Pitääkö mun taas sivistää linkeillä vai haetaanko itse googlesta / palstalta? Eihän siitä ole kovinkaan montaa viestiä takaperin kun tästä keskusteltiin viimeksi
Jos tehtäisiin maantierengas 2,35 leveänä, niin se olisi nopeampi tasamaalla kuin se 23mm maantierengas. Supermotot jos laittaa maasturiin, niin pääsee aika lähelle jo maantiekumeja, mutta kun sekään ei ole vielä sellainen lerppu mitä ne maantiekumit ovat, niin ei siksi kai ole niitä nopeampi.
Jos joku tekisi maantiefilon johon kävisi 2,35 kumit ja teettäisi GP4000 kumeista noin leveät versiot, niin päästäisiin näkemään maantiepyöräilyssä suuri muutos, mikäli Tourin säännöt sallivat leveät kumit siis. Hmm, teoriassa mutkiin pitäisikin sitten päästä Tourilla lujempaa, olisi mielenkiintoista nähdä tuo kehityksen looginen jatkumo jossain vaiheessa.
Toki on joitain kumeja jotka ovat poikkeuksellisesti kapeampana nopeampia, mutta niitä ei ole niin kovin paljon.
Laitetaan nyt kumminkin jotain linkkejä, ekassa numeroita erilaisista renkaista, tokassa kuvia ja tekstiä, jonka laitoin jo aiemminkin.
http://www.legslarry.beerdrinkers.co.uk/tech/JL.htm
http://velonews.competitor.com/2012/...rethren_209268
Tasamaalla nopeuteen sillä painolla ei niin hirmuisesti ole osuutta, kiihdytyksiin ja nousuihin lähinnä ja siinäkin painon merkitys on yleensä hurjasti liioiteltu. Voi kokeilla ottaa repun ja 5kg rojua reppuun sekä ilman reppua ja katsoo paljonko tasaisella osuudella keskinopeus nousee.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Täällä tuli nastoja vastaan https://www.bike24.com/1.php?content...88;mid=0;pgc=0
Juoksen, hiihdän, kävelen. No en. Minä pyöräilen
Onko kokemuksia kuinka leveä Continental Nordic Spike 42-622 on vanteella?
Liikkuvan pyörän kokonaisenergia muodostuu kahdesta tekijästä, pyörän kokonaismassasta riippuva liike-energia+kiekkojen massasta riippuva pyörimisenergia. Kiekkojen pyörimisenergiaan taas vaikuttaa se, kuinka paljon massaa on ulkokehällä. Navan painolla ei ole käytännössä merkitystä pyörimisenergiaan.
Niinpä kahdesta samanpainoisesta pyörästä kiihtyy nopeimmin se, jossa on kevyemmmät renkaat. Sen voi jokainen todeta vaihtamalla crossipyörään tai hybridiin 700 grammaisten tilalle 250 g painavat. Asialla on eniten käytännön merkitystä kumpuilevassa maastossa, jossa nopeus sahaa ylös ja alas jatkuvasti.
Schwalben sivuilla ilmoitetaan tuon MV:n TPI arvoksi 67, Contin NS:n vastaava luku on 3/66 (?). Eli suurin piirtein yhtä kankeita ovat kaiketi kumpikin.
Contin leveys on foorumilta lukemieni kommenttien perusteella 37-38mm, eli selvästi ilmoitettua kapeampi. Tiedä sitten, kuinka leveillä vanteilla mittaukset on tehty. Mulla on takahaarukassa 4,5-5cm tilaa ja vanteen sisäleveys 17mm. Onkohan tuossa riski, että ei mahdu kunnolla pyörimään?
OT: Keskustelussa leveä vs kapea rengas on huomioitava myös ilmanvastus, joka luonnollisesti kasvaa leveämmän renkaan myötä. Ilmanvastushan on vierintävastusta merkittävämpi tekijä yli 16km/h nopeuksissa. Tässä krossarin talvirengaskeskustelussa painolla ja ilmanvastuksella on mielestäni vähän merkitystä, kun puhutaan kuitenkin 900g (+- 30g) ankkureista ja peruskrossarin osalta 5mm eroista leveydessä (35-40mm). Pito ja kestävyys ovat mielestäni painoa ja ilmanvastusta tärkeämpiä ominaisuuksia.
Taneli79 muokkasi tätä : 10.10.2014 at 14.04
Kiekon ulkokehällä olevan massan vaikutusta kiihtyvyyteen on erittäin helppo laskea, nimittäin tämä massa pitää (luonnollisesti) kiihdyttää koko pyörän nopeuteen ja lisäksi kiihdyttää pyörimään kehänopeuteen, mikä on itse asiassa sama, kuin koko pyörän nopeus. Niinpä 1kg massa kehällä vaikuttaa kiihtyvyyteen täsmälleen yhtä paljon, kuin 2kg kiinteä massa.
Eli kevennystä kehämassasta sinun tapauksessa olisi yhteensä kokonaiset 900g. Varmaan huomaat yhtä hyvin eron kiihtyvyydessä, kun esim. reppusi on 1,8kg kevyempi?
Totta kai täällä kaikki ovat joskus huomanneet, kuinka valtavasti 100g kiekkokevennys vaikuttaa kiihtyvyyteen, vai olisiko sittenkin kyse lume-efektista?![]()
Kun keventelin 6kg fillaria, niin kyllähän sen huomasi, mutta ei se ero ollut mitenkään hurja, eikä kellosta sitä paljoa nähnyt, joten tosiaan joku 1kg on aika yhdentekevää, paitsi jos kaksi samanpainoista kilpailee.
Mitä tulee leveämmän renkaan ilmanvastukseen, niin tuossahan siitä sanotaan, jokainen tehköön omat johtopäätöksensä:
http://velonews.competitor.com/2012/...-faster_209888
Lumessa ajaessa toki kapeampi saattaa olla joskus kevyempi, kun vähemmän lytättävää lunta, mutta tuo edellyttäen, että leveämpi ei 'kellu' niin paljon paremmin, että se kuittaisi eron.
Kuten sanottua, ylämäkeen alkaa paino vaikuttamaan enemmän. Paino toki vaikuttaa tasamaallakin, Watteja menee enemmän vierintävastukseen mitä painavempi on, mutta tossakin puhutaan useista kiloista.
Kaikki väittämät tyylin "ilmanvastus on merkitsevä/merkitsevämpi nopeudesta X ylöspäin", ovat potaskaa, tai siis ihan tottahan ne varmaan on ko. tilanteeseen, mutta ihan jokaiselle pyöräilijällä tuo tilanne on erilainen.
Kuinka moni muuten ajaa talvella sellaista 30km/h keskaria tai kovempaa? Entä kuinka monella keskari jää sinne 15km/h tuntumaan? On mullakin aerotangot, että saan ilmanvastuksen pieneksi, mutta ei juurikaan käyttöä talvella. Muutoinkin mietin kuinka mielekästä on arpoa ilmanvastuksen osuutta krossarin nastakumeissa, tuskin TMT sijoitus paranee sen avulla, optimoimalla ajo-asentoa sekä rengaspaineita keliin voi saavuttaa aika paljon enemmän luulisin
Kestävyyttähän voisi ajatella sitenkin, että kun renkaat on suht samaa materiaalia, niin leveämpi rengas ehkä pääsee vähän helpommalla kuin kapea, pintapaine on pienempi ja ehkä siten kuluminen vähäisempää?
Tosin kapeassa taas se etu, että suurempi pintapaine periaatteessa pistää nastat puremaan kovemmin jäähän, ralliautoissakin talvirenkaat on kapoiset.
Käytännössä tuo 5mm ero taitaa kuitenkin olla lähinnä mukavuudessa, 5mm leveämpi ei täristä ihan niin pahasti?
Vierivissä massoissa on sitten se inertia mukana ja joku lumipaakku, jäämöykky, sohjovalli, yms. menisi teoriassa paremmin raskaammalla renkaalla, käytännössä ero taitaa olla aika mitätöntä.
Jos ei selyyttä tule, niin laita leveämpi eteen ja kapeampi taakse, on sitten molemmat ja välillä voi kokeilla toisinkin päin, aika mukavasti mielestäni toimii leveämpi rengas edessä ja kapeampi takana, tosin maasturissa.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Tilasin juuri XXL verkkokaupasta Contin Nordic Spiket 120 nastaversiona. On nyt tarjouksessa 14,9 €/kpl..
Onpas edulliset! Sohjolle ja puuterille löytyy toiset menopelit, mutta riittävätkö 120 nastaa kirkkaalle Tahi mustalle jäälle cyclon alla? Kamala kiire ei ole töihin.
Sent from my iPad using Tapatalk HD
Mä päädyin Contin 240 nastan versioon. Toivotaan, että mahtuu takahaarukkaan, ja että on pidon ja kestävyyden osalta Marathon Winteriä parempi vaihtoehto.
Laitoin myös tänne tulemaan tuon XXL:n Continental Nordic Spike tarjoussetin, kun kerran rengasparia alle kolmelläkympillä tyrkyttivät. Olen ajellut muutaman vuoden Schwalben 120 nastaisilla Snow Studeilla, kyllä niillä pärjää. Pääkallokeleillä lähden kuitenkin maasturilla liikenteeseen.
Onko tuo Nordic Spiken 120-nastainen versio muuten samanlainen kuin 240-nastainen, mutta nastoja puuttuu? Eli on tyhjiä paikkoja, joihin menee mahdollisesti hiekkaa, kiviä ynnä muuta moskaa?
Aika oleelliselta näyttävä ero Continental Nordic Spiken ja Suomi tyresin 120 version nastoituksessa; Contilla nastat ovat renkaan reunoilla ja Suomi tyresillä renkaan keskellä.
Toisaalta tällainenkin kuva löytyi: http://www.starbike.com/p/Continenta...42-622-1051-en
Onkohan Conti päivittänyt tuota rengasta vuodesta 2010? Joku jolla on nuo jo näpissä voi varmaankin vahvistaa, löytyykö 120 nastaisista keskireijät vai ei.
Samaa ihmettelin, kun löytyi kahdenlaisia kuvia. No, Vilenit tuli tehtyä, kokeillaan mihin tosta on. Voi tehdä tiukkaa, että edes sopii taakse pyörimään, mutta eiköhän rengas jollekin kelpaa jos ei sovi.
Prismassa oli 120 versiota ja siinä oli tyhjät nastanreiät.
Contissa muodostuu rullaavuutta parantava keskiharjanne, Suomi tyresin renkaassa tulee (ex maasturissani) mielenkiintoista wobblausta edessä kun rengas hakee nastoituksen/kuvioinnin takia puolelta toiselle ilman käsiä ajaessa.
Mittasin 700x42 Contin leveyden asentamattomana, näyttää siltä että se ei 38-39mm leveämpi ole vanteellakaan.
*****************************
Alhainen kadenssi - dekadenssi?
Huonosti tuntuu löytyvän nastarenkaita. Vai olenko vain huono etsimään?
Nokian W240 49,90€ oli kokolailla ainoat mitä löysin ja tuo alkaa kyllä olla minulle maksimihinta nastarenkaista. Kaikissa lienee huonot puolensa, joten kelpuutan niin Schwalbet, Continentalit kuin Nokiatkin. Kunhan nastoja on niin, että luut pysyvät ehjinä.
twitter: @Myrkkykieli
https://www.karkkainen.com/verkkokau...le-37-622#spca
Tuommonen tarttui mukaan Kärkkäiseltä. 32-622 koossa pro 200 taittuvalankanen malli painoi 740g ja maksoi 35e. Halvempi, kevyempi ja lähes tuplamäärä nastoja kuin nokian w104? mallissa. Samannäköiset nastat, kuin muksun marathon winterissä... Saa nähdä miten toimii, kunhan tulee kunnon liukkaat.
Kerrataan threadin opit:
- jostain syystä markkinoilla ei ole vielä kunnollista (taittuva, kevyt, rullaava, kovametallinastat) "cyclocross-koon" nastarengasta.
- jos renkaassa ei ole kovametallinastoja, ne kuluvat pahimmillaan kokonaan pois talvikaudessa jos matkaan mahtuu asvalttia (näin kävi Bilteman renkaille)
- jos renkaassa ei ole asiallista nappulakuviota, se ei toimi pehmeässä lumessa (Schwalbe Marathon)
- nappularenkaat eivät rullaa juuri mitenkään verrattuna sileämpiini kesäkumeihin
- jos renkaassa ei ole nastoja, lennät turvallesi jos maassa on märkää jäätä, sileää jäätä, viettävää jäätä tai jäätä yleensäkin. Ilman nastojankin voi pärjätä, mutta silloin on melko pahasti kelien armoilla
- vain reunoille sijoitetut nastat eivät riitä pelastamaan luisuun lähtevää rengasta, eivätkä anna kunnollista veto- ja jarrutuspitoa
Näillä spekseillä päädyin näihin: https://www.bike-components.de/de/Co...kereifen-p9368
Kalliithan ne on mutta halvemmallakaan ei tuntunut löytyvän. -13 kaudelle sai Prismasta saman renkaan muistaakseni ~35eur, mutta näin ajat muuttuvat... tämäkään rengas ei rullaa, joten kuivalla talvisäällä varmaan pukkaa soijaa. Lisäksi se painaa perkeleesti, joka lisää soijan pukkaamista.
*****************************
Alhainen kadenssi - dekadenssi?
Kappas vaan! Nytkö näitä vihdoin saa. Merkki on ollut markkinoilla monta vuotta, ja valmistajan sivulla nuo on olleet esillä alusta lähtien. Nyt ensimmäisen kerran näen tuota 200 nastaista taittuvaa myynnissä jossain. Näinköhän pitää pistää hankintaan 37 milliset. Lahden Kärkkäisellä katsoin viime viikolla, siellä näkyi vain 32 mm leveänä ja rautalankareunoilla. Tuon sivun mukaan pitäisi kyllä olla taittuviakin varastossa.
-
Pienenä lisäyksenä kertaukseen:
- jos renkaassa ei ole nastoja reunoilla, lennät turvallesi äkisti ja varottamatta jos maassa on viettävää jäätä tai jos jäässä on uria. Samoin lennät turvallesi jos kallistat pyörää käännöksessä tai satulasta noustuasi.
- vain keskelle sijoitetut nastat antavat kohtuullisen veto- ja jarrutuspidon etenkin tasaisella. Sopivalla paineella rullaavat kohtuullisen tai jopa nastarenkaiksi yllättävänkin hyvin
Noilla spekseillä löytää lähinnä "lempirenkaani" eli Schwalbe Winterin, joka siis kaikesta huolimatta voi olla ihan kelvollinen talvirengas kunhan pitää mielessä renkaan rajoitukset. 30-millisenä sille ei taida edes löytyä kilpailijaa silloin kun valtaosa ajosta tapahtuu kovapohjaisilla, tasaisilla teillä tai paljaalla/hiekoitetulla asfaltilla.
Eikö tuossa muutama viesti taaksepäin näitä http://45nrth.com/products/tires/gravdal kehuttu juuri tuollaisiksi.
Schwalbe Marathon Winter on minustakin varsin hyvin rullaava nastarenkaaksi. Seinäpitoa ei löydy, mutta on selvästi ennustettavampi pito liukkaalla kuin nastattomalla renkaalla.
Kirjanmerkit