Ajelin pe-ma elämäni ekan pidemmän retken (Hki-Hämeenlinna-Pälkäne-Lammi-Pulkkilanharju-Lahti-Hki). En ota morjenstelua niin vakavasti mutta ainahan se mukavalta tuntuu kun joku alan harrastaja noteeraa meikäläisen hitaanpuoleisen kulun tullessaan vastaan tositoimissa

Kalustoni vaan ei välttämättä tosipyöräilijöissä herätä ihailua... Pyöränä kun on Cressun hybridi ja nokalla Lidlistä ostettu pyöräviileälaukku + "Retki"-makuupussi Paitanakin pääasiassa kulahtunut t-paita, tietysti kelistä riippuen mitä milloinkin yllä on, ja kyllä pyöräilyshortsitkin on mutta viileämmällä niiden päällä voi olla tavalliset lötköhousut.

No kahtena ekana päivänä kelit olikin sen verran heikot että paljon ei pyöräilijöitä näkynyt. Riihimäen jälkeen tihkusateessa tuli kyllä joku iloinen veikko vastaan joka hymyillen morjensti. Pyöränsä tosin oli vähän erikoisempi, mitä kosteuden sumentamilta laseiltani näin, oliskohan ollut joku semmoinen taittopyörä tms.

Kun ilma parani matkan edetessä niin alkoi tietysti vilistelemään maantiepyöräilijöitäkin enempi asiallisissa releissään, ja kyllähän muutamalta ihan kunnon käpälän heilautus nousi, jokunen nyökkäsi ja ne jotka ei noteerannut näytti minusta enempi niin tosissaan lenkillä olevilta että tuskin edes huomasivat mikä siellä tien toisella puolella könysi eteenpäin. Eli tästä vetelin johtopäätöstä että liekö morjenstamattomuuteen syynä enempi se että on sen verran tiukka meno päällä että asian voi sivuuttaa. Ja en myöskään itse näissä tapauksissa tehnyt aloitetta koska näenhän minä että siinä tullaan hyvin, en halua häiritä.

Joku morjenstus oli höystetty kunnon virnistyksellä ("kyllä sä jaksat vielä, polje vaan"), mukavaa sekin . Yksi retkipyöräilijä lastissa tuli koko matkana vastaan, yllätyin hieman ettei enempää. Hän näytti ehkä aavistuksen hämmentyneeltä kun tein käpälä-aloitteen, mutta vastasi kyllä.

Oli muuten pisin päivämatka jonka ajoin tähän mennessä ikinä: Pulkkilanharjulta himaan 160 km. Retkikamat lastina, vastatuuleen enimmäkseen. Seuraavana päivänä tiesin polkeneeni, väsytti mutta oli kyllä hyvä olo.