Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

[Tassu]

Tää kuuluu sarjaan "ihmetyttää edelleen". Westendinaseman kohdalla ajoin Länärin yli sitä kelvisiltaa pitkin (asemalle päin) ja siinä pienessä alamäessä näin kuinka naishenkilö odotteli korokkeella Westendinkadulla, odotten, että joku autoilija pysähtyis ja antais tietä. No tietty kukaan ei antanu. Nainen pääsi yli ja minä tulin siihen samaan paikkaan rauhassa pyörällä ja eka auto hidasti saman tien ja pysähtyi antamaan tietä. Pidin pääni ja viitoin auton menemään enste.

Mikä kumma siinä on, että pyörälle tuollaisissa paikoissa annetaan aina välillä tietä (kun ei pitäs) ja jalankulkijalle ei (kun pitäs). Onko se niin, että jos osuu niin pyörästä jää jälkiä ja naarmuja etc, mutta ihminen kun on pehmeempää niin siitä sit ei jää. Ei ymmärrä espoolaisten autoilijoiden ajatuksenjuoksua, kun tämä nyt ei ollut ensimmäinen kerta.

[ptaipale]

^Luulenpa että kyse on molemmin puolin opitusta käytöksestä. Jalankulkija pääsisi kun menisi vaan, mutta ei uskalla mennä, ja kun ei uskalla mennä, niin autolla ajavat sitten eivät viitsi odotella vaan ajavat vain ensin. Joten jalankulkija ei sitäkään suuremmalla syyllä uskalla mennä, ja sitäkin suuremmalla syyllä autoilija toteaa että enpä odottele kun tuo ei ole kuitenkaan menossa, jne.

Fillarista taas näkee vähän selvemmin, mitä se aikoo. Tai sitten ei näe: ehkä fillaristeja pidetään niin hulluina että niitä pitää varoa.

Toisaalta itse pääsen ihan hyvin jalankulkijanakin suojatien yli. Ei siihen tarvitse muuta kuin näyttää, että minä menen nyt. Ei kukaan tahallaan päälle aja.

Juu, väärinhän se on että pitää olla näin määrätietoisen näköinen, koska kaikki eivät osaa. Itse kyllä pyrin aina antamaan tietä jalankulkijalle. Joskus se on tosin vaarallista autollekin: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uut...Kboksi_news_p3

[tvain]

Meinaakohan mennä off-topiciksi, mutta itse ainakin pyörällä ajan suojatiellä (kun se on pyörätien jatke) heti jos vaan autoilija näyttää antavan tilaa, mutta hidastan kyllä ajoissa on fillarin selässä olen. Jos taas olen jalan, niin sitten yritän näyttää määrätietoiselta, jotta se esteetön ylitys annettaisiin. Kai se aika hyvin auttaa. Tänään olin sukset jalassa tulossa suojatien yli ja joku keski-ikäinen rouva oli tulossa toiselta puolelta, mutta hänpä jäänyt seisoskelemaan siihen. Joko se oli siis se kun tulin silminnäkijänä paikalle niin heti seuraava autoilija noudatti lakia tai sitten vaan onnistuin näyttämään määrätietoiselta omine ylittämisaikeineni.

[marko.k]

Tuosta Tampereen risteyksestä. Muistaakseni autokoulussa sanottiin että stop merkin takaa tuleva väistää kaikkia joten aika selvä ajojärjestys.
Itsekkin tuosta ajoin pääasiassa työmatkalla ennenkuin jäät alkoivat kantaa ja sovelsin että menenkö autotietä vai kelviä pitkin. Kelvillä vaan vähän pimeä tuon talon takaa laskea jatkeen yli joten ajoin ajorataa aina kun vaan pääsi jarruttamatta liikenteen sekaan kolmion takaa.

[JeTi-]

Tuosta Tampereen risteyksestä. Muistaakseni autokoulussa sanottiin että stop merkin takaa tuleva väistää kaikkia joten aika selvä ajojärjestys.
Itsekkin tuosta ajoin pääasiassa työmatkalla ennenkuin jäät alkoivat kantaa ja sovelsin että menenkö autotietä vai kelviä pitkin. Kelvillä vaan vähän pimeä tuon talon takaa laskea jatkeen yli joten ajoin ajorataa aina kun vaan pääsi jarruttamatta liikenteen sekaan kolmion takaa.

No tuo kun ei pidä ihan noin yksioikoisesti paikkaansa. Ko. Risteyksessä kolmiontakaa tulijan kuuluu väistää stopmerkin takaa tulijaa. (kun siis katsotaan asiaa stopin takaa), mutta stop merkki velvoittaa joka tapauksessa pysähtymään.

[JN75]

Onko kustannuskysymys vai vain välinpitämättömyyttä, että pyörätielle laitetaan liikennevalotolppa, liikennemerkki tai katuvalo siten, että lumien auraus on mahdotonta? Näissä tilanteissahan lumienauraaja kiertää kyseisen tolpan ja tekee samalla mukavan lumivallin siihen pyörätielle.

Tässä esimerkkitapaus Google mapsista. Lumi toki puuttuu kuvasta mutta ei se kauheasti mielikuvitusta vaadi, kun jo hahmottaa ne lumikasat...
http://goo.gl/maps/wXn5K

Toinen ihmetyksen aihe joka talvi on se, että minkä takia ajoradalta saa aurata lumet siihen pyörätielle ja jättää ne siihen. Ymmärrän toki, että ne lumet pitää johonkin sieltä ajoradalta aurata ja pyörätie on usein siinä sopivasti vieressä mutta miksei voida velvoittaa lumienauraajaa ajamaan myös sen pyörätien samalla kertaa?

[VeeVee]

Jokavuotinen perinne jatkuu Turuntien kelvillä eli ajoradan lumet aurataan kelville ja parissa kohdassa lumesta on paljonkin haittaa. Viherlaakson risteyksen lähellä oleva mäkin on pahin ja potentiaalisesti vaarallinen. Ei ihan mahdotonta kaatua tai ajautua ajoradalle.

Ja jälleen kerran yksi autoilija ajoi päin punaisia Turuntien ja Rastaalantien (temppelin/kirkon lähellä) risteyksessä. Ihan liian usein Turuntieltä Rastaalantielle kääntyvä autoilija ajaa punaisia päin kun valot suoraan ajaville (ajorata ja klv) vaihtuvat vihreäksi. Kääntyville palaa punainen valo. En tiedä hämääkö sen kun ajoradalla olevassa tolpassa on valot suoraan ajaville eli seurataa vain sitä valoa eikä risteyksessä olevaa erillistä tolppaa jossa on valo kääntyville.

[ptaipale]

miksei voida velvoittaa lumienauraajaa ajamaan myös sen pyörätien samalla kertaa?

Kustannuskysymys. Ajorataa aurataan paljon isommalla kalustolla (kuva) kuin pyörätietä (kuva), ja näitä kahta ei ole järkevää parittaa ajamaan samaa vauhtia. Ja kuten tuosta linkkaamastasi kuvasta hyvin näkee, ajoradan isolla aura-autolla ei kerta kaikkiaan mahdu ajamaan sitä kelviä.

Käytännössä tien eri osien kunnossapito lienee usein myös eri sopimuksien takana (esim. juuri tuo Veeveen mainitsema Turuntie: ajorata on valtion maantie 110, ja voisin kuvitella että sen kelvi on MRL 83 § 4 mom mukainen erillinen liikennealue ja sen ylläpidon sopimus on erillinen ajoradasta, joka saatetaan hoitaa yhdellä sopparilla vaikkapa Pitäjänmäeltä Lohjalle).

[ptaipale]

En tiedä hämääkö sen kun ajoradalla olevassa tolpassa on valot suoraan ajaville eli seurataa vain sitä valoa eikä risteyksessä olevaa erillistä tolppaa jossa on valo kääntyville.

Siitä on epäilemättä kyse. Itse olen havainnut tuota vielä Rastaalantietä useammin juuri siinä Viherlaakson risteyksessä. Ja tässä epähuomiossa punaisia päin ajelussa ovat kunnostautuneet ihan kaikenlaiset ajoneuvot: henkilöautot, taksit, kuorma-autot, linjaliikenteessä olevat bussit.

Asiaan vaikuttanee se, että punainen nuoli on pääopastimessa ja vain toisessa toisto-opastimessa, mutta ei toisessa. Pääopastin on aivan hel-vetin korkealla joten sitä ei henkilöautosta välttämättä näe ollenkaan, ja toisen toisto-opastimen nuoli sekaantuu jalankulkijavaloon, kun kuljettaja pälyilee kaikkea muuta. Sitten valo vaihtuu, vieressä lähdetään liikkeelle => mennään punaisia päin ja fillari ehkä huomataan ennen kelvinjatkeelle ajamista, ehkä ei. http://goo.gl/maps/2946P

[Pyörällä ja autolla]

Kustannuskysymys. Ajorataa aurataan paljon isommalla kalustolla (kuva) kuin pyörätietä (kuva), ja näitä kahta ei ole järkevää parittaa ajamaan samaa vauhtia. Ja kuten tuosta linkkaamastasi kuvasta hyvin näkee, sillä ajoradan aura-autolla ei kerta kaikkiaan mahdu ajamaan sitä kelviä.

Käytännössä tien eri osien kunnossapito lienee usein myös eri sopimuksien takana (esim. juuri tuo Veeveen mainitsema Turuntie: ajorata on valtion maantie 110, ja voisin kuvitella että sen kelvi on MRL 83 § 4 mom mukainen erillinen liikennealue).

Kustannuskysymys ei kuitenkaan ilmeisesti ole se että kaksi aura-autoa ja parhaimmillaan kolme menee peräjälkeen ja auraa sitä kymmenensentin levyistä lumista reunaa ajoradalta kelville niin että kipinät lentää ja samaan aikaan on kelvi täysin auraamatta ollut usean päivän. Nähty on ihan käytännössä viimetalvena Espoossa Tuomarilantiellä http://goo.gl/maps/nYBme

[FillaRilla]

No tuo kun ei pidä ihan noin yksioikoisesti paikkaansa. Ko. Risteyksessä kolmiontakaa tulijan kuuluu väistää stopmerkin takaa tulijaa. (kun siis katsotaan asiaa stopin takaa), mutta stop merkki velvoittaa joka tapauksessa pysähtymään.

Ei kuulu väistää, mistä tuollaista olet saanut päähäsi. Stopmerkin takaa tuleva väistää kaikkia, niinkuin edellä mainittiin. Se tekee tiestä "enemmän väistämisvelvollisen", kuin kolmio.

[JeTi-]

Ei kuulu väistää, mistä tuollaista olet saanut päähäsi. Stopmerkin takaa tuleva väistää kaikkia, niinkuin edellä mainittiin. Se tekee tiestä "enemmän väistämisvelvollisen", kuin kolmio.

No eikä tasan tee. Kärkikolmio ja stop merkki ovat molemmat "yhtä vahvoja" väistämisvelvollisuus merkkejä.

Kolmio
"Merkki 231
Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tulevan ajoneuvon on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä 816 varustettuna sitä voidaan käyttää merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. (23.12.1998/1133)"

Stop-merkki
"Merkki 232

Merkillä osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Merkki osoittaa myös, että ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tuleva ajoneuvo on pysäytettävä ja sen on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Rautatien tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. (23.12.1998/1133)"

Kummassakaan ei puhuta mistään merkin "vahvuuksista" vaan se nyt on jonkun ihan omaa päätelmää. Yhdestäkään pykälistöstä ei löydy määritelmää missä toinen näistä merkeistä olisi millään tavalla enemmän väistämisvelvollisuutta määräävä kuin toinen.

Ammutaas tätä vielä alas.
http://www.aamulehti.fi/Autot/119470...lapaassa+.html
aiheesta aamulehden kirjoitus.

Josta lainaus ko. risteyksestä:

"– Vasemmalta eli kolmion takaa tulevan olisi siis väistettävä oikealta stop-merkin takaa tulevaa, liikenneopettaja Harry Lindh määrittää.

Liikennejuristi Risto Tuori on samaa mieltä."

Vieläkö väitellään?

[marko.k]

No perhana. Tässähän on tullut ajettua sitten kohta 13v harhaluulossa?

[ptaipale]

Kustannuskysymys ei kuitenkaan ilmeisesti ole se että kaksi aura-autoa ja parhaimmillaan kolme menee peräjälkeen ja auraa sitä kymmenensentin levyistä lumista reunaa ajoradalta kelville niin että kipinät lentää ja samaan aikaan on kelvi täysin auraamatta ollut usean päivän. Nähty on ihan käytännössä viimetalvena Espoossa Tuomarilantiellä http://goo.gl/maps/nYBme

No ei ole, koska useamman ison auton letka on järkevin tapa aurata leveä ajorata. Niillä samoilla auroilla ei kuitenkaan pääse kelville, ja varsinkaan kelvillä ei voi ajaa aura-autolla samaa vauhtia kuin ajoradalla, joten ei ole mielekästä että ajoradalla ajaisi kolmen aura-auton letka kahtakymppiä vain, jotta kelviä auraava hilux etenisi niiden kanssa tasatahtia.

Viime kädessä tämä johtuu siitä, että ajorata on - varsinkin talvisin - paitsi pääsääntöisesti liikennesuoritteeltaan ylivertaisesti kelviä suurempi, myös "fallback" kaikelle muulle mahdolliselle liikenteelle. Jos kelvillä ei voi ajaa pyörällä, ajetaan ajoradalla. Jos kelvillä ei voi kävellä, voi kävellä ajoradan reunassa. Jos junarata menee poikki kun asetinlaite jäätyy, niin juna korvataan busseilla jotka ajavat ajoradalla. Tämän vuoksi juuri ajorata on se oleellisin aurattava. Hommaa ei toteuteta niin että prioriteeteissä asetettaisiin ykköseksi pyörätietä auraava hilux, jonka jäljessä se junabussi ja ylipäänsä kaikki muu liikenne sitten ajaisi.

Toisinaan se pyörätien auraus on sitten liikaa jäljessä ajorataa, mikä on ärsyttävää mutta kuitenkin pienempi paha kuin se että hyvin auratulla kelvillä tulisi busseja vastaan.

[Pyörällä ja autolla]

No ei ole, koska useamman ison auton letka on järkevin tapa aurata leveä ajorata. Niillä samoilla auroilla ei kuitenkaan pääse kelville, ja varsinkaan kelvillä ei voi ajaa aura-autolla samaa vauhtia kuin ajoradalla, joten ei ole mielekästä että ajoradalla ajaisi kolmen aura-auton letka kahtakymppiä vain, jotta kelviä auraava hilux etenisi niiden kanssa tasatahtia.

Viime kädessä tämä johtuu siitä, että ajorata on - varsinkin talvisin - paitsi pääsääntöisesti liikennesuoritteeltaan ylivertaisesti kelviä suurempi, myös "fallback" kaikelle muulle mahdolliselle liikenteelle. Jos kelvillä ei voi ajaa pyörällä, ajetaan ajoradalla. Jos kelvillä ei voi kävellä, voi kävellä ajoradan reunassa. Jos junarata menee poikki kun asetinlaite jäätyy, niin juna korvataan busseilla jotka ajavat ajoradalla. Tämän vuoksi juuri ajorata on se oleellisin aurattava. Hommaa ei toteuteta niin että prioriteeteissä asetettaisiin ykköseksi pyörätietä auraava hilux, jonka jäljessä se junabussi ja ylipäänsä kaikki muu liikenne sitten ajaisi.

Toisinaan se pyörätien auraus on sitten liikaa jäljessä ajorataa, mikä on ärsyttävää mutta kuitenkin pienempi paha kuin se että hyvin auratulla kelvillä tulisi busseja vastaan.

sulla meni nyt koko kirjoitukseni pointti ohi. Jos ajoradan reunassa on 10 senttiä lunta ja kolme aura-autoa ajaa peräkkäin sitä 10 sentin lumivallia auraamassa vaikka sen voisi hyvin tehdä yhdellä autolla niin se on selvää resurssien hukkaamista ja myös kustannuskysymys sillä siihen mihin riittää hyvin yksi aurausauto ei tarvita kolmea.

[puffe]

En nyt millään löytänyt foorumilta Vantaan kevyenliikenteen väylien talvikunnossapitoa käsittelevää ketjua.
No, oli miten oli. Edellisenä talvena opin sen, että ELY-keskus hoitelee osan Vantaan kevyenliikenteen väylien aurauksesta.
Aamulla kirjoitin Vantaan kaupungin katujen ylläpidon asiakaspalveluun kysyäkseni mikä on s-posti ELY-keskuksen aura-osastolle (sitähän ei löydy ELY-keskuksen sivuilta). Vantaan kaupungilta sain vastauksen, että kyselyihin vastaava henkilö on kaksi viikkoa lomilla :-). Joten onko kukaan arvon foorumin käyttäjistä onnistunut saamaan yhteyttä ELY-keskukseen auraus-aiheen tiimoilta (siis sähköpostilla)?

[ptaipale]

sulla meni nyt koko kirjoitukseni pointti ohi. Jos ajoradan reunassa on 10 senttiä lunta ja kolme aura-autoa ajaa peräkkäin sitä 10 sentin lumivallia auraamassa vaikka sen voisi hyvin tehdä yhdellä autolla niin se on selvää resurssien hukkaamista ja myös kustannuskysymys sillä siihen mihin riittää hyvin yksi aurausauto ei tarvita kolmea.

No ei. Luulen että sinulta menee ohitse, että vaikka jossain yhdessä nimenomaisessa kohdassa Tuomarilantiellä ajelee kolme aura-autoa peräkkäin, niin se ei välttämättä johdu siitä että Tuomarilantien auraus on mitoitettu kolmelle aura-autolle. Ne voivat olla vaikka menossa varikolle ajopiirturin lähestyessä sakkolukemia, ja yksi auraa siinä mennessään, kaksi muuta ei. Tai niillä voi olla tehtävänään pitää auki vilkkaimmin liikennöity osuus Turunväylästä Huopalahti-Tuomarila, jolloin ne ajavat edestakaisin jotain tämäntapaista reittiä: http://goo.gl/maps/c9eck

Kyllä, Tuomarilantiellä kolme auraa on tarpeetonta, mutta ne eivät välttämättä aja siellä Tuomarilantien takia, vaan ovat vain kääntymässä takaisin Turunväylälle. Tai jotain.

Voi tietenkin olla myös että kuskit ovat karanneet sunnutaiyönä ajelemaan huvikseen jotta voivat pitää ihmisiä hereillä kolinalla, tai muuta sellaista. Mutta en oikein usko. Luulen että ajeluun on ihan järkevä työnjohdollinen syy, joka vain ei aukea kelvillä sinnittelevälle pyöräilijälle, jota auttamaan se iso aura-auto ei kuitenkaan mahdu.

[Pyörällä ja autolla]

No ei. Luulen että sinulta menee ohitse, että vaikka jossain yhdessä nimenomaisessa kohdassa Tuomarilantiellä ajelee kolme aura-autoa peräkkäin, niin se ei välttämättä johdu siitä että Tuomarilantien auraus on mitoitettu kolmelle aura-autolle. Ne voivat olla vaikka menossa varikolle ajopiirturin lähestyessä sakkolukemia, ja yksi auraa siinä mennessään, kaksi muuta ei. Tai niillä voi olla tehtävänään pitää auki vilkkaimmin liikennöity osuus Turunväylästä Huopalahti-Tuomarila, jolloin ne ajavat edestakaisin jotain tämäntapaista reittiä: http://goo.gl/maps/c9eck

Kyllä, Tuomarilantiellä kolme auraa on tarpeetonta, mutta ne eivät välttämättä aja siellä Tuomarilantien takia, vaan ovat vain kääntymässä takaisin Turunväylälle. Tai jotain.

Voi tietenkin olla myös että kuskit ovat karanneet sunnutaiyönä ajelemaan huvikseen jotta voivat pitää ihmisiä hereillä kolinalla, tai muuta sellaista. Mutta en oikein usko. Luulen että ajeluun on ihan järkevä työnjohdollinen syy, joka vain ei aukea kelvillä sinnittelevälle pyöräilijälle, jota auttamaan se iso aura-auto ei kuitenkaan mahdu.

Väännetään nyt rautalangasta. Siinä ajoi kolme aura-autoa peräkkäin ja jokainen aurasi. Ensimmäinen aurasi sen 10 sentin lumikaistaleen sinne kelville ja kaksi muuta aurasi paljasta asfalttia niin että kipinät lensi. Eli eivät vaan ajaneet sen ensimmäisen perässä jonnekkin muualle.

[tempokisu]

No perhana. Tässähän on tullut ajettua sitten kohta 13v harhaluulossa?

No niinpä. Olen AINA kuvitellut että Stop-merkiin takaa tuleva väistää kaikkia tulevat sitten mistä hyvänsä.
Veikkaan että aika moni muukin on näin kuvitellut..Käytännössä varmaan kuitenkin käy niin, että stop-laiset pysähtyneet ajoneuvot väistää muita.

[ptaipale]

Siitä, että jollain tiellä ajaa kolme aura-autoa peräkkäin, ei voi päätellä hirveän paljon. Ne saattavat olla vaikka vain vähän laiskoja kuskeja, jotka eivät viitsi nostaa auraa kun ryhmittyvät seuraavan leveän tien avaamiseen, esimerkiksi juuri Turunväylälle mennäkseen. Ei se kuitenkaan ole pyöräilijöiltä pois. Siinä kelvin ja ajoradan välissä muuten on lumialue juuri tuota varten.

Tänään aamulla oli elämä Turuntien kelvillä tosi kurjaa kun oli niin vähän valittamista. Kelvi oli aurattu varsin kelvollisesti. Muutamissa ajoradan risteyskohdissa oli aurausvalleja, mutta niistä pääsi yli. Hävettävintä oli lähinnä se, miten vähän fillareita oli. Hiljalleen tippuvasta lumesta saattoi päätellä, että reittiä oli mennyt viimeisen puolen tunnin aikana vajaa kymmenkunta polkupyörää. Melkein kuin koko väylää aurattaisiin vain henkilökohtaisesti minulle.

Yksi taksi muuten ajeli taas selvästi punaisia päin Viherin risteyksessä. Valot vaihtuivat ennen kuin itse ehdin risteykseen, joten ei siinä mitään vaaratilannetta ollut, mutta jos tuosta olisi ahdistuakseen, niin olisi hyvä tilaisuus.

[Smo]

Väännetään nyt rautalangasta. Siinä ajoi kolme aura-autoa peräkkäin ja jokainen aurasi. Ensimmäinen aurasi sen 10 sentin lumikaistaleen sinne kelville ja kaksi muuta aurasi paljasta asfalttia niin että kipinät lensi. Eli eivät vaan ajaneet sen ensimmäisen perässä jonnekkin muualle.

Nähnyt tuollaista ahkeraa aurausta Espoossa viimetalvina. Eivät sinne kevlille vaan pääse.. poikkeuksena rantaraitti joka onkin yleensä tiptop-aurattu.

[Pyörällä ja autolla]

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/fik...nteenvaylalle/

[Ari_T]

Omalla työmatkareitilläni talvikunnossapidon osalta ylivoimaisesti rasittavin kohta on Länsiväylän pohjoispuolella kulkeva KLV Keilaniemestä länteen. KLV kulkee siinä kohdassa lähellä Länsiväylän bussikaistaa, jolta aurataan suolaloskamoska KLV:lle eikä sitä sen jälkeen aurata pois koko talvena.

Hommassa käy yleensä niin, että kyseinen väylä aurataan hyvin pian lumisateen jälkeen ja Länsiväylän viimeistelypartio roiskii bussikaistan reunalta lumet auratulle väylälle. Ongelmana on nimenomaan se, ettei sitä moskaa voida aurata pois ennen kuin se jäätyy niille sijoilleen eivätkä kevyemmät kalustot enää sen jälkeen saakaan sitä irti väylästä.

Tämä ongelma on toistunut joka talvi, kun olen siitä ajellut ja tänään esteen rakennustyöt näyttivät olevan viikonlopun lumisateiden jäljiltä taas hyvällä alulla. Nyt tosin sääennusteet näyttävät siltä, ettei pakkasta ole ihan heti tulossa, joten kunnossapidolla olisi hyvä mahdollisuus käydä vielä korjaamassa tilanne.

Onneksi tuo pahin pätkä ei ole kovin pitkä, joten en jaksa siitä yleensä sen enempää stressata. Lähinnä vain ihmetyttää, miten kehnosti tuollainen isohko kevytväylä hoidetaan talvella. Paremmalla kalustovalinnalla ei tarvitsisi avautua tämänkään vertaa mutta läskipyörälle ei vain valitettavasti ole tilaa.

[saukkma]

Olkoonkin että kvlit ovat hieman heikossa kunnossa niin eikö silti prkl joku kippurasarviapina päätä ajaa kvln vieressä Tapiolassa autojen seassa ja tukkia / hidastaa liikennettä.
Onko ehdoin tahdoin pakko yrittää vittuilla autoilijoille ? Kummasti muut filot pystyivät ajamaan siellä KVLillä
Ensi kerralla kiilaan sut hankeen, tanan urpo

[Sundo]

Olkoonkin että kvlit ovat hieman heikossa kunnossa niin eikö silti prkl joku kippurasarviapina päätä ajaa kvln vieressä Tapiolassa autojen seassa ja tukkia / hidastaa liikennettä.
Onko ehdoin tahdoin pakko yrittää vittuilla autoilijoille ? Kummasti muut filot pystyivät ajamaan siellä KVLillä
Ensi kerralla kiilaan sut hankeen, tanan urpo

Nyt taitaa olla aika viedä se kortti ihan omaehtoisesti poliisiasemalle talteen lopputalveksi jos noin kovasti tekee mieli yrittää ajaa joku hengiltä. Etenkin jos ne kelvit olivat kerran heikossa kunnossa, eli saattoi ihan laillisesti vetää siellä kadun puolella.

[pätkä]

Olkoonkin että kvlit ovat hieman heikossa kunnossa niin eikö silti prkl joku kippurasarviapina päätä ajaa kvln vieressä Tapiolassa autojen seassa ja tukkia / hidastaa liikennettä.
Onko ehdoin tahdoin pakko yrittää vittuilla autoilijoille ? Kummasti muut filot pystyivät ajamaan siellä KVLillä
Ensi kerralla kiilaan sut hankeen, tanan urpo

Ajoin tänään autolla Bobcatin perässä hitaammin kuin ikinä minkään polkupyörän perässä, eikä silti mennyt hermot. En vissiin osannut tulkita oikein, että vittuillakseen siinä ajoi.

[Sisu]

Kelvit on heikossa kunnossa silloin kun ne eivät ole yhtä hyvässä kunnossa kuin viereinen ajorata. Joten silloin ajetaan siinä ajoradalla.

[Pyörällä ja autolla]

Olkoonkin että kvlit ovat hieman heikossa kunnossa niin eikö silti prkl joku kippurasarviapina päätä ajaa kvln vieressä Tapiolassa autojen seassa ja tukkia / hidastaa liikennettä.
Onko ehdoin tahdoin pakko yrittää vittuilla autoilijoille ? Kummasti muut filot pystyivät ajamaan siellä KVLillä
Ensi kerralla kiilaan sut hankeen, tanan urpo

Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla:

• Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Sen onko pyörätie ajokelvottomassa kunnossa päättää pyöräilijä itse eikä kukaan muu hänen puolesta et edes sinä.

[Pyörällä ja autolla]

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/fik...rdin_pyoratie/

[ptaipale]

Sen onko pyörätie ajokelvottomassa kunnossa päättää pyöräilijä itse eikä kukaan muu hänen puolesta et edes sinä.

No ei. Pyöräilijä toki päättää missä ajaa, mutta sen saiko ajaa missä ajoi, päättää pikemminkin poliisi tai mahdollisen onnettomuuden tutkija, ja viime kädessä tuomioistuin.