Tähän asti kertyneen vähäisen kokemukseni mukaan asia lienee jotakuinkin niin, kuten ppikkupe tuossa edellä totesi. Kyllä se luisto pakkasella jää sen verran voidellusta suksesta, että hiihtonautinto kärsii. Asiaa ei myöskään edesauta pohjan lievä kahina, joka saa luiston tuntumaan todellista huonommalta.

Äsken hiihdin viidentoista kilometrin iltalenkin kuudessa asteessa kuivalla lumella optigipeillä. Kyllähän se vielä menetteli, mutta taidan ensi kerralla vastaavissa olosuhteissa valita normaalit sukset. Toisaalta, jos tyytyy vähään eikä vertaile vauhtia, pitopohjillakin kyllä pärjää. Kovasti odottelen, että pääsen kokeilemaan suksia nollakelillä.

Lapselle ja vähän hiihtävälle nanosuksi voi mielestäni kyllä olla ihan varteenotettava valinta jopa ainoaksi suksipariksi, jos yksillä suksilla on pärjättävä. Pidon puute on monille huonoa luistoa pahempi ongelma. Tänään töissä kaksitoistavuotias poika totesi naama loistaen: -Ope, mahtava hiihtää näillä nanosuksilla! Keskiverto lapsen sukset ovat niin kamalassa kunnossa, etteivät ne luista yhtään pitopohjia paremmin, ainoastaan lipsuvat niitä enemmin.