Tänään kotipihan vieressä kulkevalla klv:llä saavutin nuoren pariskunnan, joka oli liikkeellä jalan. Menivät kovin tuttuun tapaan koko väylän leveydeltä ja poukkoillen. Koska pihaliittymään oli muutama metri, päätin olla soittamatta kelloa, vaan hidastin kävelyvauhtiin, ja jäin parin metrin päähän. Silloin kundi sattui katsomaan taakseen, härväsi hetken, ja sitten väisti vasemmalle neidin viereen. Siinä sitten kävimme seuraavan, mielestäni jopa koomisen, keskustelun.
(kundi, vittuilevaan sävyyn) - Kellot ois niinq aika kivoja.
(minä, ihan kuule neutraaliin sävyyn) - Niin olisi myös kävely reunassa, mutta no hätä, hyvinhän tässä ohi päästiin.
(tyttö, räyhäävään sävyyn) - *jotain* IDIOOTTI *jotain mussutusta*
Vielä taajemmin taasen kellon käyttäminen aiheuttaa heristelyä, puimista ja pahaa silmää. Ylläriohituskaan ei tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Mitä opimme: Polkupyörällä on pakko ohittaa. Jos et näe vaivan arvoiseksi ohittaa, kun olet joka tapauksessa muutaman metrin päästä hiljentämässä pihaan, olet idiootti.
http://maltaidenmaailma.blogspot.fi/
Kirjanmerkit