Ei pahvilaatikosta tosiaan hintaa peritty, mutta ainakin kolmessa ekassa liikkeessä ei ollut yhtään laatikkoa juuri sillä hetkellä. Polkupyörätukussa sitten tärppäsi.
Jätin laatikon roskiin, kuplamuovia kuskasin mukana koko retken ja paluumatkalla suojasin pyörän sillä ja solumuovipatjan palasilla. Lentokentällä tultiin jo rutisemaan odotetettavissa olevasta pahviroskasta pyörää kootessani, mutta päästiin yhteisymmärrykseen paikasta mihin sen saan jättää.
Kirjanmerkit