Syksy tulee, valoa!

[Mannavelli]

http://www.clasohlson.fi/Product/Pro...x?id=164878398

Tällaisesta kokemusta kypärävalona? Tulisi suht' hyvän tankovalin kaveriksi...

Edit: Siis maastopyöräilyyn.

[Esko]

Hyötusuhdetta ei mitata ledin teoreettiseen maksimiin, vaan yleisestikin valotehon maksimiin, joka on 683 lumenia watilta. Ts. täydellisinkin ledi mitä voidaan valmistaa hukkaa tehoja. Tuo lukema tosin on monokromaattiselle 555nm valolle, johon silmä reagoi kaikkein helpoimmin. Valkoinen valo ei voi olla noin hyvä. Toisaalta kun puhutaan näistä rajoista, ei ole implisiittistä että tehohäviöt ovat lämpöä. Niihin laskettaisiin mukaan myös "väärän" taajuuden valo. Hyvän väritoiston (CRI) valojen maksimi on jopa alle 200 lumenia watilta (kts. http://www.photonics.com/Article.aspx?AID=28677).

Tiivistettynä: lämpöhäviöistä eikä muustakaan tehokkuudesta ei pidä päätellä liikaa eri lähteistä tulevien numeroiden avulla. Kukin on laskettu omaan käyttötarkoitukseensa, eivätkä ne ole suoraan verrannollisia. Tällä hetkellä tehokkaat valot kuitenkin lämpenevät niin paljon että se pitää ottaa suunnittelussa huomioon, oli tekniikka mikä tahansa.

Niin, lumeneissahan huomioidaan siis ihmissilmän näkökyky.

Eihän tuossa 555nm vihreään vertaamisessa nyt ole mitään järkeä. Tuohan tarkoittaisi, että esimerkiksi sinisen ledin hyötysuhde olisi vain jotain tyyliin 10% siinäkin teoreettisessa tapauksessa, että kaikki energia muuttuisi valoksi eikä lämpöhäviöitä syntyisi yhtään. Ja UV-ledin hyötysuhde olisi nolla vaikka kaikki energia muuttuisi UV-valoksi. Vain koska silmä ei satu näkemään sinistä kovinkaan tehokkaasti, ja ultraviolettia ei lainkaan. Minä ainakin tarkoitan hyötysuhteella sitä, miten iso osa sisään syötetystä energiasta muuttuu valoksi ja miten iso osa menee hukkaan.

[drop]

http://www.clasohlson.fi/Product/Pro...x?id=164878398

Tällaisesta kokemusta kypärävalona? Tulisi suht' hyvän tankovalin kaveriksi...

Edit: Siis maastopyöräilyyn.

Aika vähältä tuo 115lm kuullostaa?

[JackOja]

Aika vähältä tuo 115lm kuullostaa?

Komps. Ja tuo 42h toiminta-aika koskee sitten jotain 5-10% tehoa ja tuolla 115lm teholla se palaa varmaan tunnin

Enempi valoa!

[tempokisu]

Virpi, ihan tavallista otsalamppua mitä peruskivijalka-kaupoissa on. Ite ostin Honkkarista, ja hyvin on pimeätä kolmostietä ajeltu.

Tässä on varmaan ajeltu yhdellä "luumenilla" niin kyllä sata luumenia on taivaallista valoa!

[magnuken]

Kun puhutaan valaistukseen tarkoitetun lampun (hehkulamppu, loistelamppu, led jne.) hyötysuhteesta tarkoitetaan yleensä lampun tuottaman näkyvän valovirran (350-700 nm) määrää yhtä wattia kohti. Itse asiassa tämän suureen kohdalla oikeampaa olisi käyttää termiä ”energiatehokkuus”. Se osa lamppuun syötetystä energiasta joka ei muutu näkyväksi valoksi muuttuu siis muuksi sähkömagneettiseksi säteilyksi kuten lämpö- ja uv-säteilyksi.

Parhaimman hyötysuhteen (energiatehokkuuden) omaa edelleenkin pienpainenatriumlamput, ne pääsevät jopa hieman yli 200 lm/W energiatehokkuuteen. Tosin jotkut ledit lähestyvät uhkaavasti näitä ja mahdollisesti ovat jo saavuttaneet?

[rhubarb]

Lamppua tarvitaan vain noin tunti/arkipäivä. Lamppu saisi mielellään olla kohtuuhintainen.

Useimmat valot toimivat sen muutaman tunnin. Mikä on kohtuuhintainen?

Vai olisiko jostain kypärään kiinnitettävästä lamppuhässäkästä hyötyä lisävalaistuksen tarpeeseen?

Kypärävalolla voi osoittaa vaikka mutkaan. Hajavaloa tankoon, spottia kypärään jos tarvitsee. Maantiellä/kelvillä ei tarvitse.

[rolle72]

Kypärävalolla voi osoittaa vaikka mutkaan. Hajavaloa tankoon, spottia kypärään jos tarvitsee. Maantiellä/kelvillä ei tarvitse.

Komps. Heti ensimmäisen pilkkopimeän metsäpolkukrossailun jälkeen tilasin toisen, hieman kevyemmän lampun kypärään. Maantiellä ja kaduilla sille ei ole tarvetta, mutta valaisemattomalla metsäpolulla ei ilman kypärävaloa näe, mihin tiukan käännöksen jälkeen törmää. Kuulostaa siltä, että sinulla ei käyttöä kypärälampulle ole.

[Sirkkusofia]

Mulla oli sama ongelma ja hankin sitten tuollaisen Blackburn Flean ja hyvin näkyy. Sen saa vielä kätsysti ladattua usb-portista.

[rhubarb]

Mulla oli sama ongelma ja hankin sitten tuollaisen Blackburn Flean ja hyvin näkyy.

Hm, mielestäni Flea on liian himmeä, jos tarkoitus on valaista tietä. Huomiovalona se on erinomainen, itsellänikin on juuri tuo USB-versio edessä ja takana.

[tmile]

Haluaisin kuitenkin (ehkä) patteriversion, koska patterit kestävät aika kauan nykyisessäkin lampussani. Lamppua tarvitaan vain noin tunti/arkipäivä. Lamppu saisi mielellään olla kohtuuhintainen.

Tuollainen 10€ kiinaihme on aina hintansa arvoinen.

Vai olisiko jostain kypärään kiinnitettävästä lamppuhässäkästä hyötyä lisävalaistuksen tarpeeseen?

Mulla on pari tällaista, toinen kypärässä ja toinen tangossa. Hyvin näkyy, suosittelen.

[Pää pyörällä]

Virpille ja monelle muullekin tämän ketjun kyselijälle voisi sopia oma valintani iTP Eluma SA2, eli kahdella AA-paristolla tai -akulla toimiva lamppu. Työmatkapyörään hankin Fenixin pidikkeee, johon Eluma sopii. Tehonsäätöalue on laaja 5-190 lumenia, normaalisti on riittänyt jokin puoliväliteho, suurinta olen käyttänyt pääasiassa sadekelillä muun liikenteen seassa pyöräillessä. Lamppu on tukevaa alumiinia o-regastiivistein.

Vastaavia lamppuja on tarjolla aika monelta valmistajalta, Suomen hinnat noin 45-60 €. Minun valintani ratkaisi monpuolinen tehonsäätö erillisellä kytkimellä, virtakytkin on vain virtakytkin.

Lampun tietoja: http://www.taskulamput.fi/tuote/task...sa2_r2_190_lm/

[Virpi]

Ai kun kiva, täällä oli jo kannanottoja kyselyyni. Cateyen lamppu maksoi sellaiset 50egee. Joten kohtuuhintaisena pitäisin vielä sellaista satasen huiteille menevää lamppua jos se olisi selkeästi parempi kuin Cateye. Tuo mun lamppuni valaisee vain niin pienen alueen, kaipaisin hieman laajempaa valoa.
Mulla on kyllä kaksi noita Cateyen lamppuja jos ne laittaisi kummatkin stongaan kiinni niin sittenhän olisi kaksinverroin enemmän valoa. Se vaan ettei stongassa ole oikein tilaa toiselle lampulle, sitten pitäisi poistaa jotain muuta. Talvella en tietysti tarvitse matkamittaria kun huviajoa ei juuri tule ajeltua. Duunimatkan pituuden jo tiedänkin, eli siihen en mittaria tarvi.
Toisaalta tuo kypärälamppu olisi kiva kun sitä varten ei tarvi poistaa stongasta mitään. Mutta jos ei siitä meikäläiselle olisi hyötyä niin en sitten tiedä. Ihan pyöräteitä vaan ajelen.

[Esko]

Se osa lamppuun syötetystä energiasta joka ei muutu näkyväksi valoksi muuttuu siis muuksi sähkömagneettiseksi säteilyksi kuten lämpö- ja uv-säteilyksi.

Näin siis esimerkiksi hehkulampuissa, muttei ledeissä.

Ledien ja hehkulampun lämmöntuotossa on myös yksi käytännön ero. Hehkulampusta lämpö lähtee lähes pelkästään lämpösäteilynä, ledistä taas johtumalla.

[magnuken]

Näin siis esimerkiksi hehkulampuissa, muttei ledeissä.

Toki ledistä lämpö kulkeutuu johtumalla esim. valaisimen kuoreen. Mutta ennen kuin lämpö alkaa johtumaan lediä ympäröivissä rakenteissa lämpöenergia on niihin ensiksi siirtynyt sm-säteilynä, eli lämpösäteilynä. Eli myös ledien kohdalla kaikki niihin syötetty energia säteilee ympäristöönsä erilaisina sm-säteilyinä, olkoonkin, että tämä energia hetikohta alkaa siirtymään johtumalla ja sitten taas osin sm-säteilynä valaisimen kuoresta ilmaan.

[Jake_Kona]

Ai kun kiva, täällä oli jo kannanottoja kyselyyni. Cateyen lamppu maksoi sellaiset 50egee. Joten kohtuuhintaisena pitäisin vielä sellaista satasen huiteille menevää lamppua jos se olisi selkeästi parempi kuin Cateye. Tuo mun lamppuni valaisee vain niin pienen alueen, kaipaisin hieman laajempaa valoa.
Mulla on kyllä kaksi noita Cateyen lamppuja jos ne laittaisi kummatkin stongaan kiinni niin sittenhän olisi kaksinverroin enemmän valoa. Se vaan ettei stongassa ole oikein tilaa toiselle lampulle, sitten pitäisi poistaa jotain muuta. Talvella en tietysti tarvitse matkamittaria kun huviajoa ei juuri tule ajeltua. Duunimatkan pituuden jo tiedänkin, eli siihen en mittaria tarvi.
Toisaalta tuo kypärälamppu olisi kiva kun sitä varten ei tarvi poistaa stongasta mitään. Mutta jos ei siitä meikäläiselle olisi hyötyä niin en sitten tiedä. Ihan pyöräteitä vaan ajelen.

Itselläni on yhdistelmänä. Ihan toimiva yhdistelmä jolla näkee kyllä. Tuo kypärävalo patterikoteloineen painaa jonkin verran mutta voihan sen kiinnittää myös esim. pystytolppaan
Kypärävalo Fenix http://www.scandinavianoutdoorstore.com/valaisimet-ja-kiikarit/muut-valaisimet/hp-11/

​Tankovalona Led lenser P7 http://www.scandinavianoutdoorstore.com/valaisimet-ja-kiikarit/kasivalaisimet

[Esko]

Toki ledistä lämpö kulkeutuu johtumalla esim. valaisimen kuoreen. Mutta ennen kuin lämpö alkaa johtumaan lediä ympäröivissä rakenteissa lämpöenergia on niihin ensiksi siirtynyt sm-säteilynä, eli lämpösäteilynä. Eli myös ledien kohdalla kaikki niihin syötetty energia säteilee ympäristöönsä erilaisina sm-säteilyinä, olkoonkin, että tämä energia hetikohta alkaa siirtymään johtumalla ja sitten taas osin sm-säteilynä valaisimen kuoresta ilmaan.

En nyt täysin ymmärtänyt mitä lämpösäteilyllä tarkoitat? Ledihän ei käytännössä lähetä UV- eikä lämpösäteilyä (IR), vaan vain näkyvää valoa (paitsi sellaiset ledit, jotka on nimenomaan suunniteltu lähettämään säteilyä UV- tai IR -alueella). Ellet sitten tarkoita jotain minimaalista matkaa itse ledin sisällä (ja silloinkin kyse lienee näkyvästä valosta?). Siitä muodostuvasta lämmöstä osa tietty päätyy itse ledin pinnallekin ja kylmempää ilmaa kohdatessaan muuttuu myös lämpösäteilyksi. Muistaakseni infrapunasäteilyn osuus ledin kuluttamasta energiasta on jotain prosentin-kahden luokkaa. Hehkulampussa taas lähes kaikki energia muuttuu infrapunasäteilyksi.

Kuvassa eri valonlähteiden emissiospektrien vertailua, tosin vain näkyvän valon alueella. Esimerkiksi hehkulampun emissio jatkuu korkeana pitkälle lämpösäteilyn puolelle, sen sijaan ledin emissio on suurin piirtein tuossa.

[magnuken]

Niin, lämpöhän on eräs energian muoto ja se ilmenee materiassa atomien ja molekyylien liikkeenä ja tämän liikkeen saa aikaan tässä tapauksessa sähkömagneettinen säteily (muitakin lähteitä on kuten gravitaatio). Eli perimmiltään ledin niin kuin kaikkien muidenkin lamppujen "hukkalämpö" on peräisin sm-säteilystä olkoonkin, että tämä lämpö sitten siirtyy pois valonlähteestä jossakin vaiheessa säteilemällä, johtumalla tai konvektion kautta. Näin homma menee siis tiukasti fysikaalisesti.

[Jake_Kona]

Ei pidä katsoa liikaa aurinkoon

[duris]

Mites paristojen ja akkujen pakkaskesto - Kannattaako tuoda valot yöksi lämpimään? Itse nyt jättänyt laiskana tuon takavilkun pyörään aina yön ajaksi (pyörä viettää yönsä ulkona).

[magnuken]

Tämä jo

Mites paristojen ja akkujen pakkaskesto - Kannattaako tuoda valot yöksi lämpimään? Itse nyt jättänyt laiskana tuon takavilkun pyörään aina yön ajaksi (pyörä viettää yönsä ulkona).

Kyllä nuo alkaliparistot tuntuvat siellä pakkasessakin kestävän. Itselläni oli kylmässä vajassa säilyttämäni "puotipyörässäni" koko viime talven paristot niin etulampussa kuin takalyhdyssäkin. Takavalon paristoja en ikinä joutunut vaihtamaan talven mittaan ja hyvin näkyvät vieläkin pelaavan. Etuvalaisimen paristot taisin kerran talvella vaihtaa. Tosin en sillä fillarilla kyllä hirveästi viime talvella ajellutkaan.

Sitten löytyy kyllä myös sähköfillari jossa Panasonicin Li-Ma akku ja sen olen kyllä aina tuonut sisälle lämpimään ja ladannut. Tämä jo ihan varoiksi, koska kyseinen akku on aivan järjettömän hintainen!

[jjw]

Niin, lämpöhän on eräs energian muoto ja se ilmenee materiassa atomien ja molekyylien liikkeenä ja tämän liikkeen saa aikaan tässä tapauksessa sähkömagneettinen säteily (muitakin lähteitä on kuten gravitaatio). Eli perimmiltään ledin niin kuin kaikkien muidenkin lamppujen "hukkalämpö" on peräisin sm-säteilystä olkoonkin, että tämä lämpö sitten siirtyy pois valonlähteestä jossakin vaiheessa säteilemällä, johtumalla tai konvektion kautta. Näin homma menee siis tiukasti fysikaalisesti.

Kun vastuksen läpi kulkee sähkövirta, onko syntyvä lämpö peräisin sm-säteilystä ?

[magnuken]

Kun vastuksen läpi kulkee sähkövirta, onko syntyvä lämpö peräisin sm-säteilystä ?

Perimmältään on koska Maxwellin yhtälöiden mukaisesti sähkövirta generoi aina ympärilleen magneettikentän ja tämä SM-kenttä saa sitten vastuksen molekyylit liikkeeseen niiden atomien elektronien viritystiloja muuttamalla. Eli syntyy lämpöä.

Mutta, nyt ollaan varmaankin jo eksytty turhan paljon ohi näistä fillarivalaisimista hieman tuonne ydinfysiikan puolelle! Toki, voisihan tähän vielä sekoittaa vaikkapa kvanttimekaniikkaa ja yleistä suhteellisuusteoriaakin

[jartsuli]

Muistakaa sitten että kypärävalo ei täytä lainsarkaa polkupyörävalona vaikka sen asian hyvin ajaisikin. Polkupyörän lakisääteinen valo pitää olla kiinteästi pyörään asennettu ja alle 1,3 metrin korkeuteen maasta mitattuna sekä sen tulee antaa jatkuvaa valoa (vilkutin ei siis ole laillinen)

Tuo lainkirjain toki täyttyy millä vain patteriflikalla jonka voi hankkia tehokkaan kypärävalon kaveriksi :-)

[Zarni]

Muistakaa sitten että kypärävalo ei täytä lainsarkaa polkupyörävalona vaikka sen asian hyvin ajaisikin. Polkupyörän lakisääteinen valo pitää olla kiinteästi pyörään asennettu ja alle 1,3 metrin korkeuteen maasta mitattuna...

Onko kukaan koskaan saanut tästä aiheesta lainvalvojilta huomautusta tai peräti sakkoja?

[Päiviö Pollari]

Perimmältään on koska Maxwellin yhtälöiden mukaisesti sähkövirta generoi aina ympärilleen magneettikentän ja tämä SM-kenttä saa sitten vastuksen molekyylit liikkeeseen niiden atomien elektronien viritystiloja muuttamalla. Eli syntyy lämpöä.

Mutta, nyt ollaan varmaankin jo eksytty turhan paljon ohi näistä fillarivalaisimista hieman tuonne ydinfysiikan puolelle! Toki, voisihan tähän vielä sekoittaa vaikkapa kvanttimekaniikkaa ja yleistä suhteellisuusteoriaakin

Varauksenkuljettajien (elektronien) epäelastiset törmäykset väliaineessa siirtävät osan energiasta väliaineen atomien satunnaiseksi liike-energiaksi eli lämpöenergiaksi. Molekyylit eivät virity jos sähkökenttä ei ole niin voimakas että tapahtuu läpilyönti. Tasasähkö generoi ympärilleen vain staattisen magneettikentän joka ei ole SM-kenttä. Vaihtosähkö generoi johteen ympärille sekä magneetti- että sähkökentän (SM-kenttä) joka säteilee energiaa (antenni) mutta sillä ei esim. pyörän dynamon kaltaisessa sähkönsyötässä ole merkitystä. Ydinfysiikka ja suhteellisuusteoria eivät tällaisessa tilanteessa liity asiaan mitenkään.

[Akkumies]

Muutama tarkentava kysymys Eskolle(saa muutkin vastata).

Ennen ajattelin, että ulos tulee tehoa 1.5mW*lumenit ja loput jää lämmöksi, mutta näin se ei selvästikään ole.
- Löytyykö jostain taulukkoarvoja siitä, paljonko jää lämmöksi lediin, kun siihen mennyt sähköteho ja ulos tulevat lumenit tiedetään? Tämä asia pitäisi olla tiedossa jokaisella ledien jäähdytyksiä mitoittavilla (DX:n lamppujen tekijöillä ei aina ole).
-Onko ajatus oikea, jos tuota tehokkuutta lähtee jäljittämään periaatteelle, että laittaa tämän käyrän:

Ja ledin käyrän päällekkäin ja alkaa hakemaan eri aallonpituuksilla silmän herkkyydellä korjattuja arvoja (esim. noin 500nm, herkkyys noin 0.3) jne. Creen XM-L käyrästä esim. näkee, että 450nm kohdalla on paljon säteilyä , mutta silmä tätä ei paljon näe eli hyötysuhde on tässä kohtaa huono.
-Olenko edelleen aivan pihalla tästä hyötysuhdeasiasta?

Ajattelin mitata paljonko ledi tuottaa lämpöä eli XM-L kiinni jäähdytyslevyyn ja samaan levyyn kiinni 50W tehovastus. Ensin ledille vaikka 2A virtaa ja odoittelua niin kauan, että lämpö tasaantuu (sähköteho tiedossa) ja sen jälkeen vaihdetaan piuhat vastukseen ja tehon säätöä niin pitkään, että jäähdytyslevyn lämpötila tasantuu samaan lämpöön, kuin led sen lämmitti eli ajatus on saada näin selville paljonko led lämmittää levyä. Onko joku jo tehnyt vastaavan kokeen esim. CPF:llä?

[Akkumies]

Onko kukaan koskaan saanut tästä aiheesta lainvalvojilta huomautusta tai peräti sakkoja?

Uskoisin, että jos pistäisi kiinanihmeen strobolle ja lamppu kypärään niin voisi tulla sanomista.

[Akkumies]

Cateyen lamppu maksoi sellaiset 50egee.

Onko tästä vähän tarkempaa tietoa, tyyppiä tai onko mallia monta pientä lediä, samanlaisia, kuin kaukosäätimissä on, vai vain yksi tosi pieni ja kirkas led? Jos jotain tietoa lumeneista (lm) on niin helpottaa myös. Mitä pattereita ja montako lampussa on ja kauanko ne kestää? Ja mikä olisi toivottu paristojen kesto uudessa?

[Esko]

Muutama tarkentava kysymys Eskolle(saa muutkin vastata).

Ennen ajattelin, että ulos tulee tehoa 1.5mW*lumenit ja loput jää lämmöksi, mutta näin se ei selvästikään ole.
- Löytyykö jostain taulukkoarvoja siitä, paljonko jää lämmöksi lediin, kun siihen mennyt sähköteho ja ulos tulevat lumenit tiedetään? Tämä asia pitäisi olla tiedossa jokaisella ledien jäähdytyksiä mitoittavilla (DX:n lamppujen tekijöillä ei aina ole).
-Onko ajatus oikea, jos tuota tehokkuutta lähtee jäljittämään periaatteelle, että laittaa tämän käyrän:

Ja ledin käyrän päällekkäin ja alkaa hakemaan eri aallonpituuksilla silmän herkkyydellä korjattuja arvoja (esim. noin 500nm, herkkyys noin 0.3) jne. Creen XM-L käyrästä esim. näkee, että 450nm kohdalla on paljon säteilyä , mutta silmä tätä ei paljon näe eli hyötysuhde on tässä kohtaa huono.
-Olenko edelleen aivan pihalla tästä hyötysuhdeasiasta?

En ole nyt aivan aivan varma siitä mitä tarkoitat?

Lämpösuunnitteluun löytyy kyllä ledivalmistajilta ohjeet pdf:nä (ainakin Creeltä), mutta itse en ole niitä tutkaillut.

Ajattelin mitata paljonko ledi tuottaa lämpöä eli XM-L kiinni jäähdytyslevyyn ja samaan levyyn kiinni 50W tehovastus. Ensin ledille vaikka 2A virtaa ja odoittelua niin kauan, että lämpö tasaantuu (sähköteho tiedossa) ja sen jälkeen vaihdetaan piuhat vastukseen ja tehon säätöä niin pitkään, että jäähdytyslevyn lämpötila tasantuu samaan lämpöön, kuin led sen lämmitti eli ajatus on saada näin selville paljonko led lämmittää levyä. Onko joku jo tehnyt vastaavan kokeen esim. CPF:llä?

Ainakin tämä (en ole itse lukenut kuin vähän):

http://www.candlepowerforums.com/vb/...ste-75-as-heat