Eilen aamupäivällä oli Mäkelänkadulla muutama pyöräilijä, joista valtaosa ei tervehtinyt vastaantulevia pyöräilijöitä oli sitten numerolappu tahi ei. Ilmeisesti siellä ei ollut yhtään tämän säikeen vakiolukijoita.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Ouluhan on jo melkein Etelä-Suomea...
Mutta on niissä liikennekulttuureissa eroa. Lauantaina poljeskelin Oulusta takaisin Rovaniemelle saunan lämmitykseen, niin sen huomasi taas selkeästi, että mitä pohjoisemmaksi tuli, niin sen paremmin autot antoivat pyöräilijälle tilaa. Koukkaavat ihan reilusti vastaantulijoiden kaistalle, jos mahdollisuus on. Tai hidastavat, jos eivät pääse heti ohi (tosin tuolla reitillä ei semmoisia paikkoja ollut).
Mutta Oulusta lähdettäessä esim. Haukiputaantien loppupäässä tuntui välillä, että autojen piti huviksensa ihan kylkiosumaa hakea. Tuttu poljeskeli viikko aiemmin samaa reittiä, ja ihmetteli ääneen Facebookissa, että oli tullut poliisi hätistelemään samaisella Haukiputaantiellä maantiepyöräilijän kelvin puolelle. Ei meillä poliisit tuommoista...
En usko, että ihmisissä itsessään on eroa, todennäköisesti pohjoisessa tiellä liikkuvista suurin osa on jostain muualta kuin täältä. Mutta kait se on, että silloin kun on vähemmän liikennettä, niin suomalainenkin jaksaa olla huomaavainen tiellä liikkuja.
...
Mutta oli harvinaisen vähän muita saman lajin harrastajia liikkeellä. Ei tarvinut paljon morjestella. Iin jälkeen yksi pariskunta ja jossain Simon ja Kemin välillä yksi herrasmies. Sitten Rovaniemelle tultaessa jokunen kaveri polkemassa Valajaisen lenkkiä. Oisivatko olleet TdH:lla kaikki.
Ratsastajatyttöseltä sain tervehdyksen, kun maastossa pyöräilin![]()
Täällä Turun Hirvensalossa näyttää riittävän kovan luokan harrastelijoita ja ellei peräti "ammattilaisia"? Poukkoilevat vähän välillä kevyenliikenteenväylältä maantielle että pääsevät kovempaa ajelemaan. Välillä hauskaa yrittää peesata jonkin matkaa mutta tietenkin Sutra jää toiseksi ultrakevyille kilpapyörille... tai no kunto ei riitä kovaan menoon ainakaan kun tulee ylämäkeä
Tekisi kyllä mieli tervehtiä, mutta ovat vain niin vakavan näköisiä että tulee sellainen olo että saan vain ihmetteleviä katseita. Ties vaikka moikkaaminen häiritsee kovasti heidän sykkeen monitorointia...?![]()
Haapajärvellä eilen ajellessani iltalenkkiä juuri saapuessani Kumisevan kylälle tuli vastaan vanha paristkunta kunnon vanhoilla mummiksilla valot päällä. Kaarteessa vanhan miehen kanssa kohdatessamme tämä huikkasi hyvintuulisesti: "Mihinkäs se niin kovasti polokee?". Vastasin jotta Haapajärvellehän minä. Niin mukava fiilis tuli että vanhalle rouvallekin, joka parinkymmenen metrin päässä jäljempänä ukkoaan seuraili, huikkasin myös hyvän päivän tervehdyksen![]()
Tänään Vierumäen siwan kohalla tuli mummo mummotsygällä kyyryssä oikeen vastaan. Runttas putkelta, minä siinä morotin sitä niin ei muutaku mulkoili pahan näkösesti takasi. Meinasin huutaa perään että hoovee, mutta aattelin sitte että mitä turhia, ei se kuitenkaan ymmärrä näitä "tosi pyöräilijöiden" jutskia
-Usot sie jot myö uitiin?
Jännä huomata miten huomioliivin käyttö vaikuttaa vastapuolen reagointiin maantiellä, huomioliivin päällelaitto tiputtaa tervehtimiseen vastaamisen nollaan. Pitkällä ajopaidalla ja/tai tiukalla tuulitakilla toisten kädet vielä nouseeMonet, joille tervehtiminen tekee tiukkaa, ovat kyllä olemukseltaan kuin Samuli Putron biisin miehiä joiden ympäriltä tuolit viedään ja joiden sukunimet eivät mieleen jää...
Todella Kova Freeride-jäbä (TM) vastasi kallioreitillä molempiin tervehdyksiini tuijottamalla halveksuvasti eteenpäin.
Noh, ei väkisin..
Memento mori
Menneenä viikonloppuna pyöritettiin kampia Himoksen takametsien poluilla. Muutama metsästäjä ja yksi sienestäjä koiran kanssa tuli vastaan ja jokaisella oli jotain sanottavaa. Kättä nostettiin ja kyseltiin minne menossa, taisi yhdeltä tulla suunta minne polku vie. Hyvä fiilis jäi reissusta!
Turun seudulla harva uskaltaa morjenstaa, yleensä tulee vain yrmeää tuijotusta. Kait se vaikuttaa, etten pukeudu mihinkään mainostrikoisiin
Itse moikkaan kaikille jotka vähänkään näyttää fillaristeilta.
Muutaman kerran saanut ihmettelevät katseet, kun moikannut ohi menevää fillaristia ollessani koirien kanssa kävelyllä.
Monesti kun tulee kippurasarvisella sinkulalla ajeltua, niin ei sitä sen kummemmin kerkee moikkaamaan, kuin että ojentaa sormia ja nyökkää, mutta maastofillarin kans sitten voikin nostaa lapaa
Ja onkai se toisekseen outoa, jos naisfillaristi moikkaa - ainakin siltä se tuntuu![]()
Tätä saattaisin ihmetellä tapahtumahetkellä itsekin
Yleensä tulee asennoiduttua pyöräilyyn siten, että jos ollaan urheilemassa/kuntoilemassa niin sitten morjenstan muita, jotka näyttävät olevan pyöräilemässä samalla tarkoituksella. Vastaan toki tervehdykseen muutenkin mutta tätä kyllä harvemmin tapahtuu.
TERVE vaan kaikki foorumin pyöräilijät!
Vilkutin toissailtana keittiön ikkunasta ohiajavalle pyöräilijälle. Ei vilkuttanut takaisin!![]()
Poljen. Siis luen.
poljento.com
Ensiksi pahoittelut kun palaan tähän aiheeseen jota onkin näköjään jo useampi vuosi ansiokkaasti keskusteltu. Moottoripyörällä ajaessa olen tottunut tervehtimään lajitovereita mutta nyt kun vanha Insera vaihtui maantiepyörään, en ymmärtänyt, että vastaava tapa on myös pyöräilyharrastajien kesken. Olen siis ollut se kippurasarvista hiilikuitua tuulipuvussa ulkoiluttava moukka Tuusulanjärven ympäristössä jonka käsi ei ole liikahtanut. Jotta en muuttuisi moikkaavaksi moukaksi niin mikä on etiketin mukainen tapa huomioida kanssapyöräilijä?
Lupaan parantaa tapani heti seuraavalla lenkillä.
Mutta mistä tietää, tervehtiikö alan harrastajaa? Onko tähän joku sääntö, pitää olla spandexia päällä? Vai moikkaanko kaikkia joilla on pyörä alla?
Joo spandexia pitää olla.
joo spandexia ei pidä olla
Sama etiketti ku moottoripyörällä, eli jyrkkä ehkä. Kyykky vs custom = 23mm tuubia vs +120mm joustoa. Eli saa moikkaa mut ei oo pakko.
Mutta tässä sun jutussa on paha rike, joka kuuluisi muotipoliisiketjuun. Nimittäin kippurasarvisella hiilikuitupelillä ei ajeta tuulipuvussa! Näen jo mielessäni cervelon ja fakta homman yhdistelmän...
Jokainen saa ajaa siinä vaatetuksessa missä haluaa ja millä pyörällä haluaa. Se joka kokee sen ongelmaksi voi olla ajamatta.
Onkohan missään muussa maassa saman tason muiden tekemisten kyttäämisen kulttuuria kuin Suomessa![]()
Maastossa moikkaan kaikkia mitkä vastaan tulee..😊 Son niintten asia moikkaako takas vai ei..
Lähetetty minun GT-I9506 laitteesta Tapatalkilla
Tervehdin pyörälenkillä olevia. Riippumatta varusteista ja pyörästä (mikäli tervehtiminen ei vaaranna omaa ajoa tai jossain vedossa sotke rytmiä).
Uskoisin että jokainen tunnistaa kuka on pyörälenkillä ja kuka vain menossa kauppaan. Varusteista riippumatta.
Tarkoitit varmaan että se joka kokee sen ongelmaksi voi olla moikkaamatta?
Ja on, joka maassa on omat tapansa, sääntönsä ja kyttäämiset. Ei kaikkialla samalla tavalla, mutta on.
Ihan kaikkea tälle palstalle kirjoitettua ei kannata ottaa tosissaan. Mä lähden nyt lenkille, kuitenkin muotipoliisin hyväksymässä lajinomaisessa varustuksessa ja moikkaan takaisin kelle vaan, joka mua tervehtii, oli sillä yllään sitten löysää tai tiukkaa.
Kiitos, näillä ohjeilla mennään. Sormet liikahtaa ja pää heilahtaa tänään lenkillä.
Muotipoliiseille tiedoksi, että asia on harvinaisen hyvin tiedostettu ja ratkaisua etsitään. Genren mukaiset shorsit, irtolahkeet, ajopaita ja tuulitakki jo hankittu mutta vielä ei tarkene pelkästään näillä. Niin, ja ne pakolliset väreiltään yhteensopivat ajolasitkin löytyvät. Koittakaa kestää, kyllä musta tulee vielä muodikas teiden ritari. Tosin vauhdin kasvattaminen ulkoasun veroiseksi vienee useamman vuoden,valitettavasti.
Joo, pyöräilijöiden tervehtimisessähän on pari nyrkkisääntöä, joilla pääsee jo melko pitkälle:
1. Eri pyörätyypillä kohtaavat eivät tervehdi ryhmän yli (esim. maastopyöräiljä maantiepyöräilijää tai päinvastoin)
2. Alle ~500 euron pyörällä liikkuvat eivät tervehdi ollenkaan (muuutenkuin kohdatessaan pyörällä liikkuvia tuttujaan, joita tervehtisi joka tapauksessa)
3. Selvästi eri hintaluokan pyörillä liikkuvat eivät tervehdi toisiaan (huom! poikkeus: kalliimmalla pyörällä liikkuva voi tervehtiä alaspäin halvemmalla pyörällä liikkuvaa, jolloin halvemmalla pyörällä liikkuvan velvollisuus on vastata tervehdykseen)
Eli näitä kun noudatetaan, niin säilyy hyvä mieli kaikilla.
Oma ideologia on suunnilleen että käsi nousee kaikille kypäräpäille jotka ovat selkeästi lenkillä. Eikä ole väliä onko itsellä maantie- vai maastopyörä alla, eikä ole vastaantulijan pyörätyypillä väliä.
VOM(aantie)P nostaa vain pikkasen pikkurilliään. Olemus ei muutu, katse ei liikahta eikä toista huomioida muuten kuin tuolla pikkurillin liikautuksella. Samalla tavalla kuin verisessä paikalliskilpailussa: heikkoutta ei näytetä.
Ehkä lisäisin vielä sen säännön että kun on riittävän paska keli, liikkeellä on vain tosipyöräilijöitä ja kohtaat seitsemän tunnin lenkillä vain kaksi vastaantulevaa pyöräilijää, on sallittua tai jopa suotavaa tehdä poikkeus muista säännöistä.
Lisäksi käytöksen kultainen kirja käskee vastaamaan tervehdykseen riippumatta siitä mihin ryhmään tervehtijä kuuluu. Jos tervehtijä on yli 70-vuotias pappafillarilla liikkuja tai alle kouluikäinen lapsi, vastataan samalla meiningillä; muulloin on tietenkin paikallaan vastata mahdollisimman pidättyvästi.
Kirjanmerkit