Nöösi
itellä on putjetti suurinpiirtein sen 2k hujakoilla. Nuo hydrauliset jarrut on ehdottomat. Kai tuolla rahalla saa tämmöselle 172cm hukkapätkälle asiallisen menopelin...
edit: niin, ja ne lisäjarrukahvat on myös pakolliset. Vaihteita sais olla maksimissaa 2 x 10.
Veteraani
Saattaapi olla aika hankala projekti ympätä lisäjarrukahvat nestejarruihin.
I väntan på ännu dåligare tidet
Aktiivijäsen
Pakko sanoa kokemuksesta, että lisäjarrukahvvat on turhat. Purin ne pois. Hydrauliset jarrutkaan eivåt ole vålttämättömyys...
Nöösi
no joo, ne ei ole pakolliset mutta plussaa... Pitkänmatkan pyöräksihän se tulisikin. Maisemapyörä on erikseen. Onko niitä muita malleja tuohon 2k hintaan ku tuo http://www.evanscycles.com/products/...-bike-ec071309
Palstajyrä
En omista cyclocrossia enkä taida mitään ymmärtää niiden päälle. Mikä on tämä lisäjarrukahva ja miksi sellaiset pitää olla pyörässä? Asennetaanko ne siihen stemmin lähelle ohjaustangon suoralle osuudelle? Pitäisikö siihen lisätä varmuuden välttämiseksi myös lisävaihdekahvat?
Hankkisin kahden tonnin cycloksi Canyonin Infliten. Valitettavasti ohjehinta jää jonkun matkaa alle kahden tonnin, mutta jääpähän enemmän paalua käytettäväksi esimerkiksi ajovarusteisiin. Ainut huono puoli on melko heikko saatavuus tällä hetkellä.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Kaupunkikäytössä ne lisajarrukahvat jotenkin ymmärtää, mutta tuollaisessa käytössä niillä ei tee mitään. Vievät vaan turhaa tilaa tangosta.Alkujaan tämän lähetti Jullikka
Mites Cannondale? http://www.evanscycles.com/products/...-bike-ec071031
Veteraani
"Haluatko lisäjarrukahvat koukkusarviseen pyörääsi? Monet ovat huomanneet
lisäjarrukahvojen äärimmäisen kätevyyden esimerkiksi kaupunkiajossa, ja
tästä tuotteesta on tullut lyhyessä ajassa yksi myyntihiteistämme!"
Bar-top brakes, top-mounted brake levers, dual brake levers, secondary brake levers on the tops of the bars.
Kuva.
Jos jostain syystä haluaa ajaa kädet tangon yläosasta kiinni pitäen, on nopeampaa ja turvallisempaa kun voi jarruttaa irrottamatta ja vaihtamatta otetta normaalille jarrukahvalle.
Itse en ymmärrä miksi kaupunkiajossa ei voisi pitää käsiä jarrukahvoilla. Cyclocrossajossa asennon pitäisi olla tasapainoinen ja tangon muodon ja kahvojen paikan oikein mitoitettu siten että jarruille yltää hyvin, joten siinäkään en näe tarvetta lisäjarrukahvoille. Oikeat cyclocrosskuskit tietävät tosin varmasti mitä tekevät ja mitä tarvitsevat, mutta rohkenen epäillä että kyseessä on myös (aikansa?) muoti-ilmiö, jossa pyörävalmistajien yllyttämät tavikset matkivat pro-kuskeja tajuamatta etteivät he esim. aja mukulakiviteitä viittäkymppiä kädet tangon yläosassa.
Jäsen
Lisäjarrukahvojen tarpeellisuudesta osaan sanoa sen, että itse en niitä ole kaivannut. Edes kaupungissa. Oli ensin Kona Jake The Snake, jossa mekaaniset levyt. Olivat kyllä umpisurkeat. En tykännyt lainkaan. Pyörä oli muutenkin raskaan ja kömpelöhkön oloinen. Nyt tuo uusi Wilierin cross HY/RD jarruilla. Pyörä itsessään hakkaa Konan mennen tullen ja jarrut kyllä toimivat loistavasti. Tosin kokemustavielä varsin vähän. Jarrutus tuntuma ei kyllä juuri poikkea hydraulisesta jarrusta. Loistavasti toimiva köyhän miehen hydr. levari
Palstajyrä
Lisäjarrukahvoja tarvitsisi todellisessa maastoajossa mäkisellä polulla missä ei voi ajaa droppi tangolta ja kädet väsyy jarruttaessa kahvoilta. Ilmankin pärjää..
Aktiivijäsen
Itse en käytännössä milloinkaan pidä käsiä paikassa, jossa lisäjarruhavoihin ylettyisi, jos sellaiset olisi. Ote on liian kapea ja ajaminen siksi huteraa. Asia korostuu poluilla. Ennen vanhaan, kun lisäjarrukahvat oli tangon alla siten, että ne oli suorassa yhteydessä varsinaisiin jarrukahvoihin, niistä sentään oli hyötyä. Mutta näistä nykyisistä malleista ei ole.
Nöösi
http://www.bike-discount.de/en/buy/c...37539/wg_id-40
saisko tuolla kapistuksella rahoilleen vastinetta? Näyttää ainaki hyvälle. 53 tai 56 olis varmasti hyvä runko koko ku 172 on pituutta... Inseamia en nyt muista enkä pääse mittailemaan...
Veteraani
Tuohon ilmeisesti auttaa se, että hankkii pyörän, jossa on kunnolliset jarrut. Mun pyörä pysähtyy tiukemmassakin maastoajossa kahvoilta kahdella sormella kevyesti puristaen. Jarruina Trp:n mini-V-VANNEJARRUT.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Jokainen tietysti kokee asiat omalla tavallaan. Mutta jos käsien väsymisen syy on tarve käyttä voimaa jarrutettaessa, nykyisen pyörän huoltokin saattaa auttaa.
Vakiovieras
Lisäjarrukahvoja tulee lähinnä käytettyä kaupunkiliikenteessä, koska asento silloin pystympi, nopeus hitaampi ja näkee hieman helpommin ympärilleen. Eritoten jos on lapsi kärryssä tai peräpyörässä mukana niin tulee näin ajettua. Jarrutusteho on myös suurempi, ja se on joskus tarpeen lisälastin kanssa. Mutta muuten ne on aika hyödyttömät, en ole ottanut poiskaan kun siinä ovat.
Asiasta toiseen, uusi runko odottaa noutoa kaupassa (Trek Boone disc 54). Olipas taas vaikeaa tuon geometrian kanssa ja vaikka olen fittingissäkin käynyt maantiepyörän kanssa, niin silti sitä piti vaan alkaa arpomaan ja lukemamaan artikkeleita miten cyclon tulee olla erilainen geometrialtaan kuin maantiepyörän. Yleinen konsensus oli, että korkeampi ja lyhyempi.
Boone 56 3 cm korkeampi, mutta about sama pituus kuin maantiepyörässä (maantiepyörän stemmi on vaihdellut 90 ja 100 mm välissä), 54 sama korkeus ja sentin lyhyempi. Ei muuta kuin testaamaan, spacereilla maantiepyörää vajaa kolme senttiä ylemmäs (oli säätövaraa) ja muutaman millin sisään sama geo kuin 56 Boonessa 10 mm stemmillä. Satasen lenkki, olipas surkeaa, hartiat ihan jumissa, ja buranaa kehiin lenkin jälkeen, koko ajan jotenkin epäluonnollisen korkea ja samalla kurottavakin asento. Nyt on maantiellä droppia 10 cm ja kun heitti 7 cm:ään, niin eipä siis ollutkaan enää ollenkaan niin hyvä ja ero oli yllättävänkin iso.
Nykycyclo on Focus 56, joka hyvin sama geo kuin 54 Boone, joten siinä mielessäkin tuttu geometria, ja ostoprosessin alussa ajatus, että about samoilla mennään. Kuten sanottu, niin siltikin piti epäröidä kun useimmat nettitotuudet olisi ohjannut kuitenkin tuohon korkeampaan runkoon. Onneksi oli lisäksi tuo maantiepyörälle tehty fitting alla, niin oli kohtuuvarma olo. Kun puhutaan kohtuullisen kalliista rungosta, niin en ihan lonkalta kuitenkaan halunnut ostaa. Kannattaa todellakkin tehdä testejä/koeajoja eri set-up:eilla, niin on varmempi olo ettei tee vikaostosta.
Omat mitat 182 ja satulan korkeus keskiöstä 765mm, satulan nokan (fizik kurve) set back keskiöstä 81 mm, satulan nokasta tangon keskelle 555mm. Nämä mitat toteutuu stack 560 ja reach 394 pyörällä, jossa ohjainlaakerin päällä kaikkiaan vajaa kolme senttiä spacereita.
Eli summa summarum, korkea ei ole aina mukavampi ja parempi, vaikka nettitotuus voi muuta ehdottaa. Rungoksi minun tapauksessa pyörä, joka vastaa geolta hyvin paljon maantiepyörää ja pelivaraa ylöspäin, jos jatkossa siltä tuntuu. 56 mallissa ei olisi päässyt alaspäin kuin suuremmilla kulmilla olevilla stemmeillä, mikä jo vähän hassun näköistä ja turhaa, koska pienemmässä pelivaraa riittävästi. Ainoa mikä harmillista pienemmässä rungossa, että tolpan set back ei meinää riittää 74 asteisella satulaputkella, satula pitää vetää niin lähes niin taakse kuin mahdollista. Nyt tallissa kaksi 73 asteista ja niissä reilu sentti säätövaraa.
Nyt sitten pitäisi palikkaa ostaa tuohon runkoon, vahva ajatus olisi koota kokonaisuus ilman vaijereita. Koskaan ennen en ole pyörää kasannut, mutta yritän nyt ainakin. Keskiön seudulle Rotoria, joka on helppo päivittää esim. Power2Maxilla myöhemmin. Suurin kysymys on levyjarrukiekot, tubeless vai tuubi. Onko tuubeista jotain etua verrattuna tubeless-setuppiin? Tubelekset saa ainakin sisurilla paikattua tien päällä, minkä takia olen "tubeless ready" vanteisiin kallistumassa. Mielipiteitä ja ehdotuksia? Budjetti 500-1000e. Taitaa kuulua tosin paremmin tuonne renkaat ja vanteet osastolle.
timpe muokkasi tätä : 16.09.2014 at 14.20 Syy: typo
Vakiovieras
Aikaisemmin ajattelin samoin, mutta viime kesänä kun kiersin Päijänteen retkivarustuksella niin alkoi Sysmässä mäet tuntumaan 36-28 ratastuksella liian tuskaiselta. Ei pystynyt pitämään kadenssia riittävän korkealla vaan alkoi polvissa tuntumaan.
Nyt tallissa odottaa eteen 34 ja taakse 11-32 jos se vaikka auttaisi riittävästi.
Veteraani
^^ Korkea ja lyhyt runko krossareista puhuttaessa viittaa "klassiseen europpalaiseen" krossigeometriaan, jossa runko on tehty mahdollisimman helposti olalla kannettavaksi ja varustettu korkealla keskiöllä, jotta polkimien häkit ei osu maahan jalkautumistilanteissa. Modernimman jenkkityylin mukaan runko on puolestaan pidempi ja matalampi, mikä on varsinkin teknisemmässä ajossa edellistä toimivampi, mutta huonompi heittää olalle. Mitään muuta syytä sille, että krossirungon pitäisi olla korkea, ei ole. Nyt kun siitä on kulunut pari vuotta, kun häkkipolkimia on viimeksi näkynyt UCI-kisoissa, on euroopplaisia perinteitä noudattaneetkin brändit pikkuhiljaa alkaneet päivittää geometrioitaan...
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Jäsen
Stenun linjoilla tässä. Moderni rossipyörä saa melkeinpä olla pitkä ja matala.Pitkä että voi laittaa lyhyen stemmin -> vakauden ja näppärän ohjauksen ja otb-välttämisen yhdistelmä.Matala keskiöltään -> tuo vakautta mutkiin ja maastoon.Liian pieni krossipyörä on kiikkerä otb-kone, jota ei mahdu edes kantamaan.
Korson Kaiku / Hi5bikes.fi
http://vapaaratas.blogspot.fi
"Cyclocrossin eräs etu on ettei se kestä kauan." - Eugène Christophe.
Vakiovieras
Nää on kyllä mielenkiintoisia asioita ja netissä löytyy kyllä artikkeleita perustelemaan asioita suuntaan jos toiseen.
Alla sinänsa mielenkiintoiset mitat Sven Nys:in 56 cm pyörästä (http://www.bikeradar.com/road/gear/a...-boones-39800/)
Kaveri saman pituinen kuin minä ja satula millilleen samalla korkeudella, mutta stemmi 120 mm ja on siis 30 mm pidemmällä kuin mitä itselleni olen speksannut.
Milloinkaan ei olisi mahdollista minun ajaa noin pitkällä stemmillä. Tämäkin artikkeli oli yksi syy miksi arvoin tuota 56 kokoa, ja lähdin testailemaan miltä
ko. koolla olisi tuntunut ajaa.
edit: ja kun tuohon lisätään vielä kaverin tangon reach, joka on 8 mm pidempi kuin omani, niin täytyy kyllä ihmetellä/ihailla
miten proffa taipuu. Käytännössä siis noin neljä senttiä pidempi ja saddle to handlebar drop sama. Saa 56 pyörälläkin näköjään
droppia, kun laittaa tuollaisen todella ohuen spacerin, vai miksi tuota yläkoolia nyt sanotaankaan. Mutta ajattelin mennä nyt
100 mm stemmin vs. 90 mm minkä vaatii 56 rungolla, niin voi säätää kumpaankin suuntaan.
edit2: ja kun vielä tarkemmin katselee, niin proffalla saddle set-back kaksi senttiä vähemmän (toki riippuu satulastakin), niin ero ei nyt
ihan niin dramaattinen tuossa reachissa ole, pari senttiä kuitenkin.
- Height: 1.82m / 5'11 1/2"
- Weight: 71kg / 156.5lb
- Saddle height BB centre to top: 765mm
- Saddle setback: 60mm
- Seat tube centre to top: 533mm
- Seat tube centre to centre: 510mm
- Saddle to bar centre: 572mm
- Saddle to bar drop: 105mm
- Head tube length: 157mm
- Top tube length: 558mm actual
- Total weight: 7.75kg/17.08lb
- Stem: Bontrager XXX 120mm
timpe muokkasi tätä : 16.09.2014 at 18.18
Vakiovieras
Onko kellään kokemuksia xxl:än white pro cx cyclocros pyörästä? 105 osat ja hy/Rd levyjarrut sekä hiilarikeula. Hintaa 999€.
Jäsen
Auttakaas ny, kun KVG ei auta. Mitä painaa Trek Crockett 5 Disc? Alkaa epäilytää kun ei löydy valmistajankaan sivuilta.
Jäsen
Itse itselleni vastaten, 9,8 kg flättipolkimilla. Kävin muutenkin puntaroimassa liikkeessä. Se taitaa olla siinä - meikäläisen eka cyklocrossari.
Forumilordi
Olisko näistä kahdesta fillarista kokemuksia / kommentteja? Toki tuosta 2015-mallista tuskin on kokemuksia, mutta enemmän ehkä Ridley:stä merkkinä. Molemmat ovat about saman hintaisia liikkeestä ulos kannettuna:
http://www.ridley-bikes.com/fi/en/bi...-20-disc-1502b
http://www.larunpyora.com/product_in...oducts_id=1091
Larun Focus olisi Ultegra-osilla, Ridley Shimanon 105:lla, molemmat hiilarirungolla. Focuksen koko 52 voi tosin olla mulle ylärajalla (173 cm, 30" inseam), Ridleytä saisi sitten 50-senttisenä.
Mulla ei ole näistä CC- (tai edes maantie-) pyöristä mitään aikaisempaa kokemusta. MTB:llä (HT/FS) on tullut ajeltua aiemmin, mutta nyt etsin jotain hieman paremmin rullaavaa jalkojen väliin. Mitäs nuo hiilarirungot? Uskaltaako niitä ottaa henkilö, jota ei enää punnita neuvolassa?
Mihin muuten BB drop vaikuttaa ajotuntumassa? Focuksessa se on 70 ja Ridleyssä 57. Onko yleisesti ottaen jompi kumpi (enemmän/vähemmän) parempi, vai riippuuko se henk.koht. mieltymyksistä tai ajo-olosuhteista. Suurempi lukuhan painaa keskiötä alaspäin jolloin kai koko pyörä on matalampi. Eli siinä mielessä myös Focus voisi olla ok-kokoinen. Vaakaputki näyttäisi olevan molemmissa sama (530).
Ja kokeilemalla tietysti selviää, mikä sopii parhaiten, mutta josko jollain olisi perusteltuja tai perustelemattomia mielipiteitä, niin niitäkin kuulisin mielelläni.
Vakiovieras
Ridleytä näkee tosi paljon noissa keskieuroopan cyclocross kisoissa, ilmeisesti geometria on tähän hyvin suunniteltu. Korkea BB tuo lisää maavaraa, mutta epävakauttaa ajoa hieman, tosin tähän vaikuttaa moni muukin asia. Tosin Flanderssin mutapelloilla mihin Ridley on suunniteltu, ei oo koskaan liikaa maavaraa. Kummatkin noista ovat varmasti hyviä pyöriä.
Forumilordi
Pitänee käydä koeajamassa. Nuo Focuksen Ultegra-osat tietysti kuumottaisivat, kun olen XTR:llä tottunut ajelemaan. Toisaalta jos Ridley tuntuu muuten paremmalta, niin kannattaa tietysti panostaa runkoon ja ajoasentoon. Tosin viiden minuutin kokeilulla ei ihmeitä havaitse. Huonon ajoasennon huomaa vasta sitten tunnin lenkin jälkeen. Jos sittenkään. Ajoin varmaan viitisen vuotta päin persettä säädetyllä satulalla ja ihmettelin kun aina puutuu sekä perse että munat. Nyt tajusin siirtää satulaa tuuman eteenpäin ja ajaminen on ollut pelkkää juhlaa... No, tyhmästä päästä kärsii elin.
Veteraani
Vinkki: lue tämän sivun alkupäässä olevat postaukset #286 ja #287.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Forumilordi
Tänks. Olin lukenut ne, mutta että vielä piti ymmärtääkin
E: väärä topic
Dille92 muokkasi tätä : 01.10.2014 at 22.16 Syy: Väärä topic
Veteraani
Tasan vuosi sitten kun ekaa crossarirunnkoani ootin niin erehdyin kysymään BB-dropmittaa tehtaalta, vastaus oli että 50mm. Mie vähän repäisin ajohousujani, onneksi kun itte mittailin niin 63mm.
Nyt 8t km takana ja maantiepyörällä myös kohtuullista reippailua. Tuo 7 millin ero ei minua riesaa vaikka kuinka cyclossa on isommat renkaat.
BB-drop luokkaa alle 60mm on mulle nogo tai noway tai kierrän kaukaa.
I väntan på ännu dåligare tidet
Forumilordi
Voi olla että tuo Ridley on mulle vähän liian kisarunko. Kun kuitenkin on tarkoitus ajella lähinnä kovapintaisia hiekkateitä tyyliin Helsingin keskuspuisto. Jos haluan lähteä teknisempään maastoon, mulle jää vielä HT.
Forumilordi
Nyt on Focus koeajettu. Hyvältähän tuo tuntui, sen mitä nyt MTB-kokemuksella näistä maantievehkeistä pystyy sanomaan. Ohjaamo oli ahdas kuin Formulassa, mutta kaipa se onkin tarkoitus. Eikä näitä kai olekaan suunniteltu henkilöille, joiden pituuden ja vyötärönmitan suhde on lähellä ykköstä...
Tuo Focus on Larun omaa tuotantoa, eli ostavat rungot tehtaalta ja fillari sitten kasataan osista Suomessa. Sen takia tuota kokoonpanoa ei löydy Focuksen sivuilta. Siellähän tuo Mares 1.0 on SRAMin osilla.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit