300km hupiajelu
Lauantai-aamusta shellille kokoontui 5 pitemmän lenkin polkijaa, jopa yksi ensikertalainen uskaltautui mukaan. Aamusta oli vilpoisaa ja saikin pukea pitemmät varustukset päälle. Eikä niitä tarvinnut vähennellä koko päivänä, aurinko muisti ilmaantua vasta loppusuoralla. Jotku nevaan tarkes ajeleen lyhyilläkin.
Reitiksi valikoitui Oululaisittain vuoristoreitti. Aluksi lämmiteltiin lihaksia pohjoispuolen tien vuoristoetapilla. Koska Muhoksen neste ei ole viellä auki, pyöräytettiin Montan kautta Kylmälänkylän tielle nauttimaan tasaisesta mutta tuulisesta tiestä. Tuuli sattui olemaan sivumyötäinen, niin edettiin reipasta vauhtia yhden renkaanpaikkaus tauon avulla Kylmälänkylän tavarataloon kahville.
Kahvilta matkaa jatkettiin kohti Rokuaa. Rokuan vuoristossa polteltiin karstat pois koneesta, sykkeet hakkas yläkantissa koko mäkietapin ajan. Nuojuassa rauhoituttiin ja pyöriteltiin aikaiselle lounaalle Vaalan apsille. Lohisopan nauttimesen jälkeen jatkettiin matkaa kohti Puolankaa. Mäkietappi jatkui seuraavalle kahvitauolle asti. Pätkällä kellotettiinkin huippunopeudet, itse sain rullaten 64kmh, nopeammat meni varmaan reilua 70kmh. Reippaasta syömisestä huolimatta shellin munkki maistui taas.
Puolangalta lähdettiin laskettelemaan kohti Oulua, ylämäkivoittoinen osuus lenkistä oli takana. aikasemmin oli hieman ripotellut vettä, mutta väliin tuli sen verta reippaamin että heitin sadevarustukset päälle, lähinnä edestä lentävän veden takia kylläkin. Eikä tämmöinen kesäinen sade muutenkaan mitää haittaa, toista se oli viime vuona kun tuli räntää ja tuulikin aika reippaasti, ei meinannut talvivarusteet riittää toukokuussa.
Paluumatkan kahvit pysähdyttiin nauttimaan Vuoton Joutsenessa. Palvelu oli poikkeuksellisen hyvää, 10v kauppias rahasti mallikkaasti ja apulainen tarjoili kahvit ja mustikkapiirakat terassille. Paikan isännältä saatiin lainaan työkaluja, kun klossi irtosi kengästä ja jäi polkimeen kiinni. Suosittelen varauksesta täällä kahvittelua, voittaa mennentullen geneeriset abct ja shellit.
Matkaa jatkettiin hiljaisten miesten (linnunpelättimien) kannustaessa pelloilta. Ylikiimingissä päädyttiin menemään maisemareittiä pitkin kylän läpi. Mukavammat täällä on maisemat kuin seon ympäristössä. Ainoa vaan että kylän nuorison mopedit käyvät rikkaalla seoksella. Kiiminkiin ajeltiin Vesalantien ja maisemareitin kautta. Kiimingin apsilla pysähdyttiin sen verta että sain haettua palautusjuomat. Matkaa jatkettiin kohti haapalehdon maalia sen verta reipasta vauhtia, että olis ne palautusjuomat sieltäkin kerinnyt saamaan.
Reitille kertyi mittaa 300,2km ja nousua tuli 835m, eli hyvin näille seuduille. Aikaa kului n.14h ja ajonaikainen keskinopeus oli n.29kmh. Eli reipasvauhtinen pitkälenkki. Ja sen kyllä huomasikin aamusta, kun ei millään viittinyt ilmaantua shellille.
Kiitoksia ajoseuralle! Katellaan syssymmällä jos olis intoa jollekkin ruskaretken tapaiselle. Nyt kuitenkin alan vetään lonkkaa ja tankkailemaan oikeasti pitkää lenkkiä varten, eli Syöteajoa varten
btw. varoituksena Rokuan lenkille, matkalla on kylmälänkylän jälkeen pari sorapätkää, joten varokaapas niitä jos revittelette.
Kirjanmerkit