Tämä sillä oletuksella että nykyinen ammattiurheilu olisi jotenkin puhdasta. Ei pelote toimi sellaista konetta vastaan jossa käyttöä on riittävästi. Kiinnijäämisen pelko sen pitäisi ohjata puhtaampaan suuntaan, ei tällaisen urpovatvoilun pelote. Mutta kun kiinni ei jäädä niin mitä helvetin väliä sillä on miten rangaistaan? Haittaako se jäädä kiinni aktiiviuran jälkee (tätä kysymystä kannattaa miettiä pyöräilijän silmin, pelotonissa jossa suurin osa käyttää)? Pitäisiköhän asiaa lähestyä joltain vähän järkevämmältä kantilta? Kuten esimerkiksi yhteistyöstä douppareiden kanssa...
Esimerkkiä voi ottaa vaikkapa meidän kotimaisesta liikenteestä, jossa rangaistusskaala on taitaa olla maailman tiukimpia. Täällä voi silti ajaa ihan miten ikinä haluaa, sillä kiinnijäämisestä ei ole pelkoa. Se on myös yllättävän monen mielestä hyväksyttävää...
Kirjanmerkit