Tarjotaan nyt aluksi poikkeavampaa näkökulmaa.
Maantiellä kirissä ei tarvitse ihan järkyttävästi voimaa. Ensin sinne kiriin on kuitenkin selvittävä niin, että on jollain tavalla merkityksellisiä sijoituksia vielä jaossa. Sitten kun on sinne maalisuoralle selvinnyt, niin hyvä olisi, että ainakin osa siitä ruudista olisi vielä suht kuivaa. Tämän jälkeen tulee se helppo osa, eli täytyy olla oikeassa paikassa ja kiriä oikeaan aikaan. Tässä kohdin voikin sitten huomata, että eihän tässä edes tarvita tai eihän tässä enää kykene kovin kummoisiin tehoihin. On iloisen yhdentekevää vaikka 1 sekunnin teho olisi >1500 wattia tuoreilla jaloilla jos kolmen tunnin kisan lopussa ei ole ajamassa voitosta tai siellä jaloissa ei ole enää kuin 700 wattia viideksi sekunniksi. Jos mennään tarpeeksi hiljaa, niin silloin siellä maalisuoralla toki jaksaa, mutta hitaan kisan toivominen on vähän heikohko taktiikka ja jossain vaiheessa tulee tämän tien päähän. Ne isoimmatkin kirikuskit ammattilaisten kisoissa ovat tosi kovia yleiskuskeja.
Mä suosittelisin nimenomaan kestävyyden harjoittamista. Tosin mun mielestä se kestävyyden perusta on nimenomaan VK-teho, koska VK-kynnys on se vedenjakaja, jonka yläpuolella ahdistaa ja jonka alapuolella jaksaa ajaa vaikka koko päivän. Sun pitää vaan valkata "myrkkysi" tämän VK-kynnyksen kehittämiseksi. Onko se miljoona tuntia PK:ta, loputtomia VK-vetoja, vai jonkinlainen sekoitus. Kirimistäkin pitää treenata ja parhaat kiritreenit tapahtuvat mun mielestä nimenomaan lajinomaisesti. Kai salilla voi käydä kyykkäämässä, mutta se kolisteluvoima ei välttämättä siirry polkimille ihan toivotulla tavalla.








Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit