foorumin palstalla. Loputtomia unelmia ja ostoksia käymättä edes nettipankissa.
Aktiivijäsen
Konan sivuilla sanotaan keskiön olevan Sram PF30. Tuo on ilmeisesti press fit-tyyppinen. Jokohan niihin liittyvät ongelmat on ratkaistu? Jos oikein olen ymmärtänyt, Jake The Snakessa siirryttiin 2016 mallissa takaisin kierrekeskiöön (FSA Press Fit 30 > FSA Gossamer Threaded Road).
Onko lokarien tila riittävä ainoastaan silloin, kun akseliväli on pisimmillään vai myös keskiasennossa?
Kovin paljon noista 1x systeemeistä ketjut putoili tuolla cyclocrossin SM-kisoissa ihan kärkimiehiltäkin.
Aktiivijäsen
Mää en oo Kärkimies mutta kerran sain Hiirosessa ketjun putoaan CX1 vaihteistossa kanjonin laskun jälkeisessä nousussa ku paukautin polkematta siihen vesiurapomppuun. Muuten meno kaikki muut 8 kertaa ilman. Trek Boone 7 on vakiona semmonen ketjun sisälle putoamisennestomuovi. Kätevä.
Vakiovieras
Kiitos täältäkin loistavan perusteellisesta raportista!
Minulle on jäänyt lähes täysin epäselväksi, että mitkä maastopakat ja etenkin mitkä maastokiekot ovat yhteensopivia cyclossa olevien osasarjojen kanssa. Löytyisikö jostain lisävalaistusta tähän? Mielelläni käyttäisin cyclossa maastokiekkoja ja shimanon osia, mutta toki myös Sramit käy etenkin, jos yhteensopivuus niissä parempi.
Palstajyrä
Kyllä, pressfitti se on. Jos olisi saanut valita olisin ottanut kierrekeskiön. Onhan tuo kieltämättä erikoinen ratkaisu alumiinirungossa. En ota kantaa kaikkiin "niihin" liittyvään ongelmaan, joka on ilmeisesti maailmaanlaajuisesti yleisesti tiedossa. Omassa tallissa on ennestään yksi pyörä hiilikuiturungolla ja BB30-pressfitillä, se on ollut tähän mennessä ongelmaton.
Riippuu tietysti renkaasta, lokasuojasta ja omasta perstuntumasta sen tarvittavan välyksen suhteen. Olen suunnitellut käyttäväni pelkästään ass saveria eli sen syvempää kokemuspohjaa tuosta ei ole, mutta tila rungon pystyputkeen päin kasvaa suorassa suhteessa kun akseliväliä kasvattaa. Kun lyhimmällä akselivälillä renkaan ja pystyputkeen väliin jää se 5mm, se lienee enimmillään 30mm. Kriittinen piste on varmaan jossain siinä välissä.
Foorumilla on ainakin yksi toinen Private Jaken omistaja joka oli kuvien perusteella jo viritellyt täyspitkät lokarit. Hän pystynee kommentoimaan tuohon paremmin.
Käsittääkseni kaikki 11-lehtiset pakat on yhteensopivia keskenään kaikkiin takavaihtajiin, tietysti sillä rajoituksella että jossain kohtaa takavaihtajan häkin pituus ja nivellyksen liikealueet loppuvat kesken maastopakkojen isojen lehtien kanssa. Sellaisissa maastokiekoissa joiden navassa on perinteinen vapaaratasrunko, esimerkiksi 11-lehtinen "maantiepakka" käy siihen jos vapaaratasrunko on tehty riittävän leveäksi. Ero ainoastaan 10-lehtiselle sopivaan voi olla millin luokkaa, esimerkiksi omasta tallista löytyvissä saman valmistajan maantiekiekoissa 11-lehtiselle sopiva vapaaratas on millin leveämpi. SRAM:n XD-vapaarattaaseen sopii tietysti vain XD-maastopakat.
CamoN muokkasi tätä : 19.10.2015 at 09.59
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Palstajyrä
Hyvä etten jäänyt odottamaan Spessulta uutta Cruxia. Näköjään tulee läpiakseleilla, mutta ovat sitten tehneet ihan omat akselistandardit. Huoh.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Vakiovieras
Kiitos vastauksista, täytyy siis melkein koeajaa tuo 58. Mitä mieltä täällä ollaan All Cityn Macho Manin kaltaisesta teräspyörästä sekalaiseen maantie- ja hiekkatieajoon? Onko tuo liian painava edukkailla osilla muuhun kuin fiilistelyyn?
http://allcitycycles.com/bikes/macho_man_disc
Aktiivijäsen
Mulla on lähes samat mitat eli n. 193cm ja 95cm. Maantiepyörän stack on 605mm ja droppi kahvoille 15mm spaceripinolla 120mm. Cannondalen stack on ilmeisesti 580mm joka tarkoittaisi samalla
spaceripinolla 25mm lisää droppia kahvoille eli 145mm. Cannondalen pituus olisi ok mutta droppia pitäisin jo liian suurena ainakin omaan käyttöön. Jos suurempi spaceripino ei haittaa, niin voi tuo olla kysyjälle sopivakin riippuen tietysti vielä satulan korkeudesta.
pätkä muokkasi tätä : 20.10.2015 at 19.02
Veteraani
CaMon, jotain rutisen. Kippuratangon leveydestä, taijan olla pienempi kooltani mutta Surlyyn keväällä laitoin 44cm tangon, samaa luotettavaa merkkiä kuin Koskelan perheeseen ostettiin pyöriä. Ritcheyn Evo Curve , muissa on normi42cm. Sanotaan jotta jos ja kun vielä uutta crossaria mulle tulee niin tangoksi laitan pikkasen leveämmän.
I väntan på ännu dåligare tidet
Palstajyrä
Kannattaako tuosta sen kummemmin rutista, ei muuta kuin kovaa ajoa. Minä tosiaan vielä odottelen niitä tammikuun pääkallokelejä ja mielipiteen muuttumista sitä kautta.
Muutenkin tuo Private Jake jaksaa yllättää tällaista paatunutta maantiepuristia (jolla on kuitenkin synkkä maastomenneisyys). Jos nyt pitäisi muuttaa johonkin koirankoppiin ja mukaan saisi vain yhden pyörän, se olisi ehdottomasti Private Jake. Mahdottoman hyvä kulkemaan helpolta polulta kestopäällysteelle. Tosin vaatinee 2-3 kiekkosettiä laajan reviirin ylläpitämiseksi ja rengastöiden minimoimiseksi.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Vakiovieras
Ja katso - minivee poisti jake the snakesta haarukan tärinän. Ei voi kuin itselleen nauraa miksei saanut tätäkään asiaa hoidettua kuntoon vuosia sitten. Tuntuu suorastaan oudolta jarrutella ilman lisäefektejä. Pikaisesti paikalleen heitettynä ja sinne päin säädettynä CX9 eivät kovin tehokkailta vaikuta, katsotaan muuttuuko luonne tarkemmalla hieromisella.
Vakiovieras
Ilkka, Cannondale runko lienee erittäin hyvä, koska mc cannonballin kokeneimmat jäsenet käyttävät sitä cyclocross käytössä. Tosin ei CAADX vaan se SuperX. Mutta sitten se, että kyllä nykyään kannattaa se muutama sata investoida hydraulijarruihin. Ainakin omissa mekaanisissa levyjarruissa jarrusatula pitää keskittää manuaalisesti kuusiokooruuvarilla ja jotenkin tuntuu että ainakin takana sitä saa olla säätämässä kokoajan. Sitten nykyään 1x10 tai 1x11 on kova sana cyclossa, tosin eihän se mikään onnela ole silloin jos on paljon myös maantieajoa. Minun nähdäkseni samat henkilöt, jotka vannovat tiukasti maantiekonkelissa 2x11 tosi tiukalla maantiepakalla 11-23, valitsevat cycloon silti 1x11 ja käyttävät cycloa hiekkatieajeluun ja kommuutteriin. Se varmaan johtuu siitä, että cycloa ei tarvitse väkisillä polkea kovaan alamäkeen keulilla pelotonin vyöryessä päälle. Mutta jos aikoo tehdä siitä sellaisen jokapaikan höylän, esim lapsen kuljettamisesta kuntoajojen kärkisijojen kärkkymiseen, täytyy kyllä ottaa kaksi eturatasta esim semicompact vaihteisto. Niin ja siihen alkuperäiseen runkokokokysymykseen.. Suosittelen ostamaan halvan pyörän ensin vuodeksi suurinpiirtein spekseissäsi, eli mahdollisimman iso runkokoko mitä löytyy. Sitten vuoden päästä teet competitivecyclistin mittaukset, katsot mikä on oman pyörän tuntemukset, suurimmat erot tuohon mittaustulokseen, muutat vähän siihen suuntaan ja huomaat että onpa mukava ajaa. Sellaisella huomautuksella, että cyclocross käytössä monet iskevät huomattavasti isomman spacerpinon stemmin alle mitä maantiepyörässä, koska jarruttamistehoa on parempi kontrolloida alaotteelta ja cyclocrosskäytössä se on melko tärkeä ominaisuus. Tanko on syytä olla riittävän ylhäällä siis, alaotteelle pitää päästä vaivattomasti. Ainakin itselläni tuli sellainen muutos, että satulankärkeä tuli siirtää taaksepäin 20mm ja ihme kyllä, stemmille ei tarvinnut tehdä mitään vaikka aikaisemmin runko tuntui liian pitkältä. Kroppa tottuu uusiin asentoihin ja ensimmäistä urheilupyörää hankkiessa sitä ei voi vielä tietää.
Veteraani
Allekirjoittaneen cx-uraputki korkattiin auki puolen viikon saumassa kun Posti roudasi Rosen DX 3000 mekaanisilla levareilla kotio. Takana nyt yksi tunnin ja toinen 5h lenkki joten perustuntuma alkaa löytymään. Voi olla että mounttiksella lenkkeily jää vähiin..Muuten orkkis hyllysetuppi paitsi DT:n 23 Spline kiekot.
Ihan oikeinkin hyvä luottamus ajotuntumaltaan tuohon tuli nopeasti. Etupään vakaus on todella hyvä, läpipultti haarukan johdosta tod.näk.
Rosen asiakspalvelu oli mielestäni mallikelpoista niin kotimaassa kuin Saksan päässäkin.
Vakiovieras
Vaihtoehto CC:lle?
https://www.youtube.com/watch?v=hMg3...ature=youtu.be
Historia on minut vapauttava!
Moottoriturpa
Joustomatka on varmaan pidettävä todella pienenä, jos ajoasento halutaan säilyttää normaalina, eli etupainoisena. 100mm jouston jos pamauttaa cycloon, niin laite taitaa mennä nokan kautta ympäri jokaisessa montussa.
Aktiivijäsen
Odottamani cc testi 6/15 jäi pienoiseksi pettymykseksi. Testipyörät oli valittu eri hintaluokista, mikä on hyvä juttu. Epäselväksi kuitenkin jäi, mitkä niiden väliset erot oli niiltä osin, joita ei paperitietojen perusteella voi päätellä. Testin sisältö, kun yleiset turinat ja valmistajan paperitiedoista tai viimeistään liikkeessä katselemalla ilmenevät asiat jätetään pois, menee seuraavasti:
Felt: Sopii kisakäyttöön, maantiepyörämäinen, testin parhaat jarrut
Kona: Rauhallinen ohjaus, toimiva peruspyörä, joka ei loista millään alueella, huonoimmat jarrut
KTM: Kisakelpoinen, parhaimmillaan vauhdikkaassa ajossa, kiihtyy, kääntyy ja kulkee mallikkaasti, hiilaripyöristä mukavin runko, riittävän tehokkaat jarrut
Pelago: Mekaanisten jarrujen parhaimmistoa, kallis (ominaisuuksiin verrattuna?)
Rose: Kaikuva runko, putkelta ajettaessa rauhallinen, hydraulisista jarruista tehottomimmat, soveltuu huonoiten maantiepyöräksi
Spessu: Kisakrossari, ajotuntuma lähellä maantiepyörää, mutta pärjää silti poluilla ja sorallakin, hyvät jarrut, satulatolppa vaimentaa tärinöitä
Stevens: Kisakrossari, maantiepyörämäinen, hyvät renkaat
Trek: Soveltuu työmatkoille ja hiekkateille, pystympi (kuin mikä?) ajoasento, mekaanisista testin keskitasoa olevat jarrut
Useimpien pyörien soveltuvuus tiettyyn käyttöön oli määritelty. Taustalla on varmaan joitain valmiiksi pureskeltuja olettamuksia, mutta niitä ei kerrottu. Toisaalta onko esim. Kona parempi soralla ja poluilla kuin maantiepyörämäinen vaihtoehto? Lisäksi pyörien painot oli mitattu kaikista, samoin kiekot.
Onko niin, että selkeitä eroja ajettavuudessa ei tuossa ryhmässä ole, kun siitä ei tuon enempää kirjoitettu? Eli kun valitsee kooltaan sopivan rungon, paperitietojen (osat) perusteella sopivan pyörän, varmistaa riittävät kiinnityspaikat esim. lokareille, mahdollisesti haarukoiden väljyyden isommille renkaille ja itseään miellyttävän ulkonäön, lopputulos tuskin menee pieleen? Suurin osa siitä speksaamisesta, jota tällä palstalla eri pyörien ominaisuuksista käydään, on turhaa. Itse ainakin kaipaa testeiltä sitä informaatiota, jota kuluttajalla ei käytännössä ole mahdollisuus hankkia pyörää liikkeessä hiplaamalla ja lyhyellä koeajolla. Jos merkittäviä eroja ei ole, sekin on tärkeä tieto. Vähentää haluja laittaa pyörään 3,5 k€, jos vajaat 2 k€ tarjoaa lähes samat ominaisuudet.
Vai jäikö minulta jokin oleellinen pointti jutusta huomaamatta?
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit