Kyynärpäitä enempi vaan koukkuun ja painat tankoa alas...ei aina auta isossa teknisessä ylämäessa mutta auttaa johonkin asti ja keulan pudotus namiskasta auttaa kyllä mukavasti. -Ja lyhyt kannatin maksaa sitten takaisin alamäessä ...
nm. 55mm kannatin.
Kyllähän korkeampi ohjaustanko keventää keulaa ja haittaa kiipeämistä.
Joo lyhyt Havoc se on, en ole tosin mitannut. Mittoina näyttää olevan tarjolla 35mm, 50mm ja 65mm, joten joku niistä. http://www.chainreactioncycles.com/M...?ModelID=63714
Tuntuu, että hampaat hakkaa jo nyt tankoon, niin ei pysty painaa enempää persettä nostamatta
Pitempi stemmi voisi tosiaan kompensoida raiseritangon vaikutuksen, mutta toisaalta taas mukava ja rento ajoasento kärsisi :/
Nyt se on about valmis.. messilään en vielä päässy koittaan tosikarkeloihin, mutta Laajavuoressa sitten..
Tolpasta kiitokset HC Andersen !
![]()
Paljon pyöriä, liian vähän aikaa..
^ Kiva että mun ylimääräinen tolppa löysi uuden kodin Tampereelta.
Pinna löystyy kun ketju kiristyy.
Juurikin näin. Nyt kun alkaa omalla enskapyörälläkin saamaan vähän lenkkikilsoja alle niin hitaassa kivikkomöyrimisessä tuommoinen pitkäjoustoinen ei itseasiassa ole omimmillaan. Sopivaksi säädetyllä jousituksella keinuu ja niiaa sen verran, että meno käy helposti vähän tökkiväksi. Lyhytjoustoinen 29er on paljon helpompi ajaa (ei välttämättä hauskempi) tuollaisessa hitaassa kivikkojumpassa.
Sen sijaan kun polku lähtee viettämään alas tai jaksaa muuten vaan pitää vauhtia yllä niin alkaa se pitkä jousto tekemään tehtävänsä. Voi veljet, että on hauskaa rymistää jotain kivikkoista laskua alas, missä lyhytjoustoisemmalla tippuu paikat hampaista ja puolet osista. Antaa vaan jouston tehdä tehtävänsä ja keskittyy itse suurempiin linjoihin
Yleinen harhaluulo onkin, että teknisessä maastossa tarvitsee pitkää joustoa. Asiahan ei suinkaan ole näin vaan teknisessä maastossa tarvitsee toimivaa geometriaa ja/tai isompia pyöriä. Joustosta alkaa olla iloa vasta vauhdin lisääntyessä.
Johannes"I want to ride my bicycle
I want to ride it where I like"
-Queen
Tällä vois osallistua loppukesän Pivot Cupeihin. Sitä ennen haetaan tuntumaa Åresta. : )
Eipä ole ruma tuokaan Nomadi, tässä toinen Jukkiksen vanha valkoinen runko, jolla pääsee polkuja pitkin
![]()
morjesta,
tiedustellut onko porukalla jo kokemuksia radonin slide ed8:sta tai 9:stä.
Listalla hankinnassa oli myös am7 tai 9, mutta päädyin tuohon ed malliin. Kasi mallia olisi vielä stockissa 18 tuumaisena jos heti tilaisin.
Kysymys onkin että kannattaako tuo 9 ostaa 300€ lisähintaan jos niitä vielä tulee?
Kiitokset jo etukäteen.
-a-
Itsellä nyt vuoden verran ollut toi slide am 7 ja ei oo mitään pahaa sanottavaa, tosi hyvä pyörä, suosittelen!
Päättelinkö sekavasta viestistäsi oikein, että kysyt tässä kannattaako ED9:stä maksaa ED8:a enemmän? Vastaus on kyllä. Kasin keulan ominaisuuksiin kuuluu sellainen ilkeä ominaisuus, että paluuvaimennuksen säätö muuttaa myös sisäänvaimennusta. Ysin keulassa on erikseen sisäänvaimennuksen säätö, josta voi säätää sisäänvaimennuksen erikseen. Itsellä oli edellisessä pyörässä Kettu ilman C-kirjainta mallimerkinnässä ja siinä joutui paluuvaimennuksen jättämään liian nopealle ettei sisäävaimennus mene liian jäykälle. Ei hyvä.
Holokki auki ku H. Moilane.
Meikäläisellä alkaa olemaan tuollaisen Enduro menopelin tilaus nyt ihan loppu metreillä, finaaliin on päätynyt nyt sitten Radon slide ED 8.0 ja 9.0, joista vahvempana ehdokkaana on jälkimmäinen Fit RLC -kirjainyhdistelmien johdosta.
Suurimpana kummastuksen aiheena on tuo runkokoko asia, radonin koot vaikuttavat ehkä hieman pieniltä ilmoitettuun runkokokoon nähden ja tuntuu siltä, että tipun 179/83cm mitoillani aika hyvin tuohon 18" (TT=582mm) ja 20" (TT=602mm) runkojen väliin. Nykyisessä 29" XC-tykissä mulla on ~590 vaakaputki, joka tuntuu toimivan 10cm stemmin kanssa perus polkurymistelyssä oikein mukavasti (ajoasento mielestäni suht pitkä & matala). Mutta kuinka paljon lyhyempi enduro-mankelin ohjaamon tulisi olla, jotta jyrkemmissä alamäissä painon saisi mukavan taakse?
*Minkähän mittaisen stemmin noissa tulee mukana?
*Onhohan noissa Slideissä nyt sitten perinteinen 1-1/8-keulaputki vai tuo jytkympi 1-1/2-versio?
Eastonin sivujen mukaan Havoc-stemmejä löytyy seuraavissa mitoissa:
1-1/8" = 35mm, 50mm, 65mm; 1-1/2" = 50mm, 65mm
Meniskähön noi nyt esim. niin, että 16"-runko = 35mm-stemmi, 18"-runko = 50mm-stemmi ja 20"-runko = 65mm-stemmi?
Toinen kummastusta aiheuttava asia on tuon 9.0 version takapakan hammastus. Issuu-palvelusta löytyvä radonin-esite sekä aikaisemmin postaami Bike-Discountin-sivuilta kopioitu tieto väittää takanpakan malliksi Shimano CS-M771 10-speed 11-36, kun Bike-Discountin ja Radomin omat sivut kertovat malliksi Shimano XT CS-M771, 9-speed 11-32. Onko tuosta siis tippunut jossain vaiheessa 1-ratas pois pelistä? 11-36-pakka voisi tulla myöhemmin tarpeeseen, jos päädyn päivittämään 1x9/10-systeemiin, kahden eturattaan kanssa 11-32 pakkakin kyllä varmaankin riittää ihan mukavasti.
päivitystä: taitaakin olla niin, että Radonin mukana tulevat Saint M810 -kilkkeet ovat 9-speed versioita, kuun uudemmat M820-kamat on sitten 10-speed.
Spekseissä kampien malliksi muuten väitetään Race Face Atlas FR vaikka kuvissa fillareisa on kiinni Race Face Turbinet
Ajattelin tuon fillarin lisäksi pistää tilaukseen tubeless-venttiilit sekä simpan PD-M785-polkimet. SPD-kengät, skede-tossut/flättipolkimet, tubeless-litkut/teipit, suojat yms. multa jo löytyykin.
Tuleeko raadille mieleen jotain muuta jota kannattaisi laittaa samaan tilaukseen? Millainen vaihtajankorvake tuon rungon ja Saintin-vaihtajan välille sopii?
Olisin todella kiitollinen, jos joku jaksaisi hieman selventää mulle näitä asioita. Mulla rupee internetin rajat tuleen kohta vastaa, kun tässä on nyt pari päivää vierähtäny speksaillessa![]()
Kalle H muokkasi tätä : 30.06.2012 at 22.28 Syy: lisätty Saint M810/820 9-speed/10-speed homma
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Lähtökohtaisesti luottaisin tuon kaupan spekseihin tuon 9-pakan suhteen. Mutta luulenpa, että Fillariosa auttaa sinua mielellään ko. projektissa ja siihen liittyvissä kysymyksissä. Lukaisepa Radonia koskeva etusivun teksti täältä. Se vaihtajankorvake ei ole mitenkään riippuvainen siihen ruuvattavasta vaihtajasta vaan on runkokohtainen. Löytynee apu tuohonkin em. paikassa.
Hei hulivilit!
Mulla on tässä tämmönen dilemma, että kiinnostuin eräästä runkkosta ja siinä on aika lyhkäsen tuntunen efektiivinen vaakaputki. Olen tottunut, että pitäis olla semmonen 59-60cm ja sitten 50-60mm stemmi. No, ehkä koko efektiivinen vaakaputki on aivan väärä tapa mitoittaa näitä? Reach ja Stack (tai ainakin Reach, en vielä saanut aikaiseksi mitata stäkkiä) olisivat siis suhtkoht samat kuin nykyisessä, jossa efektiivinen vaakaputki on 25mm (jep!) pidempi. Ja reach kai se tärkein mitta on?
Olisko tuo Reach ja Stack se oikia tapa tämäntyyppisen fillarin mitoitukseen nyt sitten arvoisan raadin mielestä? Että hitot efektiivisestä vaakaputkesta? En jaksanut pahemmin analisoida tai millimetripapereille piirrellä. Luin kyllä tuon artikkelin näin vuosien jälkeen uudestaan. Ymmärsin ehkä osan.
Niin en tiedä onko se enduroa, jota itse ajan. Ehkä enempi pururataa, mutta nykyinen tsygä on Alpine 160 ja semmosillahan ajetaan enduroakin. Semmonen tai samantyyppinen on just hyvä.
Reach ja Stack on sikäli fiksuja mittoja, että kertovat paljonko keskiöstä on matkaa emäputkeen vaaka- ja pystysuunnassa (aika oleellista ihan yleisesti ja varsinkin, kun ajetaan seisaaltaan). Satulaputken kulmasta sitten saa osviittaa siihen, mihin suuntaan keskiöstä nähden pystyy sijoittamaan satulan (aika oleellista, jos pitäisi pystyä ajamaan istuen).
Efektiivisen vaakaputken vaikutus ajoasentoon riippuu huomattavasti satulaputken kulmasta. Reachistä se osa on eliminoitu.
"it IS possible that you are faster or slower than anybody else who is having at least as much if not more or less fun"
Jep. Satulaputki on asteen pystympi kuin nykyisessä, mutta ei kuulosta vielä liialta. Sinänsä ikävä, jos tarttis set-back (tjsp.) -tolpan kun joku GD olis se ainua oikia minulle (muuten en uskalla mitään). Toisaalta nykyisessä on helposti 1-2 senttiä siirrettävissä kiskoissa taaksepäin ennenkuin tullaan rajoille.
Ja toki myös sitä lähemmä stonga tulee mitä enempi speiseriä stemmin alla. Mulla yleensä näyttää pari senttiä olevan, joten loiva ohjauskulma lyhentää ohjaamoa entistä enemmän. Tosiaan alamäkipyöriin nuo reach ja stack lienevät ne mitat, joilla valitaan ja mitä enempi satulassa ollaan sitä enemmän täytyy katsoa muutakin. Perhana, houkuttais vaan kokeilla miten äijän käy, jos unohtaa muut ja karkeasti valitsee karvan yli 400mm reachin perusteella... (haluaako joku ostaa 18" blue pig runkosetin, jotta pääsen mokaamaan?)
Ei kellään aiheeseen mitään lisättävää tai kommentoitavaa? Eli Nukeproof Mega tai sitte joku pikkasen keveempi on tässä kiinnostellut. 66-67 sais olla keulan kulma ja voin tyytyä ilmaiskariin (ainakin aluksi, ehkä). Alpine kulkee ajamalla ihan ok ylämäkeen, mutten meinaa jaksaa nostaa sitä. Että vähän kiinnostais kokeilla keveempää, mut keulakulmasta en voi paljoa tinkiä, koska pelkään vimmatusti kaikkea mikä eteen tulee. Kun tuo efektiivinen vaakaputki on Alpinessa (18") 600mm, niin mitenkähän oudolta tuntuu joku 575-585mm tsyggeli. Reachit ovat samoja. Yks, jota mietin on Covert. Muita vinkkejä? Mielellään sais olla tontun tai alle iskarin kera. Jos joku ccdb tai vastaava, niin saa maksaa sitte yli tontun, alle puoltoista kuitenkin (yea-rait),
Onko se Alpinen runko muka oikeasti noin painava? Joskus punniskelin käsipelillä fillareita ja Fiveen vertasin eikä se ero niin järin suuri ollut. Vai onko niin että Fivekin on läskiTarttis vaakaan laittaa tuo joskus.
Miten ois juminy Liteville 301? Itteäni kovasti kiinnostaisi Liteville. Yritin jo huudella toisessa ketjussa, mutta kokeillaan täälläkin. Jos joku tietää mistä 301 runkoa saisi ostettua niin kiitos. L-koko, bikecomponents myy pientä ja isoa.
Itse olen tässä (suuressa viisaudessani) tullut Spessun keventelyn jälkeen siihen tulokseen, että endurossa ei tarvi olla erityisen kevyt fillari. Mun oma painaa kisakunnossa karvan alle 13 kiloa. Onhan se kiva kun kisoissa putkelta runttaa tasamaata tai pientä ylämäkeä tai manööveeraa hitaassa kohdassa, mutta sitten taas kovavauhtisessa kohdassa ja erityisesti nopeissa kivikoissa lisäpainosta voi olla hyötyäkin. Tämä ahaa-elämys tuli, kun keväämmällä ajelin viikonlopun verran kaverin Giant Glorylla, joka painaa kai jotain 18-19 kiloa. Voi pojat kun sillä oli kiva ja letkeä posotella alamäkeen (toki joustomatkaakin on 20/40mm enemmän). Tuntui menevän kuin kiskoilla ja rauhallisesti, kun taas tuollainen kevyt enskapyörä on huomattavasti herkempi ajettava. Mahtaako muilla olla painosta samanmoisia havaintoja?
PS. En siis tarkoita, että 18+ kiloinen täpäri olisi enskaan optimaalinen, mutta että joku 14-15 kiloinen varmaan toimii aivan hyvin siinä missä 12 kiloinenkin.
Mud, sweat and beers.
Mud, sweat and beers.
^
Tuolla ois pari: http://www.hibike.com/shop/product/p...212L-incl.html
Gloryssä luultavasti isoimman eron tekee suurempi määrä herkemmin toimivaa alamäkioptimoitua joustoa, loivemmat kulmat, dual ply renkaat, jne.
Tosin aika lailla samaa mieltä tuosta vikasta toteamuksesta, vaikka 14 kiloa on mielestäni jo suht kevyt pyörä ainakin, jos puhutaan 16cm joustavista. Esim. oma Nomad Carbon on XTR-kammilla, Fox 36 Floatilla, Reverbillä, Pro2+EX500 -kiekoilla ja X0-palikoilla 14.0kg. (Mikäli Feedback Sportsin vaaka siis näyttää oikein, tosin muistaakseni se näytti x kg käsipainon massan oikein.) Oikeastaan en keksi tuosta muuta järkevää kevennettävää kuin tubeless-kiekot, mahdollisesti vielä hiilikuidusta. 12kg pyörä taitaa olla pääsääntöisesti jo astetta kevyempi trailipyörä (140-150mm)?
(Hissi)enduro-kisoissa pyörän painon kanssa ei mielestäni oo niin tarkkaa, koska pätkät on rajoitetun mittaisia ja ylämäkiä ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ole. (Vaikkakin sekuntipelissä pienetkin erot merkkaa...) Lähinnä kevyempi pyörä on kiva sitten ihan normi ajossa kotona, kun polkee pidempikestoisia suorituksia puhtaasti lihasvoimin. Oikeastaan oon ite miettinyt, jos jonkun kisan joskus kokeilis V10 Carbonilla, kunhan ensin laittais takapään 8" moodiin, eteen Toteemin tai 180 Foxin ja renkaiksi Maxxiksen EXO:t. Tuolla setupilla paino olis 15.6kg paikkeilla. Ainoa huono puoli olis ehkä se, että satula olis ylös nostettuna hieman takana, johtuen rungon geometriasta.
Tosin hieman ristiriitaisesti oon samaan aikaan miettinyt sitä, että tarvii(n)ko Suomessa alamäkipyörää ollenkaan kun mäet on niin pieniä. Esim. Calpiksessa pystyn ajamaan kaikki samat paikat tolla Nomad Carbonilla ja vielä ihan miellyttävän tuntuisesti, enkä huomaa edes vauhdissa suurta eroa. -1 Anglesetti tosin tekee siinä touhussa ison eron. Lähinnä alamäkipyörä on kiva isoilla vuorilla kuten esim. Åressa, jonne itseasiassa oon lähdössä tänään.![]()
mehukatti muokkasi tätä : 03.07.2012 at 09.59
Juu siis Spessun Pitch mulla, alunperin 140/140, nykyelämässä 160/140. Eli astetta kevyempi siis. Hyvin tuokin kisoissa kulkee, mutta kyllä silti seuraavaksi taidan laittaa tosiaan pykälää järeämmän fillarin. Tuosta alamäkipyörän tarpeellisuudesta käytiin henkeviä keskusteluja syksyn Nasse-jatkoilla, jossa muistaakseni mäkimies oli myös sitä mieltä, että tuollainen "kevyempi" mäkipyörä (mm. Entourage) toimii esim. Laajavuoressa melkeinpä parhaiten.
Ja Gloryssa tosiaan on tietty joustot alamäkeen myös soppelimmat, kuin tuossa Pitsissä. Ja joustosta vielä se, että tuo 140 milliä takana tuntuu kovimmissa kisakivikoissa riittämättömältä. Tai kyllähän sillä ajaa, mutta nopeammin menisi yli hieman pidemmällä kiikulla.
Ajahan varovasti Ooressa, mehukatti![]()
Mud, sweat and beers.
Kirjanmerkit