Porraspelleilijä, treenaa porraspelleilyn amatööricuppiin, sarja -tosi höpöt
-team Söpöshox
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Mistä tiedät aiheuttaako koiran irtipitäminen haittaa muille vai ei? Sanotaanko, että kuljet irti olevan koiran kanssa ja vastaan kävelee ihminen joka pelkää koiria. Et välttämättä huomaa sitä tai huomaat siitä, että toinen siirtyy kelvin reunaan niin kauas kuin mahdollista, mutta metsäpolulla sitä vaihtoehtoa ei juuri ole. Itse en pelkää koiria, mutta tiedän ihmisiä jotka pelkäävät paljonkin ja irti oleva koira voi olla pahojakin pelkoja aiheuttava asia.
Vastaantuleva ei myöskään voi olla varma kuinka hyvin koulutettu koira on ja pysyykö kyseinen eläin komennossa ja väylän reunassa.
Jos näen irti olevan koiran niin hidastan vauhtia todella paljon, enemmän kuin hihnassa olevaa koiraa ohittaessani.
Soitan kelloa lähes aina kun ohitan koiranulkoiluttajan ja hiljennän vauhtia eli annan ulkoiluttajalle aikaa huomioida minut.
Luulen, että nopein ja paras reitti on mennä Sturenkatua (tai jotain parempaa reittiä) radan ali ja nousta radan itäpuoliselle pyörätielle. Sitten vain posotetaan Mäkkylään saakka radanvartta ja jatketaan sopivaan suuntaan sen mukaan, mihin päin Leppävaaraa on matka. Pasilassa pitää vähän varoa jalankulkijoita ja vaihtaa radan ali länsipuolelle, ja Ilmalassa on vaarallinen risteys pitkän laskun pohjalla.
Yksi viesti joka sopii itse aiheeseen.
Eilen ajelin töistä kotiin farkuissa ja nahkatakissa ja ohitin yhden TMT:a ajavan sankarin joka oli aikasemmin valoissa ohittanut minut.
Tulin risteykseen jossa ei ole näkyvyyttä oikealle tai vasemmalle. Sivuilta tulevan liikenteen näkee vasta hyvin lähellä risteystä. Hiljensin risteykseen ja tämä arjen sankari noudatti TMT-henkeä ja pamautti vauhdilla ohi katsomatta tuleeko muita. Oli todella lähellä, ettei ajanut kolaria mopon kanssa, koska ei luonnollisesti nähnyt mopoilijaa. Onneksi fillarin jarrut ja mopoilin refleksit olivat kunnossa.
Kenties oma vaatetus ja ohitus oli lycrapukuiselle tempoilijalle liikaa. Tempoilijan pyöränä oli sen verran vanha maasturi, että kuski tuskin löytyy foorumilta.
Käyn paljon lenkillä maastopyörällä ja jalan maastossa, jossa monet tapaavat pitää koiriaan irti. Kiusallisinta on se, että nämä koirat melkein säännönmukaisesti lähtevät perään ja seuraavat pitkiäkin matkoja. Ajattelevat ilmeisesti, että tuo kulkija on mukavampaa seuraa kuin löntystelevä isäntä tai emäntä. Sitten siinä joutuu miettimään, että jäisikö odottelemaan omistajaa vaiko jatkaisi matkaa. Välillä tulee odoteltua, mutta joskus ei. Siinähän on sitten omistajallakin mahdollisuus saada pientä lisäliikuntaa, kun yrittää löytää koiran ja saada sen kiinni. Ääntäkin joutuvat käyttämään siinä hommassa.
Perustuu omaan arviooni tilanteesta. Aika hyvin pystyn jo hyvän etäisyyden päästä arvioimaan, onko koira syytä ottaa kiinni vai ei. Minun reiteillä ei pääse yllätyksiä oikeastaan tulemaan. Toisaalta meidän koira on juuri sellainen, joka ilmaiseen hyväntahtoisuutensa kaukaa hännänheilutuksella. Eipä ole tähän mennessä tullut koiran elinaikana poikkipuolista sanaa kanssaulkoilijoilta.
Näin teen minäkin. Tästä minun osaltani koko keskustelu lähtikin liikkeelle, kun peräänkuulutin soittokellon käyttämistä.![]()
Ei pidä kieltää autoilua, vaan takapuskurissa autoilu. Ja...niin, sehän onkin jo kielletty.Pelkään aidosti liikenteessä muita autoilijoita, jotka roikkuvat takapuskurissa tai keskittyvät muuhun kuin ajamiseen. Koska minä pelkään muiden aitoilu pitää kieltää.
Ja naisia ahdistelevien miesten ulkonaliikkuminen voitaisiin kieltää. Ainakin pimeällä.
Koko ajan puhutaan väärin ulkoilutettavien koirien arvaamattomuudesta. Miksi siis tästä väärästä toiminnasta kärsivät ovat sun mielestä väärässä. Puheena olleet asiat korjaantuvat, kun kaikki toimivat niinkuin kuuluu: ei ajeta takapuskurissa, ei ahdistella naisia pimeässä ja ulkoilutetaan koiria niin, ettei niistä ole häiriötä luonnolle, eikä kanssaliikkujille mahdollisine koirineen.
Kummallista, kaikki tuntemani pyöräilijä- koiranomistajat toimivat koiriensa kanssa oikein. Siitä huolimatta, että joskus saattaa lipsahtaa pyöräillessä sääntöjen noudattaminen. Jos ajaa joskus ajotiellä, vaikka käytössä olisi klv:kin, ei kait se oikeuta tai edellytä, että kotiin päästyä lasketaan koira pyörätiellä sinkoilemaan tai vapaaksi lähilähimetsään. Ei näillä asioilla ole mitään tekoa keskenään.
Tämä jauhaminen kannattaisi jo lopettaa. Ei mitenkään kasvata tai edes ylläpidä keskinäistä arvostusta.
onks pakko, jos ei haluu
Toistan itseäni, etteivät ne oikeuta, mutta käyvät vertauksesta siitä, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Jos sen koiran ulkoiluttamisen kytkemättömänä hoitaa asiallisesti ei siitä ole sivullisille haittaa.
Edit: Tämä jääköön viimeiseksi postauksekseni aiheesta. Koirista on mun puolesta keskusteltu tässä topicissa ihan riittävästi.
Mä en tee mitään. jatkan matkaani, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos sitten lähtee filon perään juoksemaan, niin juoskoon. Kävellessä oman koiran flexin pidän kyllä silloin vapaana siltä varalta, että tuttavuutta tullut karvakaveri onkin ikävissä aikessa. Pystyy sitten oma koira sentään puolustamaan itseään. Seuraa, jos seuraa ja menee minne menee. Koiranomistajissa on niin paljon "kajahtaneita" yksilöitä, että en kylä jaksa jäädä tekemään mitään ylimääräistä sananvaihtoa. Riita siitä kuitenkin tulee. Vuosia sitten joku eukko halusi väkisin tuoda koiraansa tyrkylle vaikka pyysin tätä viemään sen pois. Olis varman pitänyt heti sanoa rumasti. No aikansa ne haisteli ja mylläs ja syystä tai toisesta meidän koira nappas sitä vähän kuonosta. Ei tosiaankaan mitään dramaattista, pikku naarmu, mutta kun se oikein ulvas, niin sitä sattu varmaan ainakin sydämeen ja okistajaakin sattu telepaattisesti. Nuori uros kuumenee aika herkästi, kun sitä toinen koira sopivasti alistaa. Sanoin, että vie lääkäriin ja tuo lasku. Ei vienyt, eikä tuonut laskua.Käyn paljon lenkillä maastopyörällä ja jalan maastossa, jossa monet tapaavat pitää koiriaan irti. Kiusallisinta on se, että nämä koirat melkein säännönmukaisesti lähtevät perään ja seuraavat pitkiäkin matkoja. Ajattelevat ilmeisesti, että tuo kulkija on mukavampaa seuraa kuin löntystelevä isäntä tai emäntä. Sitten siinä joutuu miettimään, että jäisikö odottelemaan omistajaa vaiko jatkaisi matkaa. Välillä tulee odoteltua, mutta joskus ei. Siinähän on sitten omistajallakin mahdollisuus saada pientä lisäliikuntaa, kun yrittää löytää koiran ja saada sen kiinni. Ääntäkin joutuvat käyttämään siinä hommassa.
Puoli vuotta myöhemmin tää eukko tuli kertomaan sen koiran traumoista ja siitä kuinka vaikeaa sillä on. On kuskattu terapiaan ja vaikka mihin (koiraa, vaikka eukko sen tarpeessa enemmän taisi olla). Ei v*ttu, eläimiä ne vaan on ja joskus ne vähän mylläköi. Eläin se on palveluskoirakin ja sillekin voi tulla joku oikku, siksi ne pidetään kiinni. Tällä toko ja palveluskoirasakilla on vaan ihan omat säännöt ja rinta rottingila painellaan koirat vapaana. Menis munkin koira vapaana varmaan ihan siivosti, mutta kun se ei mene. Piste. Mökillä landella saa mennä pitkin peltoja. Ei taajamssa. Reenaamiseen on omat paikat. Parasta kuitenkin on se, että siitä vedetään jo palkokasvit nokkaan, kun pyydetään kytkemään koira. Ihan niin kuin se olis joku henkilökohtainen loukkaus, vaikka sen piskin piti olla jo alunperinkin kiinni.
Veikkaisin että kiistakumppanisi tarkoitti sillä "säkähtämisellä ja kylmäksi pistämisellä" tilannetta jossa koira on tulossa ns. "päälle"? Eli kysessä on itsensä puolustaminen. Sitä sitten tietysti voidaan pohtia vaikka leivättömän pöydän ääressä, että mitä se itsepuolustus missäkin tapauksessa tarkoittaa. Luulisin, että henkilö jolla on paha koirapelko, käyttää kaikkia mahdollisia keinoja tilanteesta selvitäkseen, jopa sitä kylmäksi pistämistä.
Tässä on vastakkain kaksi näkökantaa. Ihmisen joka pelkää koiria ja jota kohti ryntää koira ja koiran omistajan jonka mielestä hänen hauvansa on täydellisesti hänen hallinnassaan ja itse lempeys eikä se ole koskaan tehnyt kenellekkään "mitään". Tulee mieleen ne jutut joissa lehdissä on kerrottu kun lapsen naamaan on jouduttu ompelemaan paljon tikkejä kun hänen kimppuunsa hyökkäsi koira jota pidettiin rauhallisena.
Ei tapahtunut kelvillä tämä, mutta hauva pääsi irralleen, eikä ollut hallussa: http://yle.fi/uutiset/irralleen_paas...180?origin=rss
onks pakko, jos ei haluu
'
Kuinka paljon ihmiset ovat päteviä arvioimaan onko omasta toiminnasta tai toimimattomuudesta haittaa jollekin toiselle? Oletko ajatellut, että on ihmisiä, jotka joutuvat paniikkiin pelkästään nähdessään irti olevan koiran?
Minulla on kokemus ihmisestä, joka vaihtaa kadulla puolta kun vastaan tulee jopa kiinni oleva koira.
Nähtävästi tällainen ihminen on väärässä ollessaan ulkona; kadulla tai metsässä?
Ja terapia- tai hoitopuhetta on tähän turha sotkea.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Tästä tuli mieleen joskus Jyväskylässä Viitniemessä kun ohi mennessä kuuntelin erään koirien omistajan raivoamista toiselle että sen koira oli irrallaan, kun tällä kuitenkin oli omat kaksi koiraa myös irti. Ne kuulemma tottelivat häntä niin saavat olla, ei siltä näyttänyt. Koiranomistajissa näyttää olevan siis näitä joita säännöt eivät koske, mutta heidän mielestä ne koskevat kaikkia muita.
Polku se on paikallaan polkeva polkukin... Aurora
Vasta vähän olen aloitellut tmt:a uudella reitillä ja kaikkiaan todella vähän on urputettavaa. Reitti on toki huolella valittu kolmion takaa autoilevien minimoimiseksi, mutta mm. Mankkaan läpi pitää päästellä ja samoin Larun & sen sillan. Ehkä siis vielä alun ruusunpunaisilla laseilla katselen, mutta oikeastaan vain yhtä asiaa olen ihmetellyt. Juuri Larussa Isokaaren jälkeinen silta Länärin yli Katajaharjuntielle. Muutama WTF momentumi, kun mielestäni sillalla on todella selvästi merkitty vain jalkakäytävät ja ajorata. Yksin saa ajella ajoradalla, kun kanssapolkijat sotkee jalkakäytäviä ruuhkaksi asti. Sitten tietty sivuilleen katsomatta syöksytään sillan päätteeksi eteen. Vai onko tuolla sillalla jotkut eri säännöt, mitä nöösi ei huomaa...?
Oli näköjään tänään jotain koulujen päätösjuhlallisuuksia kun ajelin äsken potkupalloiluhöntsäilyistä pois. Olisi suoraa katua ja erinomainen näkyvyys joka suuntaan, mutta siitä huolimatta ne Aada-Veetiä kotiin kuskaavat mammat länttäsi leasing-aidua ja rollaa koulun pihasta poistuessaan juuri siihen kelville. Hieman alkoi jo korpeamaan, kun on muutaman kymmenen metrin välillä kaksi liittymää pihasta ja molemmissa sama juttu..
^^ Samaa ihmetellyt itse. Larun autoilijoille kylläkin pointsit, ei yhtään kiukkukuskia tuossa kohdassa vaikka vuosia siitä jo jyrännyt.
Tuossa todellakin on kävelytiet molemmin puolin. Ehkä yleistä arkuutta ettei uskalleta mennä ajamaan hullujen autokuskien sekaan, tai sitten luullaan että kyltitön korotettu osa tiestä on pyörälle sallittu. Luulisin jopa jälkimmäistä yleisemmäksi, koska sitä ei kovin paljoa ole teroitettu valtamediassa että mikä itse asiassa onkaan merkintätapaero pyörätien ja kävelytien välillä. Monelle autoilijalle kaikki korotetut tiet on pyörälle sallittuja paikkoja.
Mankkaantiellä kannattaa sitten varautua siihen, että risteäviltä teiltä ja pihoilta tuleville autoilijoille pyöräilijää ei miltei pääsääntöisesti ole olemassa. Tänään aamupäivällä yksi mahakas mersumies ei sitten pysähtynytkään, ainoastaan hidasti pihasta tullessaan. Luulin että hidastaminen olisi myös pyöräilijää varten. Väärin. Kääntyi oikealle ja minä tuli oikealta. Arvaatte loput. Väliä jäi tarpeettoman vähän (ehdin alta), kun en muistanut miten hitaasti vannejarrullinen pyörä pysähtyy vastaavaan levyjarrulliseen verrattuna.
A Gentleman will walk but never run
Tuossa kohdin jalkakäytävällä ajaminen on aika yleistä, Helsingin kaupunki saa kyllä ottaa tästä osansa kontolleen. Itäpuolella sillalla on jalkakäytävän merkki, mutta länsipuolella ei. Itse asiassa länsiväylältä autolla tullessa risteys näyttää tältä: https://www.google.fi/maps/@60.16278...xJnlYMHL1Q!2e0 , on kolmiot ja pyöräilijöistä varoittavat merkit. Jos tuosta nyt oikealta tulee pyörällä risteyksen yli, niin voi olla ettei tule ajateltuakaan että pyörätie ei enää sillalla jatku. Pitäisi siis tuossa ylittää tie, ja saman tien kääntää vastaantulevien kaistan yli ajoradalle vasemmalle kaistalle ja jatkaa siltaa pitkin pohjoiseen.
Pari kertaa on sillalla bussi jyrännyt ohituksen jälkeen kivetystä vasten, lukemattomia kertoja on länsiväylältä tuleva auto meinannut ajaa päälle ja muutamia kertoja länsiväylälle kääntyvä hätähousu on heti ohituksen jälkeen kääntynyt eteen. Onneksi on selvinnyt ilman isompia vammoja. Nämä on tosin vähentyneet sen jälkeen kun opin ajamaan keskellä kaistaa, enkä anna tilaa ohittamiselle.
Olin tässäkin väärässä. Puistokadun jokaisella pätkällä on liikennemerkit pyörätielle molempiin suuntiin. Google mapsin kuvasta merkki puuttuu, joten se on ilmestynyt melko äskettäin.
Tänään oli kahdesti lähellä, että oma reagointikyky ei meinannut riittää onnettomuuden estämiseksi.
Ensin Itäisen Rantakadun pyörätietä Merimiehenkadun risteykseen. Risteys on tasa-arvoinen ja vasemmalta tuleekin ajorataa pitkin pyöräilijä, joka kääntyy minua kohti pyörätielle koukaten kovalla vauhdilla ajoradan kaistan vasemmasta reunasta. Väistän ensin pyörätien aivan oikeaan reunaan, mutta tyyppi haluaakin väkisin ohittaa minut väärältä puolelta, joten väistän viime hetkellä vasemmalle. Ohittaessaan minut hihaa viistäen vastaantulija toteaa vielä nerokkaasti: "melkeen tuli kolari" tjsp.
Hirvensalon Puistotiellä S-marketin kohdalla luiskalta ilmestyy reipasta vauhtia eteeni pieni pyöräilijä, joka ajaa ensin kohtisuoraan koko kelvin poikki ajoradan laitaan ja kurvaa sitten oikealle. Vedän jarrut pohjaan ja huudahdan jotain säikähdyksissäni. Jos olisin ollut hieman edempänä tai vauhtia olisi ollut enemmän, niin olisi sattunut molempia. Nyt olin lähinnä vaarassa kaatua vain itse. Muuri tuossa luiskalla on niin korkea, etten nähnyt muksua ollenkaan ennen kuin se oli jo edessäni.
Näin vinkkinä: Mikäli reittiin sopii tai haluaa vähän fiilistellä, rannan kautta kiertäminen on ihan vaihtoehto. Eli siis tämän pisteen kautta ajaa: https://www.google.fi/maps/@60.16215...!6m1!1e1?hl=en. Tuota hiekkatietä ajamalla etelämmästä löytyy loivempaa mäkeä, ja kykenee parhaimmillaan välttämään isokaaren... Tosin tämä reitti ei ole otollisin esim ruoholahdesta tullessa, mutta jos vattuniemen kautta tulee, niin voin aika lämpimästi suositella esim ajamaan tiirasaarentietä pitkin (tien länsipäässä menee pieni polkukin) tuohon pisteeseen. Toki aika kapea klv siis tuo lenkkipolku, eli mitään nopeusennätyksiä ei kannata hakea.
Tuo länsiväylän ramppi tuossa sillalla on kyllä yksi todella vaarallinen paikka. Siinä on autoilijan kannalta helposti näyttää että voi ajaa suoraan, ja vasemmalle näkyvyys on todella onneton, eikä oikealle pyörätien suuntaan näkyvyys ole kovin kummoinen (ihan vain ettei tuo autoilijallekkaan ihan helpoksi tuota risteystä ole tehty). Pyöräilyn kannalta myös tuo on sellainen paikka että pitää oikein pysähtyä miettimään että miten esim isokaaresta tullessa tuossa on tarkoitettu ajettavan, sillä pyörätie antaa ymmärtää että ajettaisi suoraan tuon rampin ylitse, vaikka todellisuudessa pyörätienjatke menee myös sille puolelle missä on tuo kävelytien merkki, ja sitä siis lienee tarkoitus käyttää ajoradalle siirtymiseen (ainakin hieman turvallisempi vaihtoehto). Toinen vaihtoehto joka tukisi mielestäni todennäköisintä reittiä mikä tuossa valitaan on että sillalla olevan länsipuolen kävelytie muutettaisiin klv:ksi. Tuo ainakin vähentäisi sitä vekslausta jota helposti joutuu tekemään jos isokaarelle suunnistaa, ja isokaarelta tuolle länsiväylän pohjoispuolen klv:lle suunnistaminen olisi merkittävästi simppelimpää jos tulee isokaaren pyörätietä pitkin.
Välillä kyllä haikailee tuota syksyä ja kevättä. KLV:n elämä vilkastuu merkittävästi kesällä, ja tuntuu että jatkuvasti pitää olla hereilllä kun samalle tielle heitetään kaikki lapsesta mopoon. Suuret nopeuserot ja yllättävät sijainnit tiellä, sekä keskivertomatkaajan tarkkaamattomuus tekee tuosta sopasta toisinaan melkoisen pujotteluradan kun jalankulkijat tulee "väärää puolta" vastakkain, ja pyöräilijät taas ajaa normaalisti ja jostain risteyksestä tulee vielä kolmas osapuoli mukaan, samaan aikaan kun on iso traktori pysäköity klv:lle. Kuten tänään oli pari isoa traktoria keilaniemen kohdalla pysäköity klv:lle, vaikka tuo ajorata on mielestäni tuossa paikassa merkittävästi hiljaisempi. Samaan aikaan pohjoisesta tulee vielä pyörä kääntyen meikäläisen suuntaan, ja noin 30cm marginaalilla mahduimme kohtaamaan. No, onneksi näytti kuskien välillä olevan hyvä juttu kesken sentään, kenties naureskeli fillaristeja että kuinka hulluja ovatkaan.
No, jotain positiivista: jotenkin tuntuu että jengin pyöräilyvauhti on nyt kesää kohden noussut, tai sitten omat voimat laskenut. Tuntuu ettei enää fillaristien kanssa pelata keilailua, vaan monet vetävät halppisfillareillakin ihan mallikasta vauhtia. Jaksaa helpommin odottaa sitä kunnollista ohituspaikkaa kun voi rullailla jotain 25km/h nopeuksiakin jonkun perheenäidin takana. Jotenkin tuntui ensimmäisten helteiden alla että kesäfillaristit ajeli jotain 10-15km/h nopeuksia. Toki edelleen ongelmia on, mutta esim tuossa länsiväylän varressa tuntuu että fillaristit ovat järjestelmällisempiä kuin perus mummo jossain keskuspuiston ylämäessä, jolloin pyörä vispaa puolelta toiselle melko holtittomasti.
No, aika vähän mitään henkilökohtaista ärsyyntymistä tuolla tulee. Pumppuhan siinä pettäisi jos jaksaisi ihmisille olla vihainen. Ainoastaan joku protestiautoilija tänään pisti vihaksi, mutta tämä tapahtui ajoradalla kun vasemmalla puolella oli klv. Ajorata selvästi on tämän henkilön mielestä pyhitetty autoille, koska ajoradan ollessa riittävän leveä kolmelle, ja tilaakin olisi ollut 500m vastaan ajavaan autoon, niin silti piti ajella kaasu pohjassa pienellä vaihteella hihaa hipoen ohitse. Sama autoilija on säikyttänyt kerran aiemminkin, joten epäilen ettei aikasempi kerta ollutkaan vahinko, vaan ihan tarkoituksella näytteli kääntyvänsä suoralla tiellä 40km/h ajavan fillarin eteen, joka olisi ollut varma törmäys jos ei olisi painanut jarrua heti terävän ohjausliikkeen päätteeksi.
Näin ympärivuotisena kelvinkuluttajana tosiaan huomaa tuon vuodenaikaeron selvästi. Talvipimeänä aamuna on aika paljon hiljaisempaa kuin aurinkoisena kesäaamuna. Täällä Kuopiossa "kesäkausi" alkoi vasta noin kuukausi sitten, siinä vapun jälkeen pyöräilijöiden määrä pompsahti.
Tuollaisia viboja siellä ajaessa vähän tulee, vielä lähinnä infrasta johtuen tosin. Todella pimeitä puskaristeyksiä on paljon. Vielä ei ole sattunut sivutieltä autoa tulilinjalle kuin paremmissa paikoissa ja niissä väistivät kiltisti. Lähinnä tietyöt rasittaa. Yhtä sellaista kun siirryin ohittamaan ajoradalle, niin jo oli citymaasturi-Autisti rööriroopena sen verran lähellä, että melkein tunsin ilmastoinnin(tai krematorio hyötykone-V8:n hukkalämpö)flektien imun. Vaikka etenemistahtini määräsi hitaasti etenevä autoletka...
Ei tuolla kelvillä ainakaan tempoenkkoja ole syytä rikkoa.
Miten mä muistelin, että molemmin puolin olisi jalkakäytävän merkit. Pitääpä tarkistaa ensi kerralla. Saattanut jäädä vain mielikuva, kun länsipuoli on niin ilmeinen jalkakäytävä toisesta suunnasta tullessa. Kaikkiaan koko risteyshässäkkä on aika karmea viritys, jos haluaisi sujuvasti edetä. Tunnustan hieman ahtaisiin väleihin ajoradalle pudottautuneeni pari kertaa oikean tmt:n hengessä...
Varmasti hyvä nautiskelureitti. Itse ajoin ekana päivänä aamulla tuon pisteen kautta, mutta mäkeä ylös Isokaareen. Se Isokaaren läpäisy oli tuosta paljon selkeämpi ja matka likimain sama kuin sillan kautta. Mutta rannassa oli pieni kiertotie tietyölouhikkoa, niin jäi siihen kertaan se vaihtoehto.
Tänään vieraalla paikkakunnalla ihmettelin kymmenen metrin pyörätietä (liikennemerkki 423). Sitten oli jalkakäytävän merkki. Mikähän tienpitäjän logiikka on mahtanut tässä olla?
Polku se on paikallaan polkeva polkukin... Aurora
^^ Älkää ruokkiko Trollia.
Olen ihmetellyt, miksi kotikatuni ympäristössä ajetaan pääsääntöisesti jalkakäytävällä. Alueella on yksi pääkatu, jonka vierellä kulkee klv. Pääkadusta lähtee useita hiljaisia päättyviä sivukatuja, joilla klv:tä ei ole. Ajoradan varrella on vain jalkäytävät.
Noissa paikoissa ei pitäisi olla minkään tasoisilla pyöräilijöillä mitään pelkoon perustuvaa syytä yrittää pysyä poissa ajoradalta. Olen päätynyt siihen, että koska jalkakäytävän alussa ei ole yksiselitteistä jalkakäytävän merkkiä ja jalkakäytävä ehkä "näyttää" pyörätieltä ja päätie, jolta sinne käännytään, on merkitty klv:ksi, siinä sitten ajetaan.
https://www.google.fi/maps/@60.26983...EQ!2e0!6m1!1e1
Pyöräilijän tulisi, tullessaan kuvassa oikealta (minne jalankulkija on menossa) ja kääntyessään kulkusuunnassaan oikealle (mistä auto on tulosssa), käyttää ajorataa. Siitä huolimatta silmämääräisesti suurin osa kääntyy klv:ltä jalkakäytävälle. Vaikea ymmärtää. Sama myös toiseen suuntaan kulkiessa.
Toinen hieman vastaava esimerkki on täällä: https://www.google.fi/maps/@60.252913,24.868892,3a,75y,56.06h,76.93t/data=!3m4!1e1!3m2!1s1AMo29cbCnYW3irEw2uTjA!2e0
Kuvassa Sorolantiellä ei ole klv:tä, vaan jalkakäytävä. Mitäköhän "Pyörätie päättyy"-merkillä yritetään sanoa?
1) Tässä on pyörätie, mutta se päättyy pian.
2) Pyörätie päättyy välittömästi tämän merkin kohdalla (tai oikeastaan pari metriä aikaisemmin).
Todellisuudessa ajoradan reunassa oleva jalkakäytävä päättyy parin sadan metrin päässä jatkuakseen siinä klv:ksi merkittynä hiekkatienä. Klv:llä "kohti kameraa" ajaessa ja vasemmalle kääntyessä on aika "luonnollista" jatkaa ajamista jalkakäytävällä.
https://www.google.fi/maps/@60.25305...mgMNFdEMwA!2e0
Kirjanmerkit