En mä vihaa maantiekuskeja. Vain niitä kuskeja jotka ei osaa toimia liikenteessä sääntöjen mukaisesti vaan vetävät jotain omia sääntöjään tyhmin perusteluin.
En mä vihaa maantiekuskeja. Vain niitä kuskeja jotka ei osaa toimia liikenteessä sääntöjen mukaisesti vaan vetävät jotain omia sääntöjään tyhmin perusteluin.
Vakiovieras
Missä lakipykälässä tuo nenän niistäminen on kielletty?Alkujaan tämän lähetti IncBuff
Lopettakaa lapset jo toi riitely.
Vakiovieras
Kai siihen sopis pykälät 3 ja 23 (huolellisuus ja varovaisuus vahingon välttämiseksi + lian roiskuminen) - jos pelkät normaalit käytöstavat puuttuu.
Vakiovieras
Viidakon laissa.
Jäsen
Tienkäyttäjä on kyllä velvollinen osoittamaan väistämisvelvollisuutensa hidastamalla, mutta aika varmasti jää minkäänlaiset korvaukset saamatta ainakaan lakiteitse. Eri juttu jos pysähtyy siinä ja silloin selvittämään asian ja toinen osapuoli suostuu korvaamaan äkkijarrutuksessa pilatun renkaan.
Vähän kyllä hämmentää tuo "jarrut lukossa"-sanavalinta. Että etujarrukin pohjassa ollaan liu'uttu? Suhtaudun epäilevästi. Fillarin saa neljästäkinkympistä aika hätäiseen pysähtymään, jos vain on pitoa ja osaa käyttää etujarrua. Jos ei onnistu, pitäisi ajaa hitaammin.
Aktiivijäsen
Juu, oma on häppee, jos vetää risteykseen 40km/h lainkaan valmistautumatta pysähtymään, eihän sellaiseen kukaan toinen tienkäyttäjä osaa varautua, se on kuitenkin sellainen harvinainen poikkeavuus, johon ei voi mun mielestä velvoittaa autoiljaa varautumaan.
Mutta näitä kun lueskelee, niin onkohan se järjenkäyttö jo nykyään niin vierasta, että pitää kelveillekkin alkaa nopeusrajoituksia puuhaamaan, tyyliin suorilla max 25, mutkat, risteykset jne 10km/h?
Itse vetelin tänään seututien valkoisen viivan päällä rikkinäisellä asfaltilla parhaillaan 75km/h, joten kyllä vauhti kivaa on, mutta se paikka pitää aina osata valita ja liikenteessä kun on muitakin, niin aina pitäisi pyrkiä toimimaan mahdollisimman helposti ennakoitavalla tavalla, jos siis haluaa onnettomuusriskiä pienentää.
Liikenteessä nyt muutoinkin pitäisi osata ajatella "me", ei minä tai mun, sellaisia ei oikeastaan saisi olla olemassakaan pääkopassa liikenteen seassa liikkuessa, sellaisella pienellä asennemuutoksella romahtaisi liikenneonnettomuusten määrä, mutta eihän nykyihmiset tahdo luopua mistään yhteisen edun nimissä, joten sitten vedetään jarrut lukossa mestarillisesti kaatumatta 40km/h nopedesta renkaat kantikkaiksi.
Mulla ei mitään ole henkilöitä vastaan, mutta tämä nykyajan omanapa-asenne on sellainen seikka, mikä kieltämättä häiritsee, koska siitä tulee niin paljon ongelmia. Katsokaapa youtubesta noita venäläisten kolarivideoita, driving in russia haulla esimerkiksi, kiinnittäkää huomioita kuinka aina se joka poikkeaa liikenteen rytmistä on se joka ottaa kipeää, tai aina se joka tekee äkkiliikkeitä saa aikaan onnettomuuden, ihan samaa se on tuollainen asenne että mulla on oikeus vetää risteykseen 40km/h hidastamatta, kun toisella on kolmio. Verrattavissa näihin busaohjuksiin, jotka vetää pariasataa ja lujempaakin motareilla toisinaan, ei siinä ne muut osaa arvata, että moinen ohjus tulee takaa, kun kaistaa aikovat vaihtaa ja resepti onnettomuuteen on valmis.
Toivoisin, että enemmän mietittäisiin sitä liikennettä kokonaisuutena ja sitä omaa toimintaa pyrittäisiin katsomaan toisten tienkäyttäjien silmin, onko se sellaista jonka toiset vaikkapa täysin pyöräilemättömätkin voisivat ennakoida? Näin ei tarvitseisi lukea niitä surullisia uutisia kun pyöräilijä loukkaantuu ja jopa vammautuu/kuolee useimmiten täysin turhaan.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Aktiivijäsen
Hyvin CwA puntaroit.
Jäsen
Ennakoitavissa oleva käytös liikenteessä on tärkeää. Mun mielestäni neljänkympin vauhti tyhjällä kelvillä ei kuitenkaan ole liioittelua - jos on skarppina ja osaa pysäyttää fillarin nopeasti. Missään tapauksessa se ei kuitenkaan ole rinnastettavissa liikennesääntöjä rikkovaan tapaukseen (yli 200 km/h motarilla), ei lähellekään.
Tosin, koska niitä autoja niin usein kuitenkin tulee kolmion takaa kelville ja pysähtyy tasan siihen, pyöräilijä on tämän ilmiön vuoksi pakotettu ottamaan huomioon, että autoilija ei huomioi häntä. Valitettava fakta, mutta tämän hyväksyminen on omalla kohdallani lopettanut esim. kääntyvien autojen aiheuttamat "yllätykset" itse suoraan ajaessani täysin. Autoilijoita on niin paljon, että heidän risteyskäytöksensä muuttumista odotellessa ei kannata henkeään pidätellä. Jos onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden välttäminen kiinnostaa, se onnistuu heti kun vain itse sen aloittaa.
Vituttaa tällä tavalla antaa autoilijoille tila rikkoa liikennesääntöjä, mutta lohduttaa ajatella olevansa tarkkaavaisempi ja diplomaattisempi tienkäyttäjä kuin muut, oli ajoneuvo mikä hyvänsä tai jalan liikenteessä.
Aktiivijäsen
Samaa mieltä selkeän ja ennakoitavan käytöksen tärkeydestä.
Valitettavasti pyöräilyn suhteen sekä nykyisessä lainsäädännössä että erityisesti infrastruktuurissa on paljon sellaista, joka tekee pyörällä liikkumisesta paikoitellen hankalasti ennakoitavaa ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta (ja toisinaan jopa pyöräilijän omasta näkökulmasta).
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Aktiivijäsen
Juu, monta paikkaa on tosiaan, jossa pyöräilijä joutuu joustamaan oikeuksistaan välttääkseen korkean onnettomuusriskin, tilannehan on järjetön siinä mielessä, että infra pitäisi olla suunniteltu niin, ettei kenenkään tarvitseisi joustaa oikeuksistaan ja homma sujuisi, vaan niin ei ole.
Esimerkiksi kaupungeissa on paljon paikkoja, joissa suojatie on aivan siinä kulmassa, molemmin puolen korkeat betonihelvetit, joten jos autoilijan silmin tarkastellaan, ei autoilija näe toisia autoja ilman, että ajaa suojatien päälle, mutta myöskin pyöräilijää ei näe kuin silloin kun pyöräilijä ilmestyy rakennuksen kulman kohdille tai sitten on oltava väylän päällä, jotta näkee kauempaa, mutta joku voi puhaltaa jo vauhdilla kylkeen.
Toisissa paikoissa suojatie on vedetty vähän 'sisään' niin, että yhdelle autolle on tilaa siinä kun ajaa suojatien yli, josta on hyvä kuikuilla sitten niitä autoja, sitä ennen voi kuikuilla niitä pyöriä.
Joko lakia pitäisi muotoilla tai kehittää paremmaksi noita paikkoja, mutta nykytilanteen vallitessa on vaaran välttämiseksi (jota laki myös liikkujalta edellyttää) parempi pyrkiä toimimaan mahdollisimman ennakoitavasti ja riittävän hitaasti, että touhokiireiset ja kalkkiaivotkin kerkeävät tilanteeseen mukaan.
Mun mielestä fillarilla jos ajaa 40km/h pyörätienjatkeelle taajamassa, niin on se samaa tasoa kuin jos motarilla motskarilla vetäisi 200km/h, yhtälailla täysin metsistä se pyöräilijä autoilijalle tulee. Suoralla tyhjällä kelvillähän voi päästellä vaikka sitä viereisen maantien nopeutta, mutta pitää olla valmis hidastamaan kun muita näkyy tai liittymiä / risteyksiä näkyy, niissä paikoissa ei kovin paljoa yli 10km/h kannata ajella johtuen siitä mitä kaikkea väylillä ja teillä liikkuu, mikäli siis mielii pitää nahkansa ehjänä.
Huumekuskeja, muuten vaan rattijuoppoja, vanhuksia joilla pää ei käänny, keski-ikäisiä joilla ei pää-käänny, touhokiireisiä, teho-äitejä jotka tahtovat perille äkkiä mutteivät keskity lainkaan liikenteeseen, tuolla on paljon kaikenlaisia riskitekijöitä, joita ei pitäisi olla, mutta kuitenkin on, ne ei katoa mihinkään vaikka 1/10 painoisella liikkumavälineellään uhmakkaasti pitää kiinni omista oikeuksistaan, ne voisivat kadota, jos alettaisiin vaatimaan jonkinlaista ryhtiliikettä liikenneasenteisiin, mutta ei tosiaan kannattaisi siinäkään henkeään pidättää, ei yksi eikä kaksi sukupolvea riitä vaikka mitä tehtäisiin.
Valitettava tämä nykytilanne, mutta marttyyrin osa on raskas ja vaarallinen, itse ainakin suosittelen muita keinoja, kirjoittamista kansanedustajalle, joukolla mielenilmaisua yms. keinoja, joilla pikkuhiljaa ehkä jotain pientä saa aikaan. Ainahan voi pyrkiä lähestymään myös liikenneturvallisuustyöryhmää, Trafia jne. joilla on keinoja vaikuttaa, kunhan on selkeästi esiintuotu tarve vaikuttaa. Eli ei kannata silti vain hyväksyä nykytilaa, vaikka sopeuttaakin toimintansa nykytilaan.
Näin ainakin itse olen funtsinut, että mikä olisi järkevintä pyöräilijöiden kannalta tilanteen parantamiseksi hallitusti, ilman turhia henkilövahinkoja.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Aktiivijäsen
Jaa, kyllä mun mielestä autoilijan on siihen varauduttava, jos hänellä on kolmio ja se toinen osapuoli saa ajaa noin lujaa. Vai mitä luulet, varautuuko se kolmion takaa tuleva autoilija siihen kun se toinen auto tulee sata lasissa (siis 100 km/h). Sellaisiakin risteyksiä Suomessa on, ja paljon. Kumma kyllä, kolmion takaa tulevat pääsääntöisesti väistävät näitä lujaa tulevia (joilla on se ns. oikeus mennä enste).
Ainoa syy miksi pitää hidastaa risteykseen (imho) vaikka sillä autoilijalla on kolmio on se, että ei voi luottaa siihen autoilijaan, että se antaa tietä. Toistan, ei ne toiset autot siinä viereisellä ajoradallakaan hidasta.
En ihan pääse jyvälle tosta sun vertaus ideasta. Vertaatko laillisesti kelvillä ajavaa rajua ylinopeutta ajaviin autoilijoihin?
Aktiivijäsen
Vertaan tilanteen yllättävyyttä ja onnettomuusriskiä, muulla ei ole mielestäni paljoa merkitystä noissa tilanteissa, mutta ainahan voidaan saivarrella pykälistä, mutta se tuskin tässäkään tuottaa mitään tai auttaa ymmärtämään sitä miten välttyä vaaralta.
Lakikin voi olla pielessä, kuten se on kelvin nopeusrajoituksien osalta, jokaisen pitäisi ymmärtää sen verran pohtia, että paljonko jää autoilijalle aikaa havainnoida, reagoida, suorittaa, onko se kohtuullisesti vaadittavissa sellaisissa nopeuksissa ja kuinkas ne muut suunnat, sekä tienkäyttäjät, onko sellaisilla nopeuksilla vastaavissa tilanteissa kaikilla edellytykset kohtuuden rajoissa havainnoida, reagoida ja suorittaa toimenpiteet?
Harjoituksena, mene lentokentälle kiitoradan viereen katsomaan kun lentokone lähtee, katso lentokonetta kun se lentää taivaalla, kumpi on äkkinäisempi tilanne?
Toi suhteellisuuden käsite, sulla on ne autot siellä kaukana ajoradalla, jonne näkee pitkälle matkalle ja sitten nämä fillarit, jotka tulee läheltä, joita ei näe läheskään niin pitkältä matkalta, on näkemäesteitä ja toisaalta myös muoto, lähestymiskulma, valot jne. vaikuttavat ja sitten vielä se, että osaako se keskivertokuski olettaa tapahtumaa mahdolliseksi etukäteen.
Oikein etevät asiantuntijat osannevat jopa laskea todennäköisyysluvut riskin toteutumiseen eri vaihtoehdoille ja tossa tapauksessa 40km/h kelviä risteykseen on sellainen seikka, että mun mielestäni riskin realisoituminen on samaa tasoa sen kanssa kuin jos joku vetää motskarilla pariasataa motarilla, molempia tapahtuu, mutta molempia tapahtuu tosi harvoin ja molemmat on yhtä uskomattomia omalle kohdalle sattuessaan.
Toki ainahan voi toivoa, että autonkuljettaja olisi keskivertoa valistuneempi tapaus, mutta aina voi alkaa sitten marttyyriksikin siinä sivussa, se on ihan oma valinta, minä kerron vain kuinka käytännössä toi on kovan riskin toimintaa ja joko sen ymmärrät tai et, jos et niin pelkään oikeasti sun terveyden puolesta, sillä riskisi joutua onnettomuuteen on merkittävästi korkeampi.
Eihän se kivaa ole, että asiat ovat näin, että laillisesti toimien pääsee samaan riskiin kuin laittomasti toimien, mutta käytännössä mun mielestä tilanne on se, eikä se miksikään sillä muutu, että itsepintaisesti tahtoo ajaa lain sallimalla tavalla, yhtälailla se nostaa todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen.
Maailmassamme on todella paljon vastaavia asioita joissa laillisesti toimien voi riski olla jopa kovempi kuin laittomasti toimien, esimerkiksi kävely punaisia päin, on valoja ja liikennetilanteita joissa punaisia päin kävelemällä on pienempi riski jäädä auton alle kuin vihreällä kävelemällä. Eli kun oikealle kääntyvälle autolle palaa vihreä samaan aikaan kuin jalankulkijalle. Kun taas punainen kun palaa jalankulkijalle suoraan menevät autot ylittävät tien, jotka on helpompi havainnoida ja tyhjä väli löytyy helpommin, jolloin on pienempi riski joutua auton tönäisemäksi.
Liikenneonnettomuudelta välttyminen edellyttää riskien arviointia ja sellaisten toimintatapojen valintaa jotka tarjoavat pienimmän riskin. Se että mulla on oikeus ei merkitse suoranaisesti mitään, mutta jos itsepäisesti tahtoo kun on oikeus, niin kyllä sillä päätyy valitsemaan korkeamman riskin toimintamallin.
Korkeampi nopeus aiheuttaa aina suuremman missattujen ja virheellisten havaintojen osuuden, myös havaintojen laatu heikkenee, se että on auto ei vielä paljoa kerro, jos haluaa 'pärjätä' tuossa pelissä jota liikenteeksi kutsutaan, pitäisi kyetä arvioimaan vähän sitä autonkin toimintaa, ennakoimaan mitä se mahdollisesti tekee ja se vaatii aina oman aikansa, toki voi painaa menemään sen turvin kun on oikeus ja näitähän saadaan sitten lukea lehdistä kun pyöräilijä joutui sairaalaan tai ruumishuoneelle ja mun mielestä sellaisten tapausten välttäminen on tärkeämpää kuin mikään muu.
Tämä siis järkipohjalta siitä miten omalla toiminnalla vaikuttaa siihen kuinka moiseen tilanteeseen joutuu.
Itse olen niin paljon viettänyt aikaa tienpäällä aktiivisesti ajaen, että olen nähnyt todella paljon erilaisia tilanteita, nykyään on hyvä kun youtubesta jokainen voi katsoa kuinka ne onnettomuudet oikein tapahtuvat, ei tarvita isoja asioita, että alkaa tapahtumaketju vyörymään.
Mun puolesta voisi ihan hyvin olla niin, että nopeammin ajavat saisi ajaa autotiellä, se olisi oikein toimiva systeemi ja parissa vuosikymmenessä autoilijatkin oppisivat siihen eivätkä ehkä menettäisi hermojaan niin pahasti, mutta niin kauan kun se ei ole mahdollista olisi fiksumpaa toimia pienemmällä riskillä, noin niin kuin oman kropan, hengen sekä yhteiskunnan terveydenhuoltomenojen osalta, mutta toki laki antaa mahdollisuuden olla vähän ajattelematon ja painaa menemään, se vaan ei aina pääty pelkkiin kantikkaisiin renkaisiin ja tieliikennelain kohta jossa velvoitetaan sovittamaan tilannenopeus tilanteeseen sopivaksi, ei välttämättä noin reippaasti pyöräilevän eduksi käänny sitten jos alkaa oikeudessa riitelemään asiasta, molemmille varmaankin tulisi sanktioita sellaisessa tapauksessa.
Eli ihan tuota pyöräilijöiden henkirievusta tässä huolta kannan, se on kuitenkin hyvin pieni jousto ja vaatii vain vähän malttia, että riski olisi murto-osa siitä kuin jos paahtaa täysillä risteykseen, mutta kun laki on viallinen tuossa suhteessa niin oikeushan siihen on.
Joskus aikoinaan maanteillä ei ollut nopeusrajoituksia lainkaan, jos silloin auto kulki 200, niin sitä nopeutta sai ajaa, no osahan ajoi, porukkaa kuoli ja nyt meillä on alati tiukkenevat nopeusrajoitukset sekä nopeusvalvonta, kun ei löytynyt sitä malttia ja harkintaa, ei löytnyt sitä halua tinkiä omasta oikeudestaan.
No toinen pointti on sitten siinä, että sehän tulee sitten pyöräteillekkin samanlainen, kameratolpat vahtii pian ettei aja ylinopeutta ja pyöriin rekisterikilvet sekä vakuutusmaksut ja tieverot maksettavat että tolppia saadaan kustannettua lisää, tai sitten voi käyttää sitä päätään, vaan mentiin kun tahdottiin ja laki ei estänyt.
No, näin tämä maailma toimii, siitä voi tykätä, sitä voi vihata, mutta se ei muuta sitä miten maailma toimii, omilla valinnoilla sitä muovaa sitten tulevaisuutensa, minä jarrutan risteysaluetta lähestyessäni, se on mun valinta, kuten on sekin etten luota siihen että yksikään tielläliikkuja toimisi lain mukaan tai edes jotenkin normaalisti, seuraan mitä kukainenkin tekee ja sovitan oman toimintani siihen vallitsevaan tilanteeseen, näin toimien ei ole tullut lainkaan niitä läheltäpiti tilanteita, väitän että jokainen voi samoilla valinnoilla päästä samaan, onko halua testata onko näin?
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Aktiivijäsen
Olen pyöritellyt mielessä Viron mallia. Siellähän taannoin otettiin käyttöön tiukka linja suojateillä jalankulkijoiden oikeuksien parantamiseksi. Jos oikein muistan, niin sakot rikkeistä olivat suuret, tiedotuskampanja mittava ja valvonta tehokasta - tapahtui muutos. Tullut myös itse tämä todistettua; autot todellakin antavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille tilaa.
Mitä jos Suomessa tehtäisiin vastaava? Nollalinja ja kovat sakot rikkeistä? Onnistuisiko liikennekulttuurin muuttaminen?
Aktiivijäsen
Varmastikkin onnistuisi, mutta mistä valvojat ja varat näin huonoina aikoina?
Lisäksi sen sanktion pitäisi olla pysyvästi riittävän kova.
Itse kuvittelisin, että tuolla ehkä kokonaisuutena kaupungin liikenteeseen olisi sellainen parantava vaikutus, kun ne kaistat ei olisi enää kiitoratoja vaan olisi ympäröivä maailma johon olisi ihan pakko kiinnittää huomiota.
Sitten ongelmaksi tulee vielä nuo ahtaat korttelit näkemäesteineen, kaikkien pitäisi toimia sellaisissa paikoissa jatkossakin hyvin varovasti, mutta niinhän liikenteessä muutenkin pitäisi toimia, riskejä ottamatta, kilparata on sitten se missä otetaan vähän riskejäkin.
Jos se hyvin saataisiin toteutettua, niin kaupungeissa ehkä saataisiin riittävä muutos asenteissa.
Olikohan Venäjällä siten, että siellä jalankulkija on täysin itse vastuussa tienylityksestä, autoilijalla ei ollut velvollisuutta antaa tietä? Suojateitä siellä taitaa olla kuitenkin jopa 80km/h alueilla, ei mitään valoja jne. Että voisi meilläkin olla paljon huonomminkin, kiitos isovanhempien ei ole niin pahasti sentään.
Kyllä se Suomalainenkin autoilija lompakon kirpaisun pelossa muokkaa asenteitaan, toki myös fillaristit ja jalankulkijatkin, muutoin taitaa olla aika hiljaista saada mitään 'vapaa-ehtoista' muutosta aikaan.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Aktiivijäsen
Koko ajan on huonot ajat. (Tämän enempää politiikkaa en viitsi täällä lätistä.)
Aktiivijäsen
Vähäiset sanasi ovat kyllä ihan asiaa, tottahan jos tahtoa on, niin tällöin keinot kyllä löytyy
Esitänpä tässä nyt sitten pienen haasteen, kokeilkaas yksi viikko ajaa siten, että himmailette aina risteyksiin, jalankulkijoiden kohdalla jne, ihan kaikessa rauhassa lipuillen ohi noista liikkuvista shikaaneista, toki meno hidastuu, mutta mitä muita havaintoja tulee, tuleeko yllättäviä tilanteita vastaan enemmän vai vähemmän?
Aikoinaan kun itse päätin kokeilla sellaista maltilla etenemistä, huomasin nimittäin kuinka kukaan ei enää kääntynytkään yllättäen eteen, ei tarvinnutkaan äkkiä tappaa vauhtia, liikkumisesta tuli positiivisempi asia ja ihan suhtautuminen muihin tienkäyttäjiinkin muuttui toisenlaiseksi, psykiatri kai sanoisi terveemmäksi, mutta kokeilkaas viikon ajan, katsokaa mitä havaintoja itselle tulee, onko se tuskaista matelua jossa aikaa palaa tuhottomasti vai kerkeääkö silti riittävästi?
Kokeilemattahan ei voi tietää, voi vaan olettaa, joten itse olen sitten testaillut erilaisia tapoja ja huomannut, että kaikissa asioissa on puolensa ja aina se mielikuva ei ole sama kuin mitä ne eri puolet asioista oikeasti onkaan. Testatkaa ja katsokaa saatteko tyrmättyä väittämän, että läheltäpiti-tilanteet vähenee ja haitta ei ole niin suuri kuin etukäteen luulee.
Mitään ei kokeilemalla kuitenkaan menetä
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Mä olen ehkä kolmisen vuotta antanut säännöllisesti tilaa kevyemmälle liikenteelle, todellakin oman etenemisen kustannuksella, mutta se on hämmästyttävää, että aina mulla on hetken kuluttua sama auto edessä kuin ennen jalankulkijan ylitse päästämistäkin. Annan myös tilaa sellaisissa risteyksissä, joista on vaikeaa päästä päätielle. Valitettavan usein jälkimmäisessä ei riitä auton vauhdin hidastaminen, valojen vilkautus tai "ole hyvä" käsimerkki. Aikaa tuohon saa mennä sen 5s, siinä ajassa autoilijan pitää ymmärtää että nyt on tilaa, MENE.
Aktiivijäsen
Jostakin syystä vastaavaa tuntuu tapahtuvan mm. päin punaisia valoja ajavien pyöräilijöiden suhteen. Aika monta kertaa on käynyt niin, että olen pysähtynyt odottamaan vihreää kun joku toinen suhaa pyörällä punaisia päin. Sitten taas hetken kuluttua olen jälleen ajelemassa sen punaisia päin suhanneen pyöräilijän perässä.
Ajoradalla pyöräillessä taas on välillä huvittavaa, kun joillakin moottoriajoneuvolla liikkuvilla on hirmuinen kiire päästä pyöräilijästä ohi, vaikka hetken kuluttua joutuvat hidastamaan risteyksen, töyssyn, tien kaventumisen, edessä ajavan työkoneen tms. takia. Siinä sitten tullaan perä edellä vastaan jarruvalot palaen.
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Aktiivijäsen
Aktiivijäsen
Intervalliharjoittelu vs. tasaisen vauhdin PK-lenkki. Toisia ei vain kiinnosta turha tempoilu.
Aktiivijäsen
Tosin, jos on tyhjät punaiset, ni kyllä mä ajan ihan surutta päin. Mitä helvattia mä siinä tyhjässä risteyksessä odottelen, etenkin jos on vielä nöyryytysnappulat. Todellakaan en arvosta kovin näitä ajatuksia että pyöräilijä saa mennä vain anomalla lupaa ja autoilla on etuoikeus.
Aktiivijäsen
Hupaisimpia noista eteen kiilaavista autoilijoista on erityisesti ne, jotka huomaa sen töyssyn liian myöhään tai eivät sitten kehtaa enää viimetingassa hidastaa
ennen töyssyä ja täten myöntää idioottimaista ohitustaan. Auton perä hyppii hienosti ja jousitus paukkuu, etenkin takapenkkiläiset saa välillä aika villiä trampoliini kyytiä. Varsin viihdyttävää seurattavaa tämä.
Aktiivijäsen
Urbaanin legendan mukaan Espoossa olisi vuosi tai pari takaperin joku Audi-kuski saanut pohjakosketuksen töyssyyn ohitettuaan ensin vauhdikkaasti polkupyöräilijän kadulla, jolla oli 30 km/h nopeusrajoitus.
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Aktiivijäsen
En minäkään arvosta moista, mutta ainoa keino pyöräilijän välttää onnettomuuksia on ajatella niin, että niissä autoissa ei ole ikkunoita ja sillä 1/10 massalla ei tosiaan kovin paljoa pakoteta noita ikkunattomia autoja mihinkään.
Junan pilli tai laivan sumutorvi pyörässä voisi ehkä saada aikaan jonkinlaista huomion kiinnittymistä, mutta sitten törmäilisivät säikähtäessään toisiinsa.
Voi vain pommittaa lainsäätäjiä, että saataisiin jotain ryhtiliikettä aikaiseksi, marttyytiksi joutuminen kun ei selkeästikkään vaikuta mitään, sitä tahtia noita onnettomuuksia yhä sattuu.
Hengissä ollessaan sitä voi kuitenkin pitää ääntää ja kiusata tahtoja joilla on keinot oikeasti vaikuttaa jotain, jolloin mun mielestäni on todennäköisempää se, että jotain tapahtuisikin asialle, haudasta kun aika heikosti enää pystyy huutelemaan.
Jos vaikka 10 pyöräilijää kertoo lain ja käytännön ristiriidasta ja ongelmasta liikenneministeriölle, niin eiköhän se ala jo herättämään jotain ajatuksia siellä päässä, tai Trafiin, joka liikenneturvallisuudesta tässä maassa vastaa, ministeriö on vaan isomman vallan taho, joka voi vaikuttaa lakeihin ja sitä kautta mm. sanktioihin voi tulla muutoksia, Trafi voi vaikuttaa liikennemiljööseen, sekä asennoitumiseen.
Toisaalta sitten, kyllähän minäkin tungen sinne auton eteen, mutta hidastan ennen risteystä, seuraan että on jonkinlainen katsekontakti ja menen yli, usein kuitenkin sen auton takaa, joka suojatien päällä makaa, hirvetkin pitää kiertää takakautta, keskimäärin pyöräilijän näkökulmasta autot eivät juurikaan hirvistä eroa noissa kaupunkien risteyspaikoissa.
Tampereen kokoa olevassa kylässä fillaroidessa ei ole läheltäpiti tilanteita ollut, ei kävelijöiden eikä autojen, tai toisten fillareiden suhteen, joten kyllä mulla on aika vakaa käsitys, että jotain tässä ajatusmallissa täytyy olla oikein, koska välttyy niiltä ongelmista joita moni vaikuttaa kohtaavan.
Nykyään tosin ei niinkään noi kaupunkien ongelmat enää kosketa, mutta monta henkeä säästyisi jos kaikki toimisivat samalla tapaa maltilla, tai niin kuvittelen, jokainenhan on omien kuvitelmiensa vanki, sillehän ei paljoa voi.
Niin, jalankulkijat näen pingviineinä, samanlaista vaappuvaa parveilua ja yhtälailla arvaamattomia suunnanmuutoksia, tosin pingviinit vähän arvattavampia, kaikki muut siellä on jotain kierrettäviä keiloja mulle, joten itse pitää huolehtia siitä ettei törmäyksiä tule ja siksipä niitä ei sitten tule tai edes meinaa tulla.
Kiva se olisi jos voisi luottaa muihin tienkäyttäjiin, mutta ei oikeasti voi, keskimäärin sen verran veltto on asennoituminen liikkumiseen, että ei vaan mitenkään voi luottaa, jos meinaa siis nahkansa ehjänä pitää.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Aktiivijäsen
Audissa onkin aika sopimaton alusta täkäläisille teille, ei riitä joustovarat, jos autolla ei voi ajaa 40km/h hidastetöyssyyn, niin alustassa on puutteita, täräyttääkin vähemmän kuin jarrut päällä 20km/h töyssyyn pamauttaminen, koska iskareille tulee riittävän nopea liike, että isommat venttiilit aukeaa. Tosin vain öisin hyvän näkyvyyden aikaan moista on tullut harrastettua, kun kymmenien maaseutukylien läpi reissatessa joutui ajamaan.
Sitä en tiedä onko fillarin iskareissa nopealle liikkeelle oma venttiili, voisi kuvitella, että olisi hyötyä, ettei polkiessa letku ihan yhtä rentona kuin kivikossa, mutta tämä on jo pahasti aiheen sivussa.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Vakiovieras
Mutta intervallihan on ainakin ruotsalaisten mielestä se paras treenimuoto, jos haluaa kehittää kuntoa.
Tuosta 40km/h risteysalueelle, että periaatteessa on paljonkin risteyksiä, joissa tuollaisen vauhdin ei pitäisi olla mikään ongelma ennakoitavuuden suhteen. Esim. kehä 3:n varrella on paljon erittäin hyvän näkemän risteyksiä, autot liikkuu tiellä yli 80:n vauhteja ja mopoja kelviä pitkin kuuttakymppiä. Siinä saa jo olla aika asennevammainen hankkijalippisläskimahajuntti autoilija, jos 40:n vauhti fillarilla tekee siitä muka jotenkin vaikean havaittavan. Mutta käytännössä tietenkään ei missään risteyksessä voi noin lujaa ajaa, koska henkeään ei kannata uhrata. Kaikilla vähänkään enemmän pyöräilevillä varmasti on tiedossa, että aina niitä juntteja vaan aika ajoin löytyy. Eli se perinteinen, kuuden jalan syvyydessä ei oikeassa oleminen paljoa enää lämmitä. Mielestäni hyvillä levyjarruilla harjaantuneen kuskinkin on syytä ajella jotain max. 20:n vauhteja, jos on pienikin mahdollisuus, että auto on törmäyskurssilla.
Itselläni ainakin pahimmat vaaratilanteet ovat syntyneet juuri noissa kehä 3:n risteyksissä. Jotenkin niin uskomatonta, että auto ei muka havainnut ja vauhtiakin siksi itsellä sen verran(alle 30 kuitenkin), että äkkipysäys mahdotonta. Itse asiassa autoilijat tekevät välillä niin uskomattomia liikkeitä, että huonolla tuurilla ei ehdi itse edes jarruttamaan. Turvallisuusnäkökulmasta vauhti pitäisi siksi risteyksissä olla aina max. sellainen, jolla on valmis törmäämään autoa päin... Ja esim. kehä 3:n tyyppisissä risteyksissä huomioiden vielä, että auton nopeus voi olla hyvinkin suuri törmäystilanteessa.
Kesäisin muuten etenkin kuumalla ilmalla autonkin ratissa tulee lähes joka reissulla kohdattua auto(tai yleensä autoja), jonka kuski vaikuttaa olevan kännissä/mömmöissä. Tai siis ainakin toiminta on niin idioottimaista. Pyörällä kannattaa lähinnä pysyä mahdollisimman kaukana niistä malmikasoista.
Joo, auton ohitus juuri ennen risteystä tai muuta estettä on ärsyttävää(joskus jopa vaarallista, kun oikein viime tipassa sen tekee). Tosin niille pystyy yleensä saman tien osoittamaan tötöilyn mm. koputtelemalla kattoon, mikä helpottaa kummasti, koska se usein raivostuttaa autoilijan. Vielä hymyn kera parit käsimerkit päälle, niin hyvä mieli on taattu.
Vakiovieras
Ei se vastapuoli aina välttämättä ole muista piittaamaton idiootti, me kaikki teemme liikenteessä helposti virheitä vaikka kuinka lähtökohtaisesti liikkuisimme muut huomioiden. Mutta omalta kohdaltanikin tiedän, että nykyään kun itse pyöräilen aktiivisesti, otan autolla ajaessani pyöräilijät aiempaa paremmin huomioon.
Aktiivijäsen
Nimenomaan, siksi pitää jättää niille virheille sitä tilaa, marginaalia, että vaikka sattuisi yksi tai kaksi tekemään virhettä, niin tilanteen vielä saa pelastettua ja kun suhtautuu siten jokaiseen muuhun tielläliikkujaan, että sillä ei ole silmiä eikä korvia, niin pystyy aika hyvin katselemaan sellaiset linjat, nopeudet ja paikat missä säilyy varmiten itse ehjänä, vaikka joku sitten mokaisikin, tai vaikka itsellä tulee virhe-arvio tai jää jotain näkemättä.
Samoin siihen perustuu tuo miksi liikenneturvallisuustyössä kovasti nopeuksista puhutaan, mutta unohtavat vain selittää sen, että siinä vaiheessa kun kaikki menee pieleen, jota käy tosi harvoin, niin ne seuraukset rytinästä on huomattavasti pienemmät, kuin jos vedetään reipasta vauhtia, 40km/h nopeudesta äkkipysäys tekee jo aika paljon g-voimia, 20km/h nopeudessa vain murto-osan (liike-energia kasvaa nopeuden neliössä).
Hauskaa ja reipasta liikkumista voi harjoittaa toisissa paikoissa, toisissa taas se menee extreme urheilun riskitasoille ja jopa ylikin, kun osaa nähdä nuo paikat ja sovittaa vauhdin ja havainnoitsemisen paikan mukaiseksi, niin säilyy ehjänä, se ei paljoa vaatisi, että hyvinkin puolittuisi nuo liikenneonnettomuudet, niin moni onnettomuus (useista tuhansista vuodessa) on tuollainen 'turha'.
Harmi vaan, että on se kova halu toimia itselle edullisimman mukaan ja pelko että menettää jotain toimimalla toisin, joutuu tekemään töitä, että pääsee eroon siitä luonnollisesta ajatusmallista, tavallaan oman mielen illuusion vankeudesta vapautumisesta on kyse.
Jostain luin muuten jotain tähän suuntaan:
Oletus on kaikkien mokien äiti.
No, pitää kyllä todella hyvin paikkansa, etenkin liikenteessä.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Vakiovieras
Hyvä pointti, siis tuo auton takaa kiertäminen. Ainakaan Helsingissä ei kannata luottaa siihen, että katsekontakti takaisi pyöräilijän turvallisuutta millään tavalla. Esimerkiksi tänään olin hyvässä katsekontaktissa pyörätien jatkeelle pysähtyneen paku-kuskin kanssa, joka jätti eteensä tilaa ikäänkuin päästääkseen minut yli, mutta painoikin sitten hyisesti hymyillen kaasua, kun huomasi ylitysaikeeni. Onneksi hirvenväistöteoria toimi ja selvisin tuostakin pyörätien jatkeesta ehjänä.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit