Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

[kuovipolku]

Kaksi peräkkäin ajavaa maantiepyöräilijää ohittaa työmatkatempoilijan kelvillä. Seuraavissa liikennevaloissa TMT kuittaa ajamalla punaisten läpi. Succispellet ohittavat TMT:n ja ryhmittyvät seuraavissa liikennevaloissa (jotka tietenkin näyttävät punaista) rinnakkain (ihan vaan ollakseen tientukkona). Suojatien jatke on keskisaarekkeella varustettua mallia, jolla valo vaihtuu vihreäksi ensin kadun toisella puolella, jolta lähtenyt lapsiperhe on jo puolessa välissä kun valo vaihtuu vihreäksi myös succispelleille. Samassa heidät saavuttanut TMT päättää iskeä vauhtieronsa turvin ja yrittää ohitusta koukkaamalla lapsiperheen ja liikkelle lähteneiden maantiepyöräilijöiden välistä...

[Hyötypolkija]

Ei se vastapuoli aina välttämättä ole muista piittaamaton idiootti, me kaikki teemme liikenteessä helposti virheitä vaikka kuinka lähtökohtaisesti liikkuisimme muut huomioiden. Mutta omalta kohdaltanikin tiedän, että nykyään kun itse pyöräilen aktiivisesti, otan autolla ajaessani pyöräilijät aiempaa paremmin huomioon.

Sattuu toki virheitäkin, mutta väitän, että yli 90% vaaratilanteista johtuu autoilijoiden liian yleisestä asennevammasta. Kummasti vaan niitä vastaavia "virheitä" ei satu autoilijalle ollenkaan niin usein, jos vastapuoli voi olla vaikkapa tukkirekka. Kun liikkuu paljon sekä autolla että pyörällä, asenne-eron huomaa kyllä hyvin pian. Huomasitko muuten itsekin, että sanoit asenteesi auton ratissa muuttuneen, kun aloit pyöräillä aktiivisesti? Ongelman ydin taitaakin olla siinä, että isolla osalla autoilijoista ei ole mitään käsitystä pyöräilystä liikenteessä.

Nuo "tilanteet" fillarin kanssa häviäisivät kyllä murto-osaan, jos asenne yleensäkin kevyttä liikennettä kohtaan muuttuisi järkevämmäksi. Tosin ehkä ne kaikkein pahimmat vaaratilanteet eivät siitä juuri vähenisi, koska todellisista virheistä yleensä syntyy pahinta jälkeäkin.

muoks: Näköjään kuovipolku päässyt todistamaan TMT:a aidoimmillaan - huoh.

[Risto Koivunen]

Tuosta kuovipolun kertomasta jutusta tuleekin mieleen eräs kaksisuuntaisten pyöräteiden ongelma, josta en ole ennen kommentoinut: liikennevalojen kohdalle voidaan saada pyörätien jatkeelle aikaan melkoinen härdelli, jos kaikki eivät asemoidu asianmukaisesti odottamaan valojen vaihtumista. Ystävällinen liikennesuunnittelija saattaa vielä avittaa tilannetta sijoittamalla nöyryytysnappulan pyörätien vasempaan laitaan, tai mitoittamalla liikennevalot niin, että vain pari ensimmäistä ehtii yli vihreiden valojen aikana.

[CwA]

Sattuu toki virheitäkin, mutta väitän, että yli 90% vaaratilanteista johtuu autoilijoiden liian yleisestä asennevammasta. Kummasti vaan niitä vastaavia "virheitä" ei satu autoilijalle ollenkaan niin usein, jos vastapuoli voi olla vaikkapa tukkirekka. Kun liikkuu paljon sekä autolla että pyörällä, asenne-eron huomaa kyllä hyvin pian. Huomasitko muuten itsekin, että sanoit asenteesi auton ratissa muuttuneen, kun aloit pyöräillä aktiivisesti? Ongelman ydin taitaakin olla siinä, että isolla osalla autoilijoista ei ole mitään käsitystä pyöräilystä liikenteessä.

Nuo "tilanteet" fillarin kanssa häviäisivät kyllä murto-osaan, jos asenne yleensäkin kevyttä liikennettä kohtaan muuttuisi järkevämmäksi. Tosin ehkä ne kaikkein pahimmat vaaratilanteet eivät siitä juuri vähenisi, koska todellisista virheistä yleensä syntyy pahinta jälkeäkin.

muoks: Näköjään kuovipolku päässyt todistamaan TMT:a aidoimmillaan - huoh.

Autoiluhan on yleisempää kuin pyöräily, joten on todennäköisempää, että autoa kuljettaa henkilö joka ei juurikaan keskity siihen ajamiseen, sattuu vain istuskelemaan kuljettajan paikalla omaten halun päästä sinne minne on menossa ja haluaisi sinne mahdollisimman pian kun ajaminen on vielä vastenmielistäkin aika monelle sellaiselle.

Ne jotka taas asennoituvat ajamiseen suorituksena, eli keskittyvät hommaan ja pyrkivät tekemään oikeasti parhaansa yhteisen liikenteen häiriöttömyyden takaamiseksi eivät muodosta ongelmaa, mutta tämä on huomattavasti pienempi ryhmä.

Tämän voi nähdä vaikka siitä, kun noita jalankulkijoita moni täälläkin parjaa, samalla asenteella todella moni autoilija on liikenteessä aivan yhtä tiedottomina ympäröivästä maailmasta.

Keskimäärin taitaa olla niin, että ihmiset tahtovat välttämättömät asiat hoitaa sen mukaan millä pääsevät helpoimmalla, jolloin kyseisenlainen tilanne on luonnollinen, vaatii jonkinlaista yrittämistä, panostusta, että onnistuu liikenteessä toimimaan paremmin.

Eli se asennoituminen pitäisi olla toisenltaista, mutta sitä se ei suinkaan ole ja kun pyörällä toimii liikenteessä, niin voi ottaa ohjat omiin käsiinsä tai mennä samanlaisella helpolla linjalla, ensimmäinen mahdollistaa toisten mokien tuomien onnettomuusmahdollisuuksien välttämisen, jälkimmäinen johtaa onnettomuuteen ellei ole rittävästi onnea mukana.

Tämän takia mun mielestä onkin pyöräilijän parempi olla se joustava osapuoli, kun ei se toinen osapuoli saa sitä ryhtiliikettä aikaiseksi, mutta ei pidä silti sallia moista väärää toimintaa, autoilijalle voi kertoa että hän teki väärin, päättäjien tietoon voi tuoda ongelman, pitkällä aikavälillä tarvitaan autoilijoille se asennemuutos, mutta se vaatii paljon muuta kuin pyöräilijöiden kolhiutumisia.

Niitä muutoksia pyöräilijöiden pitäisi olla vaatimassa, sen sijaan että ajaa railakkaasti risteyksiin ja itsepintaisesti pitää oikeuksistaan kiinni, ei sillä saavuta mitään, sillä olisi kai jo saavutettu tällä raatomäärällä?

Käytännössähän jos haluaa säilyä ehjänä pitää 'ajaa' autoilijoidenkin osuuden verran, lisäksi pitää joustaa omista oikeuksistaan, jotta autoilijat voivat rikkoa lakia, nämä on seikkoja mitkä pitäisi saada päättäjät tajuamaan, jotta tekisivät oikeita korjausliikkeitä lainsäädännön avulla.

Voidaanhan tehdä vaikka kansalaisaloite tuollaisesta virolaismallinmukaisesta jutusta, nykyään on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja luulen, että kun käytännön ongelmat ja nuo jatkuvat autoilijoiden lainrikkomukset olisi vetona asiassa, niin siihen saatettaisiin jopa puuttuakkin, etenkin kun nykyään kaupungit alkaa heräämään pyöräilyn hyötyihin ja ovat oikein kilpasilla tuosta pyöräilyn edistämisestä, niin ehkä sopiva tahtotila löytyisi?

Enemmän sellaisilla keinoilla kuitenkin mielestäni saavuttaa kuin yksittäisissä tilanteissa yksin olemalla ähmäpäinen ja autoilija ei edes tajua olleensa väärässä, luo vaan mielikuvaa v-mäisistä pyöräilijöistä, jotka pitäisi poistaa katukuvasta 'hänen' tieltään.

Väärin kun asiaa tuo sitten esille, niin käy niin, että pyöräilijöille tulee ne nopeusrajoitukset ja nopeusvalvontakamerat, rekisterikilvet ja vakuutusmaksut, tämän meidän maamme päätäntävaltaa käyttävien ratkaisut kun osaavat välillä olla aika uskomattomia, joten ei ehkä kannattane kovin paljoa mainostaa, että 40 nopeudella ei voi ajaa risteyksiin, kun autot tulee päälle

Mua nyt tietty itseäni ei kovin suoraan moiset kosketa, kun ei ole niitä pyöräteitä, ei edes pientareita missä ajaa, mutta ehkä mun on toisaalta helpompi vähän sivusta nähdä asioita vähemmän värittyneestä näkökulmasta. Sitä kun itse on liian lähellä käsiteltävää asiaa, niin silloin ehkä on hankalampi nähdä asian useita puolia.

Itse näen, että autoilija saa aikaan, pyöräilijä mahdollistaa, muutos kumman tahansa toiminnassa estää, kun onnettomuuksien synnystä on kyse. Pyöräilijä on aina enemmän tietoinen ympäristöstään, heitä on vähemmän ja usein asennoituminen lähtökohtaisesti terveempi, johtuen ihan siitä oman henkirievun suojeluhalusta, joten nopein ja helpoin keino vähentää onnettomuuksia olisi se, että pyöräilijä joustaisi, vaikka se 'sallisi' laittomuudet autoilijoille, mutta pitkän aikavälin ratkaisuna lainsäädännön muutoksin vaikuttaminen autoilijoiden asennoitumiseen toisi sitten tulosta, pitkän aikavälin siksi, koska että niitä lakimuutoksia saisi aikaan, niin voi vaatia vuosien pommittamisen ja kampanjoinnin.

Nämä toki on mun arvioita todennäköisyyksistä, ei ne välttämättä ole 100% oikeita, mutta kuvitteleisin olevani suurinpiirtein 'tontilla'.

Kaikki muu paitsi todennäköisyydethän onkin sitten turhaa

[Cycle Queen]

Kyseessä ei varsinaisesti kvl vaan omakotialuetta halkova katu. Ajan katua ptkin ja jarrutan, kun huomaan, että eräästä pihasta on tulossa vanhempi herra kävellen. Hän vilkaisee tulosuuntaani, olemme katsekontaktissa ja hidastan vauhtia entisestään jotta hän pääsee rauhassa kadulle. Yhtäkkiä pappa tekee täyskäännöksen ja meinaa astua suoraan pyörän alle. Lukkojarrutus, jonka seurauksena menetän tasapainoni ja teen tuttavuutta asfaltin kanssa. Pappa pyytää anteeksi ja jatkan matkaani. Sunnuntailenkin muistona ruhjeita ja pintanaarmuja, mutta onneksi ei sen vakavampaa. Pitää ilmeisesti hankkia jonkinlainen tauotta soiva vuvuzela.

[TuH]

Ystävällinen liikennesuunnittelija saattaa vielä avittaa tilannetta sijoittamalla nöyryytysnappulan pyörätien vasempaan laitaan, tai mitoittamalla liikennevalot niin, että vain pari ensimmäistä ehtii yli vihreiden valojen aikana.

TAI erottamalla pyörätien suojatiestä ihan hillittömällä kynnyksellä, jonka voi kiertää vain ajamalla jalankulkijoiden puolelle jätettyä (kapeaa) loivennusta pitkin. Pääkaupunkiseutu on täynnä tällaisia suunnittelukukkasia.

[Risto Koivunen]

Tai jos pyörätien jatkeen kohdalle onkin tehty mukavan loivat kanttarit, niin sitten siihen viereiselle jalankulkijoiden puolelle on tehty sitäkin jyrkemmät kynnykset, jolloin rollaattorin, lastenvaunujen, pyörätuolin, vedettävän ostoskassin tms. kanssa liikkuva jalankulkija pystyy ylittämään tien ainoastaan sieltä pyörätien jatkeen kohdalta.

[CwA]

TAI erottamalla pyörätien suojatiestä ihan hillittömällä kynnyksellä, jonka voi kiertää vain ajamalla jalankulkijoiden puolelle jätettyä (kapeaa) loivennusta pitkin. Pääkaupunkiseutu on täynnä tällaisia suunnittelukukkasia.

Mutta onneksi pyörää saa suht helposti hypytettyä niin ettei moiset juurikaan haittaa menoa, usein tarpeen kun on reikiä tiessä ja sitten jos maastoon siirtyy ajamaan, niin juurakoiden yli on parempi hypätä kun ei ole mitään joustoja.

Mielestäni maantieohjuksellakin voi hypätä kohtuudella sen verran, että katukiven päälle pääsee? En ole vaan niin tasaisia teitä ajellut joissa uskaltaisin maantiepyörällä ajaa, mutta sellaisiakin teita varmaan jossain taajamissa on.

[Risto Koivunen]

Kyllähän taitava kuski ajaa maantiepyörällä vähän vaativammissakin paikoissa:



Tästä huolimatta katusuunnittelussa pitäisi olla lähtökohtana, että ihan tavalliseen risteysajoon ihan tavallisella ajoneuvolla ei pitäisi tarvita mitään erityisiä hyppyytystaitoja.

[TuH]

Mutta onneksi pyörää saa suht helposti hypytettyä niin ettei moiset juurikaan haittaa menoa, usein tarpeen kun on reikiä tiessä ja sitten jos maastoon siirtyy ajamaan, niin juurakoiden yli on parempi hypätä kun ei ole mitään joustoja.

Mielestäni maantieohjuksellakin voi hypätä kohtuudella sen verran, että katukiven päälle pääsee? En ole vaan niin tasaisia teitä ajellut joissa uskaltaisin maantiepyörällä ajaa, mutta sellaisiakin teita varmaan jossain taajamissa on.

Kynnysten yli taituroinnissa on vain sellainen onkkelma, että se on kaikki pois ympäröivän liikenteen tarkkailusta. Kun vilkasliikenteisissä kaupunkiristeyksissä tarvitsisi muutenkin silmät selkään kääntyvien autojen takia, niin se tuntuuhan pikkuisen kohtuuttomalta, että samaan aikaan pitää kytätä vielä oikea-aikaista ponnistuskohtaa.

Espoossa viime vuosina muotiin tulleet megakanttikivet ovat maantiepyörällä sen verran haastavia, että niistä ainakaan omalla ajotekniikalla todellakaan aja heittämällä läpi. Silloin kun niitä on duunattu useampaan risteykseen peräjälkeen, niin houkutus siirtyä ajoradalle kasvaa melkoisesti.

[Risto Koivunen]

Maantiepyörän kanssa sitä kanttikivien kanssa taiturointia taitaa sentään helpottaa pyörän keveys ja todennäköisesti pyörässä olevat lukkopolkimet. Lisähaastetta voi hakea kokeilemalla kanttikivien ylittämistä vaikkapa teräsrunkoisella mummonpyörällä, kolmivaihteisella lastenpyörällä, tavaralaukuilla varustetulla hybridillä, kuormapyörällä, nojapyörällä tai käsipyörällä.

Tai sitten voi mennä sinne jalankulkijoiden puolelle, ja kokeilla kanttikivien ylittelyä pyörätuolissa, rollaattorilla, lastenvaunuja työntäen, pyörillä kulkevaa matkalaukkua/ostoskassia vetäen, rullaluistimilla ja niin edelleen.

Ja ennen kuin joku ehtii vetää esiin näkövammakortin:

https://www.nkl.fi/fi/etusivu/esteet...isto/suojatiet

[pätkä]

Mulla on vahva epäilys että ihan tarkoituksella laittavat noita kanttikiviä siten että pyöräilijän on pakko hiljentää risteyksissä. Tosin turvallisemmaksi nuo risteykset tulisivat, kun laittaisivat ainakin risteyksiin joissa autoilija on väistämisvelvollinen, riittävän suuret hidastetöyssyt.

[kuovipolku]

Kyseessä ei varsinaisesti kvl vaan omakotialuetta halkova katu. Ajan katua ptkin ja jarrutan, kun huomaan, että eräästä pihasta on tulossa vanhempi herra kävellen.

Kokemus on opettanut että vastaavissa tilanteissa turvallisia vaihtoehtoja on kaksi: (1) pysähtyä, tai (2) vilkaista taakse ja koukata vastaantulevien kaistan kautta.

Viimeksi kaksi teinityttöä lähti pihasta; etummainen ei vilkaissutkaan vaan suuntasi suoraan tien yli, takimmainen vilkaisi ja pysähtyi keskelle kaistaa. Onneksi olin jo valinnut ykkösvaihtoehdon.

PS Pyöräilyreitti vaihtuu useissa paikoissa kelvistä pihakaduksi (tai vast.) jossa pyöräilijöiden tuleekin käyttää ajorataa, Huomattava prosentti ajaa kuitenkin jalkakäytävällä - ja mikä huvittavinta: löytyy autoilijoita jotka tällaisilla kaduillakin opastavat pyöräilijää pois ajoradalta!

[CwA]

Hmm, olen ollut siinä käsityksessä, että ennen oli katukivet korkeita ja sittemmin niitä olisi madallettu, mutta jos nyt taas niitä korotetaan, niin ihmetyttää että miksi moinen.

+20kg teräsfillarilla, tavispolkimilla ja satulalaukussa ostokset, on mulla ollut hyppyvälineenä, pää kerrallaan ylös ja etujarrulla voi avittaa takapään nousua, tietty ei voi samalla vauhdilla vetää vaan pitää hidastella, mutta niinhän risteyksissä muutenkin kannattaa oman terveyden takia, kun niitä hirv... eh siis autoja menee miten sattuun holtittomasti

Kaupunki jotenkin huonosti soveltuu kyllä maantiepyörille, se on vähän kuin Ferrarilla ruuhkaliikenteessä, mutta onko se oikeasti liikennesuunnittelun vika vai onko vika asenteissa?

Kuinka paljon vauhdin vapautta pitäisi sallia liikennesuunnittelun myötä spesiaalikulkineille ja kuinka paljon pitäisi velvoittaa noiden sporttimallien kuljettajia sopeutumaan hitaaseen rytmiin?

Toimivampaa varmasti olisi jos maantiepyörillä saisi ajaa autojen seassa, mutta autoilijat nostaisi mahdottoman äläkän ja niitä on paljon vs. maantiepyöräilijöiden määrä.

Ongelmia kuitenkin seuraa siitä, että maantiepyörillä ajetaan nopeasti pyöräteillä, nopeudet ovat odottamatonta luokkaa, moni ihminen ei vaan kertakaikkiaan kykene ymmärtämään sitä vauhtia ja vielä harvempi taitaa arvioida nopeuksia, vilkaisevat vain nopean tehokkaasti, että pyörä ja olettavat sen nopeuden, samaa tapahtuu autojenkin suhteen, jos ajaa esim. 10% yli rajoituksen, sivutieltä käännytään todella pienellä marginaalilla eteen, jos ajaa korkeintaan rajoitusnopeutta, niin moista ei juurikaan esiinny, havainnoinnin sijaan mennään matalimmasta kohtaa ja oletetaan, joka johtaa sitten virheeseen, jossa pitää jonkun toisen taas omata riittävästi marginaalia että virheen voi paikata omalla toiminnallaan.

Lainsäädäntö ehkä tässä antaa liikaa vapauksia käytettävien nopeuksien suhteen, tai toisaalta ei anna riittäviä mahdollisuuksia käyttää väylää, joka olisi soveltuvampi johtuen nopeuksista.

Vaan kun muissa maissa pyörät mahtuvat autojen sekaan, niin miksi ei Suomessa, mikä on se peruste miksi näin?

Onko Trafi taas tyypilliseen tapaan täysin kujalla?

Sellainen asiahan on tyystin varmaa, että määrättömän pitkälle tulevaisuuteen autoilijat olettavat eivätkä tee oikeita havaintoja, auton valitsee henkilö joka haluaa helppoutta, joten kai on luonnollista, että ratin takanakin toimii sitten helppojen ratkaisujen mukaan, tosin ehkä tulevaisuudessa nopeimman muutoksen tekee Googlen itse-ajava auto tämän seikan suhteen, sehän taitaa jo nykyään ottaa paremmin huomioon kevyen liikenteen kuin keskimääräinen kaupunki-autoilija, 4 vuotta markkinoilletuloon, siitä korkeintaan 20 vuotta että alkaa olla yleisiä maailmalla moiset?
Muihinkin autoihin on tulossa automaattisia jarrutusjärjestelmiä, kun havaitsevat kevyttäliikennettä törmäyskurssilla.

Tuota ennen voitaisiin tosin sallia pyöräilijöille ajoradan käyttöön mahdollisuus jos nopeudet ovat korkeita, siihenkin pitäisi jonkinlainen määritelmä ehkä laatia.

En usko, että 30 vuoden päästä on enää moisia ongelmia, vaikkei isoja muutoksia säädöksiin tehtäisikään, kun teknologia tulee niin pian avuksi, että tuolloin alkaa hyvä prosentti etenkin kaupungeissa liikkuvista ajoneuvoista sisältämään noita järjestelmiä.

Mutta onkohan kanttikivet korkeampia vai matalampia silloin? :P

[Smo]

En näe ongelmaa kevlillä ajavissa maantiepyörissä mutta päälle ajavat väistämisvelvolliset autot ovat iso ongelma. Eikä se ole mikään vahinko sielläpäin vaan täydellistä välinpitämättömyyttä ja tapon yritys. Mullakin on auto mutta en yritä ajaa ihmisten päälle.

[Th90]

Kaksi kertaa autoilija tuli kolmion takaa suoraan eteen, kerran edes edes vilkaisematta sivuilleen ja kerran näki minut mutta ei silti viitsinyt hidastaa.

[asb]

Kuinka paljon vauhdin vapautta pitäisi sallia liikennesuunnittelun myötä spesiaalikulkineille ja kuinka paljon pitäisi velvoittaa noiden sporttimallien kuljettajia sopeutumaan hitaaseen rytmiin?

Jos ajoradalla ei saa pyöräillä, niin pyörälle tarkoitetulla tien osalla pitää olla mahdollista ajaa samaa nopeutta, kuin vieressä kulkevalla ajoradalla ja vieläpä yhtä turvallisesti. Miksi pyöräilijä pitäisi pakottaa ajamaan hitaammin, kuin autoilija?

[Jake_Kona]

Kanttireunus pyörätin ja ajoradan risteyksessä lisää pyöräilijän turvattomuutta kun pitää kääntää huomiota liikenteen seuraamisesta kanttikiven seuraamiseen.

[Risto Koivunen]

Onko Trafi taas tyypilliseen tapaan täysin kujalla?

En nyt lähtisi Trafia syyttelemään lainsäädännön ongelmista, kun kyseessä on kuitenkin ensisijaisesti valvontaviranomainen. Tieliikennelainsäädännön valmistelusta vastataan ensisijaisesti liikenne- ja viestintäministeriössä.

--------------------------------------------------------------

Mitä taas tulee kaupunkiliikenteeseen, niin ainakin Helsingin keskustassa useimmilla kaduilla ei pyöräilijällä nykyisen infran puitteissa ole muuta laillista paikkaa ajaa kuin ajorata. Tällöin muun liikennevirran tahdissa pysyminen sujuu helpoiten, jos pyörä tarvittaessa kiihtyy nopeasti ja sillä pystyy ajamaan suhteellisen helposti 30 km/h nopeuksilla. Tosin rengasvalintaa tehdessä joutuu ottamaan huomioon myös raitiovaunukiskojen urat ja 1800-luvusta muistuttavat mukulakiveykset.

(Ja kun alla on kevyt ja herkästi kiihtyvä peli, niin on myös vaivatonta tarvittaessa tipauttaa vauhti hyvinkin matalaksi, kun tietää voivansa helposti palata aikaisempaan vauhtiin. Tosin turhan moni ei ole tätä näkemystä vielä sisäistänyt.)

[CwA]

Jos ajoradalla ei saa pyöräillä, niin pyörälle tarkoitetulla tien osalla pitää olla mahdollista ajaa samaa nopeutta, kuin vieressä kulkevalla ajoradalla ja vieläpä yhtä turvallisesti. Miksi pyöräilijä pitäisi pakottaa ajamaan hitaammin, kuin autoilija?

Keski-Suomen sorateillä oli aikoinaan täysin vapaat nopeusrajoitukset, ne ovat mäkisiä ja mutkaisia, miksi sitten tuli aikoinaan yleisrajoitus?

Jos halutaan, että yhtä turvallisesti voisi pyörätiellä ajaa samaa nopeutta kuin ajoradalla, niin pyörätietä pitäisi muuttaa aika paljon, siihen ei millään taholla tule olemaan rahaa, eikä etenkään kaupungeissa tilakaan riittäisi.

Pitää nyt muistaa se, että pyörätiet on suunniteltu max 25km/h nopeuksille ja se koskee nimenomaan suoria osuuksia, mutkat, risteykset jne. on paikkoja joissa tuo nopeus on selvästi alhaisempi.

Jos siis tahtoisi ajaa samaa vauhtia kuin autoilija yhtä turvallisesti, pitäisi käytännössä tehdä pyörätiet ja risteykset täysin uusiksi, jokainen ymmärtää ettei siihen ole varaa.

Edelleen risteyksessä havaintojen etäisyydet, sekä siitä seuraava tarvittava reagointinopeus vaikuttaa paljon. Ihminen ei ole yhtä hyvä arvioimaan kohteita jotka tulee liki kohti verrattuna kohteisiin jotka menevät yli 10m päästä ohi, havaintojen kulma jo yksin vaikuttaa haasteellisuuteen, jos haluttaisiin ajaa yhtä lujaa yhtä turvallisesti niin risteyksiä pitäisi muuttaa siten, että olisi samankaltaiset havainnointimahdollisuudet.

On varmasti muitakin syitä, että miksi, kuten vaikkapa muut keskimääräiset pyöräilijät sekä jalankulkijat joilta ei vaadita mitään pätevyyttä toimia liikenteessä, jotka kulkevat merkittävästi hitaammin, todennäköisesti väärissä paikoissa (järjestelmän virheensietoisuus), nopeuserot jne.

Oikeastaan on täysin järjetöntä edes kuvitella, että varsinkaan nykyisillä kelveillä voisi ajella samoja nopeuksia kuin autot, jokaisen luulisi ymmärtävän ettei yllämainituista seikoista johtuen olla lainkaan samassa asemassa ja sama riskitaso kuin autojen välisessä liikenteessä, saavutetaan jo merkittävästi pienemmillä nopeuksilla.

Vaan sitten on ne halut ja mielikuvat, pelkoja että jotain menettää vaikkei sitä jotain ole koskaan ollutkaan jne. jotka ovat asioita mitkä hämärtävät näiden todellisten rajoitteiden hyväksymistä, mikä toki on aivan luonnollista.

Trafi huolehtii liikenteen turvallisuudesta, kerää tilastoja ja mielestäni antaa lausuntoja/raportteja sekä suosituksia, jonka pohjalta liikkenneministeriö tekee ratkaisuja. Yksi hyvä esimerkki kujalla olemisesta on katujen valaistus, sehän parantaa liikenneturvallisuutta, mutta näiden tutkimusten ja raporttien sekä suositusten mukaan aina parantaa liikenneturvallisuutta, mutta hiljaisimmilla tieosuuksilla se kyllä oikeasti osaa huonontaa sitä liikenneturvallisuutta, koska on vaikeampi havaita toisia kulkuneuvoja sekä kevyttäliikennettä samalta matkalta kuin ilman valoja, tosin tätä seikkaa ei tutkimuksissa otettukaan huomioon aikoinaan, en tiedä joko nykyään on havahduttu paremmin huomioimaan enemmän muuttujia.

Ministeriö sitten tekee näiden pohjalta ratkaisuja, joten en minä ministeriötäkään lähtisi osoittelemaan, kun se tieto mitä syötetään voisi olla parempaa.

Samoin Trafin liikenneturvallisuustyö on toisinaan aika kehnoa, usein ikäänkuin masinoidaan jotain ajatusta läpi, mutta ei kummemmin perustella, että miksi. Miksi mun pitäisi laskea nopeutta, kun ihan hyvin olen pärjännyt tähänkin asti? Vain jos yksilö oppii ymmärtämään miksi, yksilö osaa toimia oikein uusissakin tilanteissa, kun taas jos yksilölle vain luodaan pakote toimia jollain tavalla, yksilö toimii siten tilanteissa jossa välttämätöntä ja kun 'kukaan ei näe' mennään vanhaan malliin.

Tosin ei ne muakaan huoli, kun nykyään pitäisi olla mahdoton määrä tutkintoja takana, että kelpaa mihinkään, muulla niin väliä ole.

Niin, eihän ne kaikki autoilijatkaan ole sellaisia jotka piittaisi muista, nekin haluavat mennä oman mielensä mukaan ja isomman oikeudella tunkevat sitten eteen, kun on se halu päästä äkkiä, ihan sama kuin pyöräilijällä joka haluaa ajaa hidastelematta risteyksistä ja samaa nopeutta kuin autot väylillä joita ei siihen ole suunniteltu, ei se tee pyöräilijästäkään pahista joka tahallaan haluaa ajaa toisten yli, vain tietämättömän/ymmärtämättömän/välinpitämättömän, voi valita mikä osuu itseen parhaiten

No, jos kansalaiset eivät itse ymmärrä rajoittaa vauhtejaan tilanteeseen sopivaksi, niin sitten tulee nopeusrajoituksia, kuten kävi autojen suhteen, niin tulevaisuudessa varmaankin tulee käymään pyöräteillekkin, koska tahdotaan taata liikkumisen turvallisuus ja liikennekuolemia halutaan vähentää, kun nopeus näyttelee riittävää osaa onnettomuuksissa niin sitten ei suinkaan valita yhteiskunnalle kallista vaihtoehtoa rakentaa väylät uusiksi, vaan se halvempi rajoittamisen tie ja taas kerran lisää inhoja rajoituksia elämään, tämähän on nähty ennenkin.

Omalla toiminnalla sitten tekee sitä tulevaisuutta millaista haluaa, jos tiedostaa kuinka maailma oikein toimii.

Siinä ei se merkkaa mitään mikä on omasta mielestä reilua, oikein tai mitä haluaa, vain syy-seuraus ja todennäköisyydet kokonaisuuden osalta vaikuttaa, jotain pientä voi saada aikaan olemalla aktiivinen ja olemalla yhteydessä päättäviin tahoihin.

Se vain on kuinka maailmassamme asiat toimivat, lait on sitä varten, että jokaisella yksilöllä riippumatta haluista ja kyvyistä olisi mahdollisuus toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan, toisinaan ne minimoimat vahinkoja, toisinaan on jätetty lakiin kirjaamatta asioita jotka muutoinkin osataan ja kun ei enää osata, niin sitten kirjataan lakiin ja enää ei olekkaan mahdollisuutta käyttää omaa harkintaa. Tokihan on pyöräteillä paikkoja joilla voi ajaa lujaa täysin turvallisesti, mutta niin on myös paikkoja joissa ei voi. Mutta laki itsessään ei turvaa mitään, eikä lain mukaan toiminen välttämättä ole se turvallinen tapa, kun aina ei ole laissakaan kaikkea huomioitu.

Jos itse ajattelen vain omaa napaa, niin mun mielestä laki on täysin turha, kykenen varsin hyvin toimimaan esimerkiksi liikenteessä siten, ettei ole riskiä onnettomuuksiin, osaan jättää varaa virheisiin, eikä mun tarvitse olla äkkiä missään, voin mennä liikenteen ehdoin, mutta kaikki ei halua ajatella niin paljon liikkuessaan, osa tekee lain mukaan miettimättä lainkaan asioita ja sitten kun joku tekee vastoin lakia tai laissa onkin puute, niin tulee tilanne. Tämä nyt kuvastaa vain sitä kuinka erilaisella asennoitumisella vaikuttaa todennäköisyyksiin.
Jokainen tekee virheitä, aina on välinpitämättömiä jne. Kun toimii tilanteen mukaan arvioiden riskejä, ennakoiden ja harkiten, niin ymmärtää miksi pyöräteillä ei voi ajaa samalla tavalla samaa vauhtia kuin autot autotiellä.

Edelleen valinta on kuitenkin oma, mutta ehkä ymmärrät miksi ei voi ajaa samaa vauhtia, ehkä et ymmärrä, mutta asiaa kannattaa pohtia mahdollisimman monesta näkökulmasta, vaikka sen eläkeläispapan näkökulmasta, tai sen perheenäidin näkökulmasta, joka autollaan kiirehtii tarhasta lapsia hakemaan eikä pidä ajamisesta lainkaan, se maailman näiden silmin on erilainen kuin sun silmin tai mun silmin ja liikenteen pitäisi sopia näille kaikille ja jopa sille Tiialle 6V, joka pian pääsee kouluun samoja väyliä pitkin, toivottavasti.

Tämä on mun perustelu, että miksi ei vaan voi ajaa sitä autojen vauhtia, joku voisi keksiä ehkä, että miten voisi, itse en ole sitä keksinyt, aina tulee raha ja tila vastaan, niin ja ihmisen elinikä, ehkä joskus voikin, mutten itse sitä koskaan kyllä tule näkemään.

[lansive]

Normaalisti suomalainen klv on luonteeltaan jalkakäytävä jossa on pyöräily ja mopoilu sallittu, eli turvallisen liikkumisen maksiminopeus on n. 3 km tunnissa.

Parhaat klv:t olen nähnyt pyöräretkeillessä syrjäseuduilla. Kun on tilaa on voitu tehdä väylä, jossa voi ajaa mopolla täysillä ja risteykset ovat turvallisia. Tuollaisissa paikoissa väylillä on suorastaan ilo ajaa pyörälläkin.

[CwA]

Normaalisti suomalainen klv on luonteeltaan jalkakäytävä jossa on pyöräily ja mopoilu sallittu, eli turvallisen liikkumisen maksiminopeus on n. 3 km tunnissa.

Parhaat klv:t olen nähnyt pyöräretkeillessä syrjäseuduilla. Kun on tilaa on voitu tehdä väylä, jossa voi ajaa mopolla täysillä ja risteykset ovat turvallisia. Tuollaisissa paikoissa väylillä on suorastaan ilo ajaa pyörälläkin.

No ehkä 10km/h, mutta monessa tilanteessa ja paikassa se 25km/h on jo paljon, valitettavasti.

Syrjäseuduilla ei ole pyöräteitä, maaseutukaupungeissa ja taajamissa kylläkin, mutta yksi iso tekijä noissakin on se, että ei ole sitä liikujaakaan, mutta myös on voitu tehdä suoria leveitä väyliä tosiaan ja kyllä siellä pystyy päästelemään ihan erilaista vauhtia.

Autollakin tiedän monta paikkaa ja tilannetta jossa ei ole mitään ongelmaa ajaa vaikka 150km/h, samoin pyöräteilläkin on paljon paikkoja joissa voi oikeasti vetää sen minkä fillari kulkee, autoille on tullut rajoitukset joten ei voi ja mua pelottaa vähän että fillareille tulee myös, vaikkei niissä ole monessakaan paikassa järkeä. Se on tavallaan mun halu, ettei tulisi turhaan moisia rajoituksia, mutta asenteet taitaa johtaa siihen, että 10 vuoden sisään noita rajoituksia tulee, todennäköisesti yleisrajoitus 25 tai vähemmän, koska se on 'helppo' ratkaisu ja mun halu on se ettei moista tulisi, kun tosiaan eihän moinen ole oikein tarpeen kuin joissain paikoissa, mutta hinta ja helppous taitaa ohjata enemmän kehitystä tulevaisuudessakin kuin varsinainen tarveharkinta.

Samoin mun tahto on, että enemmän itse kannettaisiin vastuuta ja mietittäisiin muidenkin osalta liikennettä liikuessa, mutta tosiaan sekin vain mun tahto. Hyödyttäisi se kaikkia pyöräilijöitä toki, mutta kaikkihan ei tahdo samoja asioita, jokuhan voi haluta että on iso taho joka sanoo minkä mukaan toimitaan, ihmiset näkevät maailman eritavoin.

Metsä-autoteitä parempia 'pyöräteitä' ei oikein olekkaan, etenkin nuo vähän liikennöidyt ei omaa edes monttuja, on sopivan kova ura jota päästellä ja ei ole tylsän tasaista ja suoraa, lisäksi voi päästellä tasan niin lujaa kuin uskaltaa, kun ei siellä muitakaan ole, ruumis nauttii kun sitä rankaisee eli pitää taas käydä kiipeilemässä

[Gebetto]

Pitää varmaan lopettaa Hervannassa Insinöörinkatua pitkin pyöräily omien hermojen säästämiseksi ja mennä sivukatuja jatkossa, nyt on viikon sisään suunnilleen joka toinen kerta Insinöörinkadulla joku autoilija koittanut ajaa päälle. Joko kolmion takaa liikenneympyröissä/Lindforsinkadulta, tai kääntyessä liikenneympyröistä/Lindforsinkadulle, tai Duon tai Valintatalon parkkipaikalle kääntyessä tai parkkipaikalta poistuessa.

Oma nopeus ollut kyllä ennen vaaranpaikkoja varmaan 20-30km/h eli vähän enemmän kuin keskivertosunnuntaipyöräilijällä, mutta olen aina hidastanut reilusti ajoissa vaaranpaikkoihin kun tietää että kuitenkin muuten jäis alle. Just äsken joku idiootti kiihdytti, ohitti mut metrin päästä ja veti edestä giljotiinimaisesti käännöksen parkkipaikalle.

[CwA]

Noi markettien lähistöt on muuten ihan oikeita surmanloukkuja, kun siellä liikkuvien autoilijoiden päässä taitaa olla keskimäärin enemmän sellainen nuija, joka takoo "kiire, kiire, kiire" ja menevät lähinnä onnella eteenpäin, kun juuri muuta eivät näe tai kuule kuin sen kiireen. Autollakin ilmiön huomaa ja saa olla varuillaan sellaisten kuskien varalta, kun niitä on niin paljon.

Itselläni on joitain risteyksiä ja paikkoja, jotka kierrän kaukaa autollakin, kun paikoissa tuntuu esiintyvän suurempi prosentti häiriökäyttäytymistä, joten ehdottomasti kannattaa hakea vaihtoehtoista reittiä jos huomaa riskejä, hulluinta on, että usein riittää se, kun siirtyy seuraavalle kadulle sivusuunnassa, jota pääsee paikan ohi, jos sellainen on vaan olemassa, ongelma on vain siinä yhdessä kohtaa ja kun on siitä vähän syrjässä ei enää ole pienintäkään riskiä.

[Gebetto]

Joo ite tajusin joskus että pyörälläkin kannattaa kiertää keskusta ohitustietä vaikka se on pitempi niin on turvallisempi ja voi olla nopeempikin. Mutta ei oo tajunnut pienemmässä mittakaavassa soveltaa tota vaaranpaikkojen kiertämistä.

Ehkä toi marketin ympäristö on samantyyppinen ilmiö mitä itellä käy kun joskus astuu ulos bussista kelville niin se on ainoo tilanne jossa tulee jalankulkijana käyttäydyttyä ihan miten sattuu kun ei tajua että nyt oonkin yhtäkkiä liikenteessä ja pitäis vähän kattoa ympärille.

[Risto Koivunen]

Noi markettien lähistöt on muuten ihan oikeita surmanloukkuja, kun siellä liikkuvien autoilijoiden päässä taitaa olla keskimäärin enemmän sellainen nuija, joka takoo "kiire, kiire, kiire" ja menevät lähinnä onnella eteenpäin, kun juuri muuta eivät näe tai kuule kuin sen kiireen. Autollakin ilmiön huomaa ja saa olla varuillaan sellaisten kuskien varalta, kun niitä on niin paljon.

Tästä tulee mieleen vuosi tai kaksi sitten näkemäni lehtiartikkeli, jonka mukaan Suomessa tilastoiduista moottoriajoneuvojen välisistä kolareista puolet tapahtuu parkkipaikoilla.

[CwA]

Tästä tulee mieleen vuosi tai kaksi sitten näkemäni lehtiartikkeli, jonka mukaan Suomessa tilastoiduista moottoriajoneuvojen välisistä kolareista puolet tapahtuu parkkipaikoilla.

Asiaahan voi ajatella vaikka siten, että lähes jokainen ajoneuvo on joka päivä parkkipaikalla, mutta läheskään jokainen auto ei ole joka päivä moottoritiellä, kaupungissa, valtatiellä, soratiellä jne. Esimerkiksi ajoneuvot jotka ovat sorateillä edes kuukausittain, ovat hyvin pieni osa kaikista ajoneuvoista.

Nuo tilastot ovat siinä mielessä hauskoja, että niistä helposti saa ihan totta olevia asioita, jotka luovat hyvinkin epätosia mielikuvia

Jos suhteutetaan ajoneuvon sijainnin mukaan onnettomuuksia, eli miten paljon mikäkin ajoneuvo viettää minkäkinlaisella liikennöintialueella, niin parkkipaikka ei välttämättä ole niin valtavan suurelta näyttävä onnettomuusmagneetti, vaikka tosiasiahan se on, että suurempi havaita onnettomuus on parkkipaikalla, se on sitä todennäköisesti hyvin paljon vain siksi, koska autot hyvin paljon ovat parkkipaikoilla suhteessa liikenteeseen muualla.

Näin ollen aina joku osaa onnistua törmäämään tai kolhaisemaan toista, useinhan toinen osapuoli voi olla pysäköitynä, riippuen kuinka tilastosta on haettu asioita, eli mitkä kriteerit on käytössä.

Toinen tilastoitu juttu on sellainen, että suurin osa onnettomuuksista tapahtuu lähellä kotia, tutussa ympäristössä, kuinkahan moni niistä on juuri parkkipaikoilla tapahtuvia?

No, tämä on sellainen ihmettely monista totuuksista, totuus on aina yhden näkökulman ehdot täyttävä asia, toisesta näkökulmasta tarkasteltuna asiahan on toki totta mutta täysin toisenlaisen mielikuvan luova vaihtoehtokin on täysin totta.

Samanlainen haaste on sitten toki lukiessa tilastoja pyöräily-onnettomuuksista, toisinaan halutaan vaikuttaa lukiaan ja valitaan tilastokyselyn kriteereiksi asioita joilla saadaan tukea sille vakutukselle jollainen halutaan saada aikaiseksi, pätee aivan kaikkiin tilastoihin, eräs tilastotietelijä sanoi mulle, että kalavalekkin on tilastoa pienempi. Mutta tilastoharhassa ei kyllä valhetta mielestäni tarvita, ihan faktoja mutta tärkeää on jälleen se mitä jätetään kertomatta, mitä jätetään huomioimatta.

Tavallaan tässä myös nähdään se miten olemme oman mielemme vankeja, vähän kuten tuo, että hoksaa kuinka pienellä muutoksella voikin kiertää ongelmapaikkoja, jostain syystä ei vaan osaa aina ajatella jokaiselta kantilta ja jää huomaamatta vaihtoehtoja, siksi avoin keskustelu onkin tärkeää, että tulee mahdollisimman paljon tyystin erilaisia näkökulmia esille, samoin kuin tilastoissa olisi kiva jos tilastoja esittävät ihan virallisetkin tahot toisivat esiin niitä kriteereitä kuinka tilastot on koostettu, mitä on huomioitu jne.

Toki noissa parkkipaikka tilanteissa vaikuttaa sellaisetkin seikat, kuin "viimeinkin perillä" tai sellainen että kun lähtee liikenteeseen, niin toisilla kestää hetken, että "pääsee vauhtiin", ajanjaksoja jolloin riski virheisiin on suurempi, joka lisää onnettomuuden todennäköisyyttä.

Maailmassa mahtavaa on se lukemattomien tekijöiden summa, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka haastavaa on pyrkiä näkemään se koko todellisuus ilman oman mielikuvituksen luomia illuusioita, hyvin vaikeaa, mutta hyvin kiinnostavaa ja tarjoaa paljon.

[JN75]

Pitää varmaan lopettaa Hervannassa Insinöörinkatua pitkin pyöräily omien hermojen säästämiseksi ja mennä sivukatuja jatkossa, nyt on viikon sisään suunnilleen joka toinen kerta Insinöörinkadulla joku autoilija koittanut ajaa päälle. Joko kolmion takaa liikenneympyröissä/Lindforsinkadulta, tai kääntyessä liikenneympyröistä/Lindforsinkadulle, tai Duon tai Valintatalon parkkipaikalle kääntyessä tai parkkipaikalta poistuessa.

Hervannassakin ongelmana ovat autoilijat, jotka eivät huomioi pyöräilijöitä ollenkaan ja toisaalta autoilijat, jotka eivät osaa väistämissääntöjä. Hieman harmittaa se, kun saa puheyhteyden autoilijaan,niin autoilija ei suostu ymmärtämään puhetta ja toisaalta ei suostu perustelemaan väitettään eli että väistämisvelvollisuus ei koskisi tapauksia joissa toisena osapuolena on pyöräilijä. Nämä samat autoilijat osaavat kyllä väistää muita autoja mutta pyöräilijöiden kohdalla tämä osaaminen unohtuu.

Oma kokemukseni Lindforsinkadun risteyksestä on tuossa pari sivua aiemmin päivämääränä 7.7.2013

[p bonk]

Tästä tulee mieleen vuosi tai kaksi sitten näkemäni lehtiartikkeli, jonka mukaan Suomessa tilastoiduista moottoriajoneuvojen välisistä kolareista puolet tapahtuu parkkipaikoilla.

Syitä on monia:
- liian suuret vauhdit
- ahtaat ruudut ja kuskin puutteellinen ymmärrys auton ulkomitoista ja kääntösäteestä
- joidenkin parkkihallien surkea suunnittelu
- epäselvät väistämissäännöt - ellei merkein ole muuta osoitettu, on jokainen parkkialueen risteys tasa-arvoinen väylien leveydestä (näennäiset pääväylät) huolimatta
- kiire, stressi, kohellus

[CwA]

Hervannassakin ongelmana ovat autoilijat, jotka eivät huomioi pyöräilijöitä ollenkaan ja toisaalta autoilijat, jotka eivät osaa väistämissääntöjä. Hieman harmittaa se, kun saa puheyhteyden autoilijaan,niin autoilija ei suostu ymmärtämään puhetta ja toisaalta ei suostu perustelemaan väitettään eli että väistämisvelvollisuus ei koskisi tapauksia joissa toisena osapuolena on pyöräilijä. Nämä samat autoilijat osaavat kyllä väistää muita autoja mutta pyöräilijöiden kohdalla tämä osaaminen unohtuu.

Oma kokemukseni Lindforsinkadun risteyksestä on tuossa pari sivua aiemmin päivämääränä 7.7.2013

Toi ettei autoilija usko, kun pyöräilijä kertoo asioita, sitä tapahtuu ihan kaikilla elämän osa-alueilla, jos kertojana olisi joku kolmas ulkopuolinen taho, niin tällöin uskoisivat helpostikkin, mutta ehkä noissa tilanteissa se pyöräilijä koetaan jonkinlaiseksi vastustajaksi ja jokin primitiivinen suojajärjestelmä hylkii silloin tietoa. Silti voi olla, että muutamien päivien kuluttua autoilija tarkistaa asian ja huomaa että olihan se pyöräilijä oikeassa, tai sitten ei, mutta ei olisi ennenkuulumatonta sellainenkaan.

Samalla tavalla aivan kaikkialla ihmiset toimivat, mikä lie siihenkin se perimmäinen syy, mutta onhan se jotenkin turhauttavaa.

Ei ne autoilijatkaan aina toisia autoja osaa väistää, eräs täti peruutteli autoni puskuriin, näin hänen auton taustapeilistä silmät, oli ihan katsekontakti peilin välityksellä. Täti sanoi ettei hän nähnyt, merkillistä, mutta niin kommentoi, onneksi mun autolle ei tullut mitään, hänen autostaan meni takapuskuri halki, muttei sillä tuntunut olevan niin väliä, kun piti päästä joululeivoksien tekoon äkkiä kiireesti.

No voitte kuvitella kun sitten tälläisiä tuolla liikenteessä on enemmänkin, joiden mielessä on vain se että äkkiä kiireesti pitää päästä, niin ettei edes kokonaista autoa huomata vaikka on katsekontakti, niin kuinkas sitten paljon vaikeammin havaittavaa pyöräilijää?

Ei ne huomioliivit ehkä ole kauniit, mutta tulee sellaisia pidettyä, tai vastaavan värityksen t-paitaa, vaikken edes kaupungissa pyöräilekkään, joskus se voi riittää siihen, että saa huomennakin vielä ajaa.