Pettymys oli päälimmäinen tunne kun tuon tänään läpi ajoin.

Alku Kellokkaasta oli mukavaa, nousu Kukastunturiin on tiukka, maisemat on komeat. Polku on sorastettu koko tunturin ylityksen matkalta. Kotamajalta eteenpäin mukavaa ja teknistäpolkua, Pyhäjärveä lähestyttäessä juurien ja kivien määrä lisääntyy. Väittäisin reitin olevan haastava Pyhäjärvelle asti.

Pyhäjärveltä lähtiessä minulla tuli nuotinlukuvirhe ( tai siis seurasin Levi- kylttejä ) ja ajoin soratietä pitkin pikitielle. Oikea ja kuulopuheiden mukaan todella tekninen osuus olisi mennyt toisaalta, joten tuo muutaman kilometrin osuus jäi nyt kokematta.

Viimeiset 25 kilometriä Leville ei kyllä paljon ole maastopyöräreittiä, suurin osa taisi olla tietä tai metsätietä. Yksi vaaran ylitys joka oli tekninenkin.

Viitoitus oli heikkoa Leviä lähestyttäessä, aivan kuin koko reitti olisi puolihuolimattomasti huitaistu viimeiset 25 km ( eli puolet koko matkasta). Levin pää reitistä on kokonaisuudessaan tylsä ja menee teitä pitkin.

Maisemallisesti ekat 15 km on ihan ok, sen jälkeen reitti ei tarjoa mitään koettavaa.