Mä meloin lasikuitusella Explorerilla Kolovettä ja Linnansaaren puistoa.. ei paljoakaan pahaa sanottavaa vaikka evänaru oli mitä oli. Suosittelen melontaa harkitsevia hankkivan samantien kunnon kajakin eikä mitään aloittelijan vehkeitä.
Yöhöpisijä
Mä meloin lasikuitusella Explorerilla Kolovettä ja Linnansaaren puistoa.. ei paljoakaan pahaa sanottavaa vaikka evänaru oli mitä oli. Suosittelen melontaa harkitsevia hankkivan samantien kunnon kajakin eikä mitään aloittelijan vehkeitä.
Vakiovieras
http://www.bearwater.fi/kauppa/kajak...sh_1.308,-%29/
Tuommonen Prijonin patonki löytyy tallista.
Oikea jokapaikan höylä, eli ei siis oikein hyvä missään mutta toimii riittävästi kaikkialla, parhaimmillaan virtaavassa vedessä ja karuissa paikoissa joissa kontakteilta ei voi välttyä. Materiaalina puhdas polyeteeni joka on varsin pehmoista, eli joustaa vaikka kiveen osuessa jolloin vaurioiksi jää vain pieniä naarmuja.
Ilman peräsintä mahdoton melottava tasaisen pyöreän pohjansa ansiosta, kajakissa on tosin peräsinvalmius joten peräsimen tekoon meni noin kymppi materiaaleihin ja tunti aikaa.
Rujoon käyttöön ja paljon säilytystilaa vaativaan retkeilyyn jokimaisemissa voittamaton peli.
Testattu toimivaksi järvellä, merellä, joessa ja koskissa.
Vakiovieras
Eikö foorumilaisista löydy avo- eli intiaanikanootilla melojia? Koko ketju, kun pyörii kajakkien ympärillä
Itse ainakin samaistun mieluummin inkkareihin kuin eskimoihin
Vakiovieras
Toki inkkarilla. Muutama viikko sitten koko perheen voimin Tenoa Karigasniementä kolme päivää virtaa alaspäin. Monet hienot reissut on inkkareilla tehty ja muutama viikko sitten hankittiin käytettynä toinen avokanootti. Lasten kanssa meloessa on tykätty avokanootista ja niiden helppoudesta.
Mä testasin viime sunnuntaina pääkaupunkimelonnan jälkeen lyhyesti Epic V10L-surfskitä, ja tuli suuri omistamisen himo. Olen ajatellut hankkia oman kajakin ensi kesäksi, ja tuo nousi kerrasta yhdeksi aika varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Nelo Inukin rinnalle. Valinnasta tulee vaikea, kun tilaa ei ole kuin yhdelle kajakille ja sillä pitäisi pystyä melomaan niin Helsingin suojaisilla vesillä kuin Keski- ja Pohjoispohjanmaan avoimilla vesilläkin. Inukilla pärjäisin Pohjanmaalla hyvin, mutta en ole aivan varma, riittäisivätkö omat taidot vielä melomaan Epicillä siellä.
Vakiovieras
Herramunjee! Täällähän on melojille ihan oma topicci
Ei mulla mitään asiaa ole, mutta kohta varmaan on.
t.slalomia vuodesta 1995 ja kanoottipooloa vuodesta 2005. Siis numerolapun kanssa. Kaikki muut melontalajit vapaasti harrastaen.
Jatkakaa.
--VO2Magnum
ai että ku kiinnostais oman kajakin hankinta.. pitääpi harkita ens kaudelle, jos vaikka sais tyttöystävänkin innostumaan
Aktiivijäsen
Melonta ollut kyllä loistava lisämauste tämän syksyn treeneihin, ei voi kun suositella. Mä olen alkanut himoamaan vieläkin nopeampaa kuntokajakkia ensi kesäksi, jotta lenkkivauhdit saisi päälle 10km/h. Jos merkki säilyisi, niin se olisi sitten Lettmann Speedmachine varmaankin.
http://ollimiettinen.blogspot.com/
Tarinaa urheilijan elämästä, kisoista, harjoittelusta ja tietenkin fillareista.
Yöhöpisijä
Pari vuotta sitten Kolovedellä melottiin inkkaria tyttöystävän kanssa. En kyllä yksin sellaisella lähtisi juuri mihinkään tai ehkä jotain puromelontaa. Merellä ei vaan taitas kunto ja taidot riittää, kivempi mennä kajakilla.Alkujaan tämän lähetti VanDamme
Eikö foorumilaisista löydy avo- eli intiaanikanootilla melojia? Koko ketju, kun pyörii kajakkien ympärillä
Itse ainakin samaistun mieluummin inkkareihin kuin eskimoihin
Yöhöpisijä
Suosittelen johonkin melontaseuraan liittymistä jos mahdollista. Siellä on kalustoa ja tietoa.ai että ku kiinnostais oman kajakin hankinta.. pitääpi harkita ens kaudelle, jos vaikka sais tyttöystävänkin innostumaan
Vakiovieras
Melonta on kyllä hienoa puuhaa, jossain kohtaa täytyy hankkia omakin yksikkö. Eno on ~20 vuotta jo melonnut ahkerasti ja se käy useamman kerran vuodessa jossain melontareissuilla ympäri maapalloa. Elokuun alussa se kysäsi, että kiinnostaisiko lähteä mukaan Norjaan lofoottien eteläpuolelle. Lähdin mukaan käytännössä kylmiltäni (olen melonnut arviolta 4-5 kertaa aiemmin), mutta hyvinhän se loppujen lopuksi sujui. Meloin enoni kanssa kaksikolla ja mukana oli kolmas kaveri, joka meloi yksiköllä. 8 päivää oltiin matkassa ja upeaa kuvamatskua tuliaisiksi. Yksi hienoimmista reissuista omalta osaltani. Vaikka onkin tullut fillaroitua ja harrastettua muuta liikuntaa suht reilusti, niin huomasi hyvin, että melomisessa täysin eri lihakset pääsivät töihin
Vakiovieras
Vinkkinä: Bakon Unkarilaisia paatteja http://www.canoeingshop.com/shop_kayak_1.php (nopean googletuksen tulos) tuodaan maahan myös. Kysele Bélalta Jyväskylästä tarkemmin jos näyttää hyvältä. (meloiloa.net)
Escape, Excel ja myös Duck liikkuu hienosti (B- ja C-maxista puhumattakaan..) ja hinta/laatusuhde on loistava. Ja samaan syssyyn voin suositella Kajnerin melaa. Itsellä ainakin paras mela tähän asti..
--VO2Magnum
Jäsen
Täällä meloskellaan The Kayak Shop -kirjan (http://www.amazon.com/Kayak-Shop-Ele.../dp/0070355193) piirustuksista rakennetulla vanerikajakilla. Materiaalina 4mm kotimainen havuvaneri, lasikuiturätti ja epoksi. Toimii, säätöevää kaipais kovemmassa sivutuulessa. Jos joskus ehtii ja jaksaa niin teen vielä merikajakin tai vastaavan. Tohon ei mahdu kovin paljoa kamaa mukaan kätevästi.
go play chicken with your lactate threshold
Mun Youtube
https://fi-fi.facebook.com/raparossitampere/
Palstajyrä
Kuin myös!
Nyt ei ehkä melontakelit ole paraimmillaan, mutta näin keinutuolissa hiljalleen vaappuen on mukava muistella "nuoruuden savottoja" Oi niitä aikoja... Ivalojoki on jäänyt lähtemättömästi mieleen parilta retkeltä -80 luvun alkupuolelta. Kun oli kyse yhden hengen retkestä, järjestelyt vaati hieman soveltamista. Ajelin autolla kanootti ja retkipyörä mukana Ivalon leirintäalueelle, jonne jätin pyörän odottelemaan myöhempää tarvetta varten. Kurvailin Ivalosta Inarin kautta Ivalon Mattiin, joka on Kittilä-Inari tien varressa ja siinä kohtaa Ivalojoki alittaa ko. tien. Jätinn auton parkiin ja hyppäsin inkkariin suuntana Ivalo. Alkumatka aina Kutturaan saakka oli aika vähävetistä, mutta siitä alaspäin inkkari kulki ilman pahempia pohjakosketuksia kohti retken päätepistettä Ivalon leirintäaluetta, josta sitten sotkin pyörällä noutamaan auton.
Ehkä aika kultaa muistot, mutta sanoisin että Ivalojoki on yksi hienoimmista melontareiteistä suomessa. Kuvat kertokoon loput..
https://picasaweb.google.com/1080371...O7z2NnzhrSC2gE
e: kuvat on skannattu halpis Lidlin skannerilla diakuvista, joten laatu ei päätä huimaa, mutta ehkä niistä jotain selvää saa.
Ennen tuota Ivalon reissua kokeilin inkkaria ja tarvittavaa varustusta kotoisalla lähireitillä...
https://picasaweb.google.com/1080371...CIvPxaz_v_a0Eg
(Nämä jutut ja kuvat voisi kai nimetä tyyliin "retromelonta" vs. retro mtb- ja maantiejorinat ja kuvat)
Melontaharrastus on nykyään hiipunut, mutta monesti on mielessä käynyt kajakin hankinta. Kuumetta nosti viimekesäinen Hossan MTB-reissu jolloin tapasin suurehkon melontaporukan.
Yöhöpisijä
Melontakelejä olis vielä mutta ei yksin ilman kuivapukua viitti mennä.. joskus lokakuun loppupuolella taisin tehdä vikan retken. Marraskuun puolivälissä olis vielä päässyt kun meri oli jopa +6C.. jos rantoja pitkin olis mennyt.
Tosta rannasta raahasin just kajakin navetan ylisille talvehtimaan. Aika vähälle melonta jäi tänä vuonna. Sama varustelukierrehän se on kuin pyörissä. Omat teesit; Kajakki, sileelle veelle, kuitua; on kiertojäykkä ja kiva meloa.
Ja hiilarimela, varsi 70/30 carbon/lasikuitu, lavat hiilaria. Kevyt, ei liian jäykkä. lapakulma jotain 30 astetta. Pituutta maksimissaan 215 cm, jos meloja normikokoinen. Koskivesille sitte ämpärimuovia ja ns. koskikanki, varsi alumiinia ja lavat mitälie muovia... Ja ohan mulla jossain lapin jokivarressa inkkarikin, kuulemma ihan ehyt vielä. imho inkkari on rahtialus.
Vakiovieras
Oma kajakki meni talviteloille viikko sitten. Tosin viimeinen melontareissu oli marraskuun lopulla. Melontakelejä täällä etelässä vielä olisi, mutta valoisan tai edes hämärän aikaan ei enää millään ehdi. Mielessä on kyllä käynyt josko vielä tapaninpäivänä tai uutena vuotena kävis järvellä, kun on perheen saanut pois jaloista pyörimästä.
Yöhöpisijä
30 asteen lapakulma? Miks?
Aktiivijäsen
Hei, täällä melotaan, vasta huomasin. Mahtavaa hommaa, olen ollut ihan myyty lähemmäs 10 vuotta. Nyt pari hiljaisempaa kesää kun perhe velvoittaa, mutta aina karkaan merelle kun vaan tilaisuus tulee.
Valleyn nordkapp jubilee on seuran vajassa odottamassa kevättä. Hyvä meriretkille, sillä pärjää aallokossa ja tavaraa mahtuu aika hyvin. Melana Brascan typhoon 60/40. Aivan ehdottomasti pitää olla hiilaria melassa, ei tule mieleen fillarista mitään osaa jota voisi yhtä lämpimästi suositella ko materiaalista, niin ratkaiseva on melan merkitys melomisessa (sori pieni tautologia).
Joko aloitetaan offseasonin huviksi vääntö: peräsin vs evä? Multa ääni evälle.
Yöhöpisijä
Nonii. Meilläkin on seuralla Nordkapin Jubilee jolla on menty ties minne. Explorer oli kiva retkellä ja Goltzianat ja Nordkapp muovi ja Tempest. Mela oli kyllä ihan tavallinen Lendal ja mökkikajakoidessa (Sea Lion) jopa ihan puumela.
Evä. Tai ilman.
Vakiovieras
Evä tai peräsin riippuen potskin suunnittelijan mietteistä. Itse olen kuntomelontasuuntautunut, joten omissa kajakeissa peräsin, vaimon purkissa jokotai. Itse en näe hiilaria välttämättömänä melassa, kunhan mela on sopivan kokoinen ja kevyt. Vaimon werner camano on lasikuitua, mutta mielestäni erinomaisen kevyt ja hyvä mela.
Vielä pitäisi ainakin yksi lenkki käydä melomassa, niin saa siirrettyä vuoden viimeisen melontalenkin melkein jouluun tai myöhemmäksikin.
Aktiivijäsen
Vai vielä näillä sulilla melomaan, kättä lippaan täältä!
Meloissa ehkäpä keveyttä enemmän arvostan jäykkyyttä. Puumelat joita olen kokeillut on olleet kivan jämäkän tuntuisia, lasikuitumelat enemmän tai vähemmän letkuja. On varmaan olleet huononpuoleisia. Suurimman palveluksen mun melontauralla teki henkilö joka tyri mun lasikuituisesta merimelasta (letkuletku) toisen lavan epäonnistuneessa rantautumisyrityksessä. Sitten kävin hankkimassa tuon nykyisen ja ero on kuin yöllä ja päivällä jäykkyyden suhteen. Ei valu voima enää hukkaan joka vedolla. Kai fillareissa sama juttu; jos voimansiirto-osastolla jokin osa elää niin se on pois etenemisestä.
ei tarvii niin paljoa rannetta pyörittää. Joku 80 asteen lapakulma on historiallinen jäänne.
Lämpimästi suositan melan hankintaa palasina, siis varsi ja lavat irto-osina. sahailee sitten mielestään passelinmittaisen varren, ja lavat kuumaliimalla kiinni. Siten vaan melontaa ja kun on se oikea pituus ja mieleinen lapakulma löytynyt, gripit kiinni. Ja siinä se on. Omien mittojen mukaan tehty kajakkimela.
Merkki on ainakin mielestäni oikea!Melana Brascan typhoon 60/40
Niitä loppumattomia aiheita,,, kiintoevä, nostoevä , peräsin. Mun tuo nykyinen kuitulotja on kiintoeväinen, nyt kun täällä itäsuomen mutkaisia jokia on tullut melottua niin olen tässä etsiskellyt peräsimeni saranatappia, toistaiseksi tuloksetta...Joko aloitetaan offseasonin huviksi vääntö: peräsin vs evä? Multa ääni evälle.
Pakon eessä vastaan nostoevä. Ja sileän veden purtiloista nyt on puhe. Koskivesillä ei sitten mitään.
Koska kuitenkin kysytään niin oma suositus monikäyttöisestä kajakista. Nostoevällinen muovikajakki, evä ylhäällä sillä pärjää vaikka Ivalojoella, ja samoin evä ylhäällä kun opettelee melomaan niin siitä se.
Yöhöpisijä
Syvä V-pohjainen Point 65XP ei taipunut mutkiin millään, mutkapuron reunoja pitkin sai mennä. Lättäpohjainen Sea Lion käänryy mihin vaan vaikka on yli 5M pitkä-
Aktiivijäsen
Taidat Smo olla naapuriseurasta, kalustosta päätellen. Pointti on juu ihan meripeli, enkä mä nordkappillakaan mihinkään joelle lähtis. Omat melonnat muutamaa Saimaanreissua lukuunottamatta merellä.
Tarkoituskin oli kuivamelontakauden ratoksi virittää kunnon ikuisuuskeskustelu siitä mitä siellä paatin peräpäässä pitää olla. Sehän on tietenkin makuasia, mutta mistäs sitä väännettäisiin jos ei makuasioista. Tosiasioistako? Sanokaas peräsinmiehet ja -naiset että miten se kajakki pysyy suorassa linjassa jos veto lähtee jalkaterästä/pohkeesta ja sen alla on peräsintä kääntävä polkusin?
Yöhöpisijä
Mulla on projektina korjata mökkikajakin (Sea Lion) peräsin joskus. Aika levoton on ilman sitä tasapohjaisena mutta hyvin hallittavissa. Point XP oli ainut peräsimellinen kajakki mitä on tullut testattua, silläkin käytännössä lyhyt keikka mökkiosastolla peräsin ylhäällä.. jalkatuet tuntui vähän antavan periksi ohjailun suuntaan. Siinä tais kyllä olla erikseen ohjaus- ja jalkatuet. Sea Lionissa ei mutta sen verran tukea saa että riittää tällaiseen tavalliseen melontaan.
Mahdanko olla naapuriseurasta, meillä ei naapureita ole parin kilsan säteellä..
Vakiovieras
Tekniikalla sitä peräsintä käytetään, kuten evää tai melaakin..... faktahan on, eli oma mielipiteeni, että osa kajakeista on suunniteltu melottavaksi evän kanssa ja osa peräsimen kanssa. Itse olen melonut ekat +5000 kilsaani evällisellä kajakilla, mutta viimeiset +5000 kilsaani 99% peräsimellisellä. Yleensä lienee niin, että "käppyröillä" mennään evää käyttäen tarpeen/tuulen/kajakin kuormauksen mukaisesti ja sitten noilla Inuk - Taran tyyppisillä potskeilla peräsin vedessä. Omasta mielestäni on turhaa jaamistelua puhua sivu tuulessa evä ylhäällä melomisesta. Sen vuoksihan se evä siellä on, että sillä korjataan tuulen sorto suunnilleen tasoihin keulan ja perän välillä. Toki tekniikallakin voi sorron korjata, mutta mielummin evän kanssa. Omassa lettmannissa peräsimen ohjaimien alla on tukeva tuki jaloille ja ohjauspolkimet ovat "saranoituina" kyseisessä levyssä. Ei ole juuri tarvinnut keskittyä peräsimen suorana pitämiseen.
Melassa jäykkyys on vissiin kaksipiippuinen juttu, osan mielestä varsi ei saisi olla liian jäykkä, ettei rasita liikaa niveliä, mutta mielestäni silloin kannattaisi valita vähän pienempi lapainen mela. Retkillä melon wernerin cypruksella, jonka lapa on melko pieni, mutta hyvinhän sillä on porukan mukana pysynyt. Kuntoillessa kädessä on sitten joko bracan children tai VII kuppimela.
No onneksi ylävirran puolelta löytyy järviä vajaan kilometrin päästä, alavirtaan kun lähtee niin pääsee Laatokalle, on siinä toki pieni hidaste, raja, välillä.
Ohjauspedaali on akseloitu alapäästään ja päkiä tulee tään akselin kohdalle.
Miusta paras jalkatuki olis suora putki taikka levy, johon jalkansa sais tukea sivusuunnassa mihin tarvitsee, tuulen sorron mukaan.
Vakiovieras
onko kellään kokemusta näistä kevyistä puhallettavista lautoista, joissa kyllä melotaan. Esim. http://www.alpackaraft.com/ Tällainen voisi olla kiva lisä pyörävaellukselle, pääsisi isommista ylityksistä helpommin.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit