Respektiä!Alkujaan tämän lähetti usko juntunen
Vakiovieras
Respektiä!
Urheilua ja ulkoilua kuvina IG: mikkopiispa
Vanha jäärä
Kurussa viime viikonloppuna yritän aina välillä luistella ilman sauvaa ja saatiin sentään joukkueena 513 km vuorokauden aikana vaikka itte yritin hidastaa matkaa
ja viimesen osuuden työnsin tasatyöntöö ihan piruuttaan kun oltiin voitolla reilusti...
Mistä saisi tietoa pertsasuksen toiminnan teoriasta?
Mihin esimerkiksi perustuu se että plus-kelin suksi on jäykempi?
Vastaavasti mihin perustuu pakkaskelin suksen toiminta?
Pakkaskeli: Pitkä ja matala voidepesä. Pakkaskelin purkkivoiteet kovia ja niitä tulee ohuempi kerros kuin pehmeistä purkeista tai liisteristä. Kovalla pakkasella latu on kova ja kiinteä. Ei tarvii siis niin paljoa voidetta.
Nollakeli: Korkeampi pesä kuin pakkaskelissä. Pehmeät purkit/liisteri, joten vaatii korkeamman ja jäykemmän suksen, että voide ei koko aika olisi ladussa kiinni.
Vesikeli: Kaikista korkein pesä. Liisterillä tulee sellanen mälli pohjaan, että pakko olla pesässä tilaa laittaa sitä voidetta. Jos ladulla on irto rouhetta niin voidetta on laitettava niin paljon, että sillä rouhulla on mahdollisuus tarttua johonkin.
En tiedä oliko tarpeeksi epäselvästi ilmaistu!
Yligentlemanni
Aika jännä muuten, että googlettamalla ei suomeksi löydy mitään ja eipä englanniksikaan onnistunut.
Perusta valinnalle on tietenkin se miten suksi liukuu erilaisella lumella.
Pakkasella lumen kiderakenne on terävä ja suksen alle ei saada helpolla rittävää vesipatjaa.
Pluskelillä on aivan päinvastainen ongelma. Suksen alle tulee liian paksu vesipatja, joka alkaa estää suksen liukua. Tulee ns. imuttamista. Näiden kahden kelin välillä on sitten erilaisia olosuhteita ja eripaksuisia vesikeroksia, jotka vaikuttavat luistoon.
Tästä voidaan päätellä mikänkälainen suksi sopii millekin kelille. Tietenkin tulee sitten lisää muuttujia. Hiihtäjän paino, voimaominaisuudet ja tekniikka kun valitaan hiihtäjälle parhaat sukset.
Luiston lisäksi suksen hiihdettävyydellä: vakaudella ja ketteryydellä on merkitystä.
Pluskelejä on monenlaisella lumella. Jäisen pluskelin suksen tulee olla jäykkä, jotta se ohjautuu hyvin eikä luisu sivuttain. Uuden lumikelin pluskelillä tällainen suksi taas puskee.
Luiston kannalta märällä pluskelillä, niinkuin myös kovalla pakkasella on tärkeää, että painealueet ovat lyhyet. Pluskelillä siksi, että suksen alle tuleva liian paksu vesipatja on mahdollsimman pieni. Lyhyet painealueet taas tekevät suksesta epävakaan, jota jäykkyydellä koetetaan kompensoida.
Kuvioinnilla yritetään vaikuttaa siihen, että paksu vesipatja ohjautuisi pois luistoalueilta ja imutusta ei syntyisi.
Pertsan suksessa voidepesän tulee olla pluskellä lyhyt ja korkeahko, jotta siellä on tilaa liisterille ja liisteri ei sitten jarruta tasatyönnössä ja vuorohiihdossa.
Tuossa edellä tulikin sanottua, että kovalla pakkasella suksien painealueiden tulee olla myös lyhyet, jotta liian ohut vesikerros suksen alla ei ahdistaisi liikaa.
Pohjan tulee olla mahdollisimman sileä, jotta terävä lumi ei jarruttaisi liikaa.
Pertsan suksen voidepesän tulee olla matalampi, erityisesti pehmeällä pakkaslumella, jotta tarvittava pito saadaan kovemmilla voiteilla.
Usein pluskelin suksi voi olla tosi hyvä kovalla pakkasella lyhyen luistoalueen takia. Varsinkin, jos suksi on vähän liian löysä luistaakseen hyvin pluskelillä.
Muuttujia on paljon ja siksi testaus on tärkeää kilpahiihtäjillä. Kuntoilijoille riittää pari paria: Toiset pakkaselle ja toiset pluskelille. Niin ja molempiin hiihtotapoihin. Yhteensä siis neljät.
Jos et aja et voi ottaa!
Voidejuttu on hyvin selvästi ilmaistu. Siitä tuli hyviä vinkkejä, kiitos vain! Tuohon ladun ominaisuuksiin kaipaisiin vielä selvennystä.
Onko niin että pakkaskelillä painealueet eivä "uppoa" latuun kuten tapahtuu plus-keleillä?
Tästäkö (myös) syystä pitoalueen pitää olla korkeammalla plus-kelin suksissa?
Olen aivan aloittelija ja teen näitä tyhmiä kysymyksiä.
Yligentlemanni
No nykyisin oletuksena usein on, että kelistä riippumatta ladut ovat melko kovia ja hiihdettäviä eli kummallakaan kelillä painealueet eivät uppoa. Pehmeä uusi lumi ja satava lumi tuovat sitten ongelmia, joka tarkoittaa pluskelillä liisterin jäätymistä. Siksi se pitää pinnoittaa purkilla.
Korkea ja lyhyt voidepesä on siksi, että saadaan hyvä mälli, joka ei jarruta kun voidepesä on korkea. Topi ja minäkin tuon jo taisimme tuossa edellä todeta.
hannupulkkinen muokkasi tätä : 03.02.2013 at 20.29
Jos et aja et voi ottaa!
Aktiivijäsen
Sitten yksi muuttuja lisää.
Kun alla on keliin kaikinpuolin sopiva kalikka ja satut ladulle samaan aikaan latukoneen kanssa.
Luisto on kuin hiihtäis autiomassa.
Kiitos Hannu tiedoista!
Luistimessa on vesipatja joka tekee sen luiston. Kovemmalla pakkasella sitä vesipatjaa ei enää synnykään niin hyvin vaan luisto vähenee.
Luistemessa on helppo laskea aiheutettettu paine jäähän, mutta miten on suksella?
Jäätä pidetään kai aika tasaisena, mutta muodostuuko ladun ja suksen yhteys mikrokontakteista?
Kävin pienellä lenkillä Fischer carbonlite Plussat toimivat Rode Multigrade +6 -6 liisterillä kiitettävästi. Lämpötila oli laskenut päivän -1 -2 illan -5 C. Mäessä oli pientä lipsumista.
Säätiedotus lupaa huomiseksi illaksi -3 astetta. Saman voitelun pitäisi toimia.
Rode purkkivoiteissani kaikissa lukee että uudelle lumelle. Kai niitä purkkivoiteita on myös vanhalle lumelle?
Ongelmana on vielä saada Rossignol Ksium-suksen pito toimimaan kunnolla. Aino mahdollisuus kai on laittaa purkkia ja paksulti? Siis alle kovaa ja päälle pehmeää?
Yritän googlata tietoa norjalaisista lähteistä, mutta se vie oman aikansa kun pitää sanastoa hanskata ensiksi!
Kai tämäkin joitain kiinnostaa:
Yligentlemanni
pp/Aino mahdollisuus kai on laittaa purkkia ja paksulti? Siis alle kovaa ja päälle pehmeää?/pp
No minä kyllä laittaisin sitä voidetta toisinpäin. Alle pehmeää ja päälle vähän kovempaa. Pohjalle pohjavoidetta tai liisteriä ja päälle kerroksia 3-5 kelin mukaan.
Itse laitan nykyisin, jos oikein hyvän pidon haluan, pohjavoiteen sekaan ihan pikkasen universal liisteriä ja sekoitan ne raudalla. Sen päälle on hyvä sitten rakentaa normaali pitotälli purkilla.
Jos et aja et voi ottaa!
Palstajyrä
Skiselector lötyy esim. Fortesportista ja kaikki hankkimani uudemmat sukset ovat tuolla vehkeellä testattu. Yhtä paria lukuunottamatta olen ollut tyytyväinen saamiini pareihin. Kyse siis vapaan suksista.
Googlatessa norjalaisia sivustoja löytyi ohje että pertsalle plus-sukset, kuivan kelin sukset sekä ongelmakelille rubbeski (hiekkapaperilla hangattava pitoalue).
Ongelmakeli tarkoittaa plus-asteita jolle on satanut uutta lunta.
Tälläinen rubbeski olisi vaikkapa Fischer Rcs Zero.
Onko asia näin yksinkertaista?
Hienoa!
Lötyisikö mahdollisesti Skiselectoria mistään Stadin suunnalta?
Onko Häijäällä moinen laite?
Jäsen
Muistaakseni Kallespotissa oli sellainen.
Yligentlemanni
Ongelmakelillä tahtoo myös noiden pitopohjien pohja jäätyä. Kilpahiihtäjät hiovat tavallisten suksien pitoalueen hiekkapaperilla ja se on siinä, jos suksi on oikean jäykkyinen.
Tuo skiselector antaa ihan hyvän kuvan suksen profiilista. Ongelma on se, että kaupasta ei löydy oikeanlaisia suksia tai että selectorin käyttäjä ei huomioi asiakkaan tarpeita vaan valitsee sukset omien näkemystensä mukaan. Fortesportista olen saanut aina hyvät sukset minulle. Heillä on huono valikoima kuntoilijoiden suksia ja tyrkyttävät kilpahiihtäjille tarkoitettuja. Tosin niistäkin lytyy hyviä pareja kun ottaa huomioon juuri sen mitä kuntoilija tarvisee: vähän vähemmän loppujäykkiä, jotta jaksaa potkaista ylämäessäki hyvän pidon.
Paperikokella saa kyllä yhtä hyvän tuloksen.
Flunssa pitää minut poissa laduilta toistaiseksi. On aikaa surffailla netissä.
Jos et aja et voi ottaa!
Fishcer Classic Zeroihin on muistaakseni joku suihke estämään jäätymistä.
Auttaako se yhtään?
Yligentlemanni
Se on normaalia silikonia. Auttaa niin kauan kuin pysyy pohjassa.
Jos et aja et voi ottaa!
Vakiovieras
Itse käytän pitopohjissa fluorigeeliä (Rexin Hydrex). Toimii hiukkasen paremmin ja pitempään kuin mitkään lukkosulasilikonit.
Sprintterin jalat, mäkimiehen nopeus
www.rex.fi/bike
Voitelu-säikeessä annettiin vinkki Bilteman tiivistesilikoniin. Edullinen 2,99 €/purkki vs. Swixin Zero 70 (n. 24 €, pieni spray purkki). Eilen tuli kokeiltua tuota tiivistesilikonia 28 km, pakkasta -1, jonkun verran irtolunta ladulla. Näytti toimivan, ts. pito ei kärsinyt eikä irtolumi jäätynyt pohjiin.
(Suksina juuri Fischer zero classicit.)
Vanha jäärä
Swixin CT2 -kepit tuli ostettua heräteostoksena kun kerrankin sattui kaupoilla löytymään. Heilahtaessa ehkä vähän pökkelömmän oloinen kuin jotkut muut saman hintaluokan kepit mutta jäykät ja hihnahan on tosiaan mainio, sai säädöt kohdalleen ekalla parilla kilometrillä.
Jäsen
Mun mitoilla (69 kg) ja suksella (103) kertoimeksi tulisi 1,48? Menee jo aika reilusti suositusten ulkopuolelle. Joko mä en ole ikinä hyvällä sukselle hiihtänytkään tai sitten noilla suksen numeroilla ei ole mitään virkaa kun tykkään että suksi on todella mukava hiihtää. Kyllähän tolla suksella saa olla tekniikan kanssa vähän tarkempi että saa pitävän potkun kuin löysällä Matukalla, mutta liuku ja suuntavakaus on omaa luokkaansa. Pehmeällä pohjalla alkaa tosin puskemaan, mutta esim. eilen, -4 astetta, kova pohja ja päällä sentti pari irtolunta oli ihan täydellinen keli tolle sukselle. Ei ehkä kannata liikaa tuijotella numeroita vaan antaa ammattilaisen valita sopivin pari, hyvä syy karttaa marketteja.
ÄäriTeam
Palstajyrä
Skiselectron ei vielä takaa lopullista aamenta onnistuneesta suksivalinnasta. Se on tuo hyvän suksen- ja akan saanti vähän tuurista kiinni ja lopullisen aamenen pystyy sanomaan vasta
kunnollisen koeajon jälkeen.Meinaan vaan jotta pelkkä laite ei riitä, vaan tarvitaan asiaan perehtynyt myyjä joka osaa tulkita koneen antamia käppyröitä. Toki niissä liikkeissä missä ko. laite on niin myös tämä puoli on hanskassa.
Aktiivijäsen
Pks-seudulla SkiSelector oli KalleSportissa. Sitä en tiedä onko vielä. Vaikka tuote ja ajatus sen takana on hyvä,
on tuossa SS:ssä pari ongelmaa. Ensinnäkin kaupallisesti kellään ei oo intressiä mitata pareja etukäteen; lisenssimaksu on
perustuu suoraan mittausten kappalemäärään ja ei oo halapa. Mulle on mysteeri onko suomessa kukaan (Aki T/Fortesport?)
onnistunu neuvottelemaan vapaata lisenssiä.
Nuo Selectorin käppyrät kertoo suksesta paljon - mut että niiden perusteella osaa hakea just_sulle älyttömän hyvän parin,
ei onnistukaan suoraan käyriä ja mittausdataa lukemalla - pohjana pitäisi olla just_sulla luomuna testatusti oleva älyttömän
hyvän parin data ja sit vertaamalla niitä hakea joko vastaavaa tai jotain ominaisuudeltaan halutulla tavalla poikkeavaa paria.
Mulla on noita SS:llä mitattuja pareja ollut "jokunen" ja osa on vieläkin. Yhtään paria en oo hankkinu mittausdatan perusteella,
kaikki mittaukset on tehty vasta kun joku speciaalipari on alle sattunu - kiinnostanu tietää mikä tekee siitä muita selvästi
paremman.
Kiitos kaikille tärkeistä ja kiinnostavista tiedoista!
Samansuuntaisia ajatuksia on tullut mieleen. Aivan harrastuksen vuoksi kiinnostaa tuo laite.
Monissa ohjeissa kerrotaan kuinka hiihtotekniikalla on vaikutusta oikea-jännityskaarisen suksen valintaan. Tekninen hiihtäjä pystyy tekemään voimakkaamman potkun ja silloin voi hyödyntää hieman jäykempää suksea.
Aktiivijäsen
Tuplaan tään talvisen panokseni hiihtoaiheiseen keskusteluun ja jatkan vielä tuosta SkiSelector- aiheesta.
Mainitsin jo edellä ettei pelkilllä mittauskäyrillä voi myydä tai ostaa suksia ellei oikeasti tiedä mitä hakee.
Tuossa yksi esimerkki - kuka ottaisi tuollaisen suksen alleen?
Taustatietona et kyseessä on ~5v vanha vapaan pari, kovan pohjan supersuksi - valkattu aikanaan rossarin maahantuojan
kontista noin 40 parista omilla pikku kätösillä (+puristusmittarilla), hiihdetty lie 5 tkm ja konehiottu puolisenkymmentä
kertaa, pelkkää hienoa suoraa kuviota. Pari on "ostettu" alta niin monta kertaa, et jos joka kerta olisin siitä saanu omani pois,
olis noilla rahoitettu mun viimeisen 5 vuoden kaikki hiihtelykulut. Kuskin paino "hiukan" alle tuon skaalan, 75kg hiihtimiskamppeissa.
Vakiovieras
Jyväskylässä kaupungin ympäri yhdyslatuja pitkin
http://rengassalama.wordpress.com/20...pari-hiihtaen/
rengassalama.wordpress.com
Aktiivijäsen
Kaupunginkierto, joko kokonaan tai osittain on kyllä mukava lenkura, sekä suksilla että pyörällä. Hyvät murstikkahiihtopaikat ovat kyllä tämän kylän paras (ja ehkä ainoa) hyvä puoli.Jyväskylässä kaupungin ympäri yhdyslatuja pitkin
http://rengassalama.wordpress.com/20...pari-hiihtaen/
Keljonlahtikin oli ilmeisesti jäässä kun et kertonut uineesi?
Mikä ero on Fischer Classic Plus ja Softtrack suksien toiminnassa?
Saadaanko Softtrack suksien pito pelkällä purkilla?
Vakiovieras
Keljonlahti oli hyvässä jäässä ja moottorikelkalla ajettu ahkerasti. Sensijaan Jyväsjärven ylitys oli surkeaa, siitä ei ollut kukaan mennyt aikoihin.
rengassalama.wordpress.com
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit