Meikäläisellä on varmaankin ollut liian helppo viikko, kun tulee pelkkiä ihania hetkiä eikä juurikaan avautumisia vaikeasta elämästä. Ehkä ensi viikolla on vaikeampaa.
Tänä aamuna Maunulan majan nurkilla ihmettelin aikaisin liikkeellä ollutta koiran ulkoiluttajaa, sekä lähistölle pysäköityä pakua. Kun pääsin lähemmäksi niin totesin kyseisen pakun olevan poliisiauton, koiran ulkoiluttajan olevan poliisin ja koiran ilmeisestikin pientä verryttelyä saavan poliisikoiran. Eipä ole tuollaista ennen osunut kohdalle.
Hieman myöhemmin pääsin ihmettelemään rusakkoa, joka ei ilmeisestikään oikein innostunut meikäläisen näkemisestä, vaan alkoi loikkia poispäin - ja sitten kipusi parilla loikalla tien varressa olleen korkean lumipenkan yli. Aika vaikuttava teko pupujussilta, kun lumipenkka oli miehen korkuinen ja sen reunama oli melko jyrkkä!
Näiden lisäksi ei sitten juuri ketään muuta tainnutkaan näkyä koko viiden kilometrin matkalla. Kylläpä varhaisaamut sitten ovatkin rauhallisia.
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Kirjanmerkit