Pyöräilijöiden tervehtiminen

[TuH]

Eiköhän se ole mennyt ensimmäisten velosipedien ajoista asti niin, että maantiepyöräilijät tervehtivät toisiaan, maastopyöräilijät maastopyöräilijöitä ja hybridistit eivät tiettävästi ketään. Jos ei ole helposti tunnistettavissa jomman kumman heimon jäseneksi, niin epäilemättä morotus-% kärsii.

Juomareppu-teoriaasi en oikein jaksa uskoa. Miten sen repun muka sivusilmällä noteeratusta vastaantulijasta edes erottaisi?

[Smo]

Maastossa usein pysähdytään juttelemaan ja saa reittivinkkejä. Mätäkivellä joku maratonkuski lähti extempore näyttämään mulle reittejä, soitti kotiin että menee vähän kauemmin ja veti tunnin lenkin.. ihan kivaa ainoostaan oli vähän krapula kun olin just heittäny tyttöystävän lentokentälle ja edellisenä iltana vietettiin läksiäisiä. Hassua kun se teknisessä maastossa katteli taakse kun olisin vetänyt lujempaakin mutta sitten ylämäissä ja tasamaalla meni aika vauhdilla. Mutta mukava kokemus. Tavattiin kolmaskin maastokuski ja pysähdyttiin hetkeksi juttelemaan.

[Cino C.]

Eli koko juttu on ensisijaisesti aivan naurettava tapa todistaa kuuluvansa tiettyyn ryhmään; itse asia, eli vastaantulevan ihmisen tervehtiminen, on täysin toissijaista.

????
Karavaanarit tervehtivät karavaanareita, rekkamiehet toisiaan, tietynmerkkisillä (harvinaisilla) autoilla ajavat lajitovereitaan, motoristit toisia motoristeja... Se juttu ei tosiaankaan ole moikkailla kaikkia tielläliikkuvia kanssaihmisiä.

[daemonsultan]

Mutta heti kun selkään laittaa onnettomien kiusaksi esimerkiksi juomarepun, romahtaa ainakin bodomin ympäristössä käpälänheiluttajien määrä n. 90%. Ilmeisesti kauhusta täristen pelkäävät että se onkin ihan koulureppu.

Mulla on kaikilla pitkillä lenkeillä tavallinen reppu selässä ja kyllä lapasta tulee vastaan aina. Sen sijaan työmatkareppu, joka on jo reilumman kokoinen ja sisältää läppäriä, vaihtovaatteita ym., tuntuu kyllä tosiaan karsivan tervehdyksiä. Ilmeisesti mut tulkitaan sukkiksista ja ajopaidasta huolimatta kategoriaan "Ostanut krossarin työmatkavehkeeksi, kun kaveri suositteli". Ai hitto, noinhan se kyllä menikin... :P

[AK-87]

Tuntuu olevan tervehtiminen hankalaa myös, jos sattuu edustamaan väärää harrastajaryhmää. Tai ehkä kyse on siitä, että maastopyöräilijät eivät ole maantiesuccistelijoiden silmissä "tosiharrastajia". Ja tosiaan, jos työmatkasinkulan satulasta erehtyy morjenstamaan treenilenkillä olevaa entuudestaan tuntematonta fillaristia, niin melko turha on odottaa tervehdystä takaisin. Harmi.

[Slim_Jim]

Meikä morottelee kyllä niin maantie- kuin maastopyöräilijöille ja vähänkään sen näköisille kuin olisivat lenkillä ja vähän randomeillekin.

Vanhemmat herrasmiehet kuitupyörissään eivät oikein tunnu morjestavan takaisin tämmöiselle säärikarvaiselle millälie amuliinipyörällä ajelijalle.

[Eepu]

Eilen poljin kärrin kanssa Kymenvirran eteläpuolen kevytväylää ylös kun kaunis neitokainen tuli scabarilla vastaan, nostin kättä ja hän hymyili nätisti. Kiitos

[AK-87]

Pitäiskö tästä koittaa vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikilla olisi kivempaa, jos hieman löysättäis kravattia (tai ehkä kypärän remmiä) ja morjesteltais vähän huolettomammin? Ei se nyt paljoa pieleen voi mennä, vaikkei vastaantulijalla olekaan saman tehtaan sama pyörämalli kuin itsellä... Käpälät heilumaan vaan!

[eklami]

Tuntuu tämä tervehtiminen olevan vähän paikkariippuvaistakin. Itse moikkailen aika aktiivisesti vastaan tulevia jos huomaan ja näyttää siltä, että on pyörälenkillä / harrastaja. Mutta tosiaankaan läheskään kaikki maantiekuskitkaan eivät tervehdi takaisin ja ne työmatkalaiset tms. jotka on väärin tulkinnut harrastajiksi lähinnä näyttävät hämmästyneiltä, että miksi tervehdin.

Olin kuun alussa Karttula/Kuopio suunnilla pyörän kanssa ja siellä lenkeillä sai kyllä moikkailla jokaisen vastaantulijan vaikka yhteenkään maantiepyöräilijään en törmännyt ja ainoat maastokuskitkin näin taukopaikalla. Kerran näin jopa retkipyöräilijän ja kerran jonkinlaisella naisten fittnes-pyörällä polkevan. Mutta kaikki kauppamatkoillaan olevat mummot ja pienet kouluikäisetkin moikkasivat. Pyörän kanssa liikkuvia kun oli niin paljon harvemmassa kun täällä kaupungin vilinässä niin jokainen tiellä liikkuva kyllä huomioitiin ja jos taukoa jossain kiskalla piti niin juttelemaankin tultiin rohkeasti.

[VPR]

kaunis neitokainen tuli scabarilla vastaan

Googlasin jo että mikä on scabar kunnes ajattelin että kyse on skabarista eli kilpapyörästä.

[torvinen]

Kaksi lenkkiä Satakunnassa; Pomarkku-Pori, Pori-Kullaa-Pori. Nostin kaikille käpälää, mut kukaan ei vastannut tervehdykseen...On ne ylpeitä tai yreitä...ite vedin täysillä vastatuuleen eilen ja nostin lapasta horjuen eikä käppyräkaveri vastannut, hiukan ketutti. Takaisin myötäsessä ja vastaantulijoita vissiin ketutti kun käpälä ei noussut silloinkaan....

[rahi]

Tänään lenkki espoosta munkan kautta takaisin, about 10-15 maantiepyöräilijää tuli vastaan ja yksi moikkasi takaisin.

[Historic]

Koskaan en ole pyöräilyä harrastanut missään porukassa enkä näköjään voi alkaakaan. En viihdy lastentarhassa, jossa säännöt muuttuvat päivän ja ryhmän mukaan.

Minä ajan enimmäkseen yksin, pitääkseni hauskaa ja siinä ohella kuntoillakseni. Kaupungilla morjenstelen tuttuja ja muita nojapyöräilijöitä. Maantiellä kaikkia. Usein myös vastaavat, mistähän johtuu...?

Nojapyörän kanssa näkee muutenkin keskimääräistä enemmän iloisia kanssakulkijoita. ;-)

[Ines]

sunnuntaina Ristiinasta Pellosniemelle ajanut maantiepyöräilijä taisi jopa säikähtää kun ME (kaksi maasturipolkijaa) tervehdimme...Ristiinan "kylillä" sauvoja fillarin kanssa kuskaillut reipas pyöräilijä TERVEHTI

[stiplu]

Ajelin pe-ma elämäni ekan pidemmän retken (Hki-Hämeenlinna-Pälkäne-Lammi-Pulkkilanharju-Lahti-Hki). En ota morjenstelua niin vakavasti mutta ainahan se mukavalta tuntuu kun joku alan harrastaja noteeraa meikäläisen hitaanpuoleisen kulun tullessaan vastaan tositoimissa

Kalustoni vaan ei välttämättä tosipyöräilijöissä herätä ihailua... Pyöränä kun on Cressun hybridi ja nokalla Lidlistä ostettu pyöräviileälaukku + "Retki"-makuupussi Paitanakin pääasiassa kulahtunut t-paita, tietysti kelistä riippuen mitä milloinkin yllä on, ja kyllä pyöräilyshortsitkin on mutta viileämmällä niiden päällä voi olla tavalliset lötköhousut.

No kahtena ekana päivänä kelit olikin sen verran heikot että paljon ei pyöräilijöitä näkynyt. Riihimäen jälkeen tihkusateessa tuli kyllä joku iloinen veikko vastaan joka hymyillen morjensti. Pyöränsä tosin oli vähän erikoisempi, mitä kosteuden sumentamilta laseiltani näin, oliskohan ollut joku semmoinen taittopyörä tms.

Kun ilma parani matkan edetessä niin alkoi tietysti vilistelemään maantiepyöräilijöitäkin enempi asiallisissa releissään, ja kyllähän muutamalta ihan kunnon käpälän heilautus nousi, jokunen nyökkäsi ja ne jotka ei noteerannut näytti minusta enempi niin tosissaan lenkillä olevilta että tuskin edes huomasivat mikä siellä tien toisella puolella könysi eteenpäin. Eli tästä vetelin johtopäätöstä että liekö morjenstamattomuuteen syynä enempi se että on sen verran tiukka meno päällä että asian voi sivuuttaa. Ja en myöskään itse näissä tapauksissa tehnyt aloitetta koska näenhän minä että siinä tullaan hyvin, en halua häiritä.

Joku morjenstus oli höystetty kunnon virnistyksellä ("kyllä sä jaksat vielä, polje vaan"), mukavaa sekin . Yksi retkipyöräilijä lastissa tuli koko matkana vastaan, yllätyin hieman ettei enempää. Hän näytti ehkä aavistuksen hämmentyneeltä kun tein käpälä-aloitteen, mutta vastasi kyllä.

Oli muuten pisin päivämatka jonka ajoin tähän mennessä ikinä: Pulkkilanharjulta himaan 160 km. Retkikamat lastina, vastatuuleen enimmäkseen. Seuraavana päivänä tiesin polkeneeni, väsytti mutta oli kyllä hyvä olo.

[Vanhapuuma]

Terve. Minä vähän avaudun kun kiristelee. Ja tämä liittyy tervehtimiseen, jos jaksatte lukea numeroidut kohdat loppuun asti.

1) Meikäläisen raamit on lätkänpeluun jäljiltä seuraavanlaiset: iso perse, leveät hartiat, kädet, reidet ja pohkeet. Punttia on tehty liikaa. Ja harjoittelu on lopetettu 5-6 vuotta sitten, joten pientä (vielä varsin lievää) jutilaa on havaittavissa. En siis näytä mäkimieheltä.
2) Olen ostanut jo autuaan tietämättömänä pyöräilykoodistosta kaiken maailman Pro tour-tason joukkueiden sävy sävyyn sopivia vermeitä. Koska ne olivat mielestäni hienoja, hyväntuntuisia pyöräillessä ja samalla suhteellisen halpojakin.
3) En harjoittele Touria, Giroa, Vueltaa, klassikkoja, SM-kilpailuja tai muita vastavia varten. Minusta maantiepyöräily on vain todella mukavaa, ja kovin erilaista toiseen rakastamaani lajiin, jääkiekkoon, verrattuna. Se pitää kuntoa hyvin yllä ja mikä parasta, maisemat vaihtuvat tiuhaan tahtiin.
4) Vertaan vielä lätkänpeluuseen, koska se nyt vain sattuu olemaan se laji, jota olen jopa tosissanikin hetken aikaa pelannut. Myönnän kyllä, että pienellä ylimielisellä otteella itsekin harrastesarjoissa pelaan. Mutta kyse ei kuitenkan ole siitä, ettenkö voisi olla kohtelias ja huomaavainen kaukalossa huonompaakin pelaajaa kohtaan. Puhumattakaan siitä, että arvottaisin kavereita niiden varusteiden mukaan; monesti noilla myöhällä iällä aloittaneilla lätkästelijöillä on jopa paremmat varusteet kuin minun vanhat tiimivermeeni.
5) Nyt kun käyn pyöräilemässä pääkaupunkiseudulla ympäriinsä, jotkut maantiejantterit tuntevat selvästi suurta vastahakoisuutta nostaa sitä kättä ylös, kun itse taas tervehdin kaikkia käppyräsarvia. Koska se on minusta kohteliasta ja mukavaa.
6) Ja ei, en ole sheivannut sääri-, käsi-, parta- tai välilihakarvojani - etenkään playoff-partaani en aja.
7) Ehkä olen herkkähipiäinen, voipi olla, mutta onko se ny niin nöpönnuukaa, jos pikkuisen viitsisi nostaa sitä kapeata kättä?
8) Vai olinko se vain minä?

Kiitos ja anteeksi.

[Eepu]

Nyt tuli hengenheimolainen sieltä. Upeaa, meidän pitäisi perustaa isojenmiesten pyöräily clubi jossa takaliston koko, vyötärö ja hartijaleveys asetettaisiin pääsyvaatimuksiin rajojen muodostuttua.

Meikäläinen muistuttaa eniten ehkä entistä DDR:n kiekonheittäjää, vatsa, tuo Unkarilaisten sananlaskujen parasta antia "Vatsaton mies on kuin taivas ilman tähtiä". Punttia on tosiaan vedetty, monikohan tältä foorumilta on vetänyt maasta 250kg, penkiltä 167.5Kg ja kyykännyt 275kg. Täällä on yksi.

Itä minussa on tehnyt minut jo Äitini kohdussa raskasluisen, alle 18 vuotiaana painoin jo yli 100Kg vaikka mahaa ei ollut juuri ollenkaan napalinjaa edempänä. Fillarointi on kuitenkin elämääkin isompaa minun maailmassani, seurasin pyöräilyä jo kauan ennen Eurosportia ja tietokoneita, radiosta ja lehdistä. Rakkaimpia muistoja ovat Jukka Pakkasen asiantuntevat radio-ohjelmat ja paljon paljon muuta.

Raakaa meninkiä on kun isot miehet polkevat, siinä hiki haisee ja perse pärisee, siitä on leikki kaukana. Karvoja on täälläkin ja Nalleksi minua on sanottu jo koulupoikana yläasteesta lähtien, mitä innokkaammin niitä ajaa sen enemmän ne kukoistavat.

[ristopee]

Nyt tuli hengenheimolainen sieltä.

Nyt anteeksi en ymmärtänyt, eikö sinullekaan maantiepyöräilijät moikkaa vaikka sukkistelet tiimivarusteissa karvasilla jaloilla?

[Vanhapuuma]

Niin ja siis todettakoon, että tässä kävi tunnepöyristyksissä sillä tavalla, että otanta tuosta tervehtimisestä oli tältä illalta, pauttiarallaa 20% morjesti. Yleensä kyllä morjestellaan, ja näille suuret propsit, että tällaistakin todellista amatööriä viitsitään huomioida.

Ja oho, ihan noin isojen miesten klubiin en kyllä varmaan minäkään pääse, mutta jos saan kutsun kääpiökokoisena leveänä miehenä, otan kyllä sen vastaan.

[Eepu]

No vaikka ajan Hybridilla ilman lokareita ja lukkopolkimilla, shortsit jalassa ei nakkirenkaiden ohjaamosta oikein käsi nouse. Kypärä on päässä ja paidan seljässä lukoo notta Tunturi Test Team ihan oman tallin tuotteena.

[Eepu]

mutta jos saan kutsun kääpiökokoisena leveänä miehenä, otan kyllä sen vastaan.

Hakemus käsitelty ja Vanhapuuma on nyt Isojen Miesten Kuntoclubin jäsen.

[ppikkupe]

7) Ehkä olen herkkähipiäinen, voipi olla, mutta onko se ny niin nöpönnuukaa, jos pikkuisen viitsisi nostaa sitä kapeata kättä?

Minä en todellakaan voi esittää asiantuntijaa pyöräilyasioissa, mutta jos yleisen elämänkokemuksen pohjalta jotain sanoisin, niin kyllä juro suomalainenkin tervehtii takaisin - jopa tuiki tuntematonta - jos häntä itseään ensin reippaasti tervehtii.

Yleensähän asiat, joista ei ole parempaa tietoa, tulee pääteltyä itselleen negatiivisimman vaihtoehdon kautta. Jos joku katsoo kadulla hiukan sinun suuntaan ja nauraa, niin hänhän nauraa sinulle eikä suinkaan juuri lopettamalleen kännypuhelulle. Jos vastaan tullut kanssafillaristi ei tervehdi, niin sehän johtuu siitä, että hän katsoo sinua ylen eikä suinkaan siitä, että kun katse on suunnattu noin 15 metriä eturenkaan etupuolelle, niin hän ei sinua vain huomannut.

Minä en jaksa uskoa, että maantiefillaristeissa(kaan) olisi kuin korkeintaan häviävän pieni prosentti niitä, jotka tervehdyksen havaittuaan eivät siihen haluaisi vastata. Itse uskon, että suurimmassa osassa tapauksia sitä kanssafillaristia ei vain huomata. Itsekin meinasin tänään keilata poron (sekä kännykkään puhuvan laidasta laitaan seilaavan rullaluistelijan), joka jolkotteli vieläpä samalla puolen tietä kuin minä. Ylämäen jälkeen tuijottelin synkeänä eturengasta ja kiroilin itsekseni paskaa lihaskuntoa. Onneksi poro huomasi ensin, säikähti ja väisti.

[MTBwannabe]

Aina tervehdin mutta harvoin saan vastinetta. Tänään joku juntti Kangasalantiellä Valkeakosken päässä katsoi ihmeissään kun tervehdin. Ei puhettakaan vastineesta, lienee ollut liian kiireinen hitaasta etenemisestään huolimatta

[Vanhapuuma]

Minä en jaksa uskoa, että maantiefillaristeissa(kaan) olisi kuin korkeintaan häviävän pieni prosentti niitä, jotka tervehdyksen havaittuaan eivät siihen haluaisi vastata. Itse uskon, että suurimmassa osassa tapauksia sitä kanssafillaristia ei vain huomata. Itsekin meinasin tänään keilata poron (sekä kännykkään puhuvan laidasta laitaan seilaavan rullaluistelijan), joka jolkotteli vieläpä samalla puolen tietä kuin minä. Ylämäen jälkeen tuijottelin synkeänä eturengasta ja kiroilin itsekseni paskaa lihaskuntoa. Onneksi poro huomasi ensin, säikähti ja väisti.

Toki varmasti näinkin, mutta kyllä niitäkin löytyy, jotka selvästi katsovat sinuun, itse nostaa ensin käden, ja sitten herrasmiehet kääntävät päänsä, vailla mitään aikomusta nostaa kättä. Tasaisella. Ei kovassa vauhdissa. Nää on tosi tärkeitä asioita. Soitin äitille ja sieltä tuli sitten lohdutuksen sanaa. Tein lopulta itselleni maitopullamössöä, kyllä helepotti.

Morjestiko se poro sinua? Jos ei, meikä ei anna sillekään yhtään propseja - ihme poro.

[HannaM]

Mulla ei ole mitään tiimiasua, mutta ihan hyvät peruspyöräkamat: kypärä, ajolasit, pyöräilyhousut jne. eli näytän harrastelijapyöräilijältä, joka olenkin. Jostain syystä ehkä yksi pyöräilijä on tervehtinyt mua tänä kesänä Turun seudulla. No ei sinänsä mikään yllätys, olen asunut 13 vuotta Turussa ja tiedän turkulaiset...

[Jiiaa]

Mulla ei ole mitään tiimiasua, mutta ihan hyvät peruspyöräkamat: kypärä, ajolasit, pyöräilyhousut jne. eli näytän harrastelijapyöräilijältä, joka olenkin. Jostain syystä ehkä yksi pyöräilijä on tervehtinyt mua tänä kesänä Turun seudulla. No ei sinänsä mikään yllätys, olen asunut 13 vuotta Turussa ja tiedän turkulaiset...

Kun itse kysyy ja itse vastaa niin ei voi olla väärässä

[ppikkupe]

Morjestiko se poro sinua? Jos ei, meikä ei anna sillekään yhtään propseja - ihme poro.

Ei. Mulkas ja näytti per*että kun menin ohi.

[samooja]

Nyt hei, rakkautta peliin jengi!

[Pregasina]

Mulla ei ole mitään tiimiasua, mutta ihan hyvät peruspyöräkamat: kypärä, ajolasit, pyöräilyhousut jne. eli näytän harrastelijapyöräilijältä, joka olenkin. Jostain syystä ehkä yksi pyöräilijä on tervehtinyt mua tänä kesänä Turun seudulla. No ei sinänsä mikään yllätys, olen asunut 13 vuotta Turussa ja tiedän turkulaiset...

Joo no samaa mietin tänään kun poljin tänään maasturillani tiimi vermeissä Raisiosta Naantaliin ja takaisin. sukkiksia maantierasseillaan tuli vastaan aika taajaan tahtiin ehkäpä noin 10 yhteensä. Kaikki menivät urpona ohitse vaan moikkaamatta. Itse Raisiossa 20 vuotta asuneena mutta sittenmmin evakossa Tampereella olevana moikkauksissa on selvä ero. Tampereella saa tassua hieman helpommin, vaikka olisi kyse ns. MTB vs. Road moikkaaminen.

Tosin viimeviikolla poljin taasen pidemmän reissun kohti Rymättylää. kummasti Naantalin jälkeen alkoikin tulemaan oikein urakalla moikkauksia autotien toiselta laidalta. Ei tainnut montaa pyörää ilman moikkausta ajaa ohi. Ilmeisestikin kun citystä lähdetään ulos niin sitten lähtee tassu helpommin.

[Nunnu]

Voi olla harha kuvitelmaa, mutta tuntuu kyllä et mitä kalliimpi pyörä ja hienommat ajovermeet, sen vähäisempää on takaisin moikkaus. Mutta tänään oli kyllä vallan mukava yllätys kun pyörittelin loivaa ylämäkeä hiki hatussa ja vastaan tuli kolme miestä ja kaukaa jo hymyilivät ja heiluttivat tervehdystään. kyllähän tuollanen nostaa heti lenkki fiilistä sinnikäästi kättä pystyyn jatkossakin!