Kiekon rakentaminen

[Itsok]

1200 MPa:han tjsp pitäis mennä sopivilta seosteisilta teräksiltä, mutta 1500 MPa kuulostaa jo kieltämättä aika pirun paljolta.

[Antti Salonen]

Kuinka paljon jäykempi on 140 kiloon kiristetty kiekko kuin 120 kiloon kiristetty?

Ei yhtään.

Kiekon jäykkyyteen vaikuttaa pinnojen paksuus, pinnojen määrä ja kiekon geometria. Pinna venyy (elastisesti) lineaarisesti suhteessa voimaan, ja tuosta voi ehkä maalaisjärjelläkin päätellä että pelkkä lisäkireys ei tee kiekosta jäykempää.

Siksi en oikein ymmärrä älyttömiä kireyksiä jos käytössä kohtuutukeva vanne ja ohennetut pinnat, eikä kuski ole tyyliin 150-kiloinen. Toki jos vanne kestää ongelmitta 140 kilon vedon niin mikäs siinä, mutta harvempi taitaa kestää?

[Vilhelm V]

Ei yhtään.

Kiekon jäykkyyteen vaikuttaa pinnojen paksuus, pinnojen määrä ja kiekon geometria. Pinna venyy (elastisesti) lineaarisesti suhteessa voimaan, ja tuosta voi ehkä maalaisjärjelläkin päätellä että pelkkä lisäkireys ei tee kiekosta jäykempää.

Siksi en oikein ymmärrä älyttömiä kireyksiä jos käytössä kohtuutukeva vanne ja ohennetut pinnat, eikä kuski ole tyyliin 150-kiloinen. Toki jos vanne kestää ongelmitta 140 kilon vedon niin mikäs siinä, mutta harvempi taitaa kestää?

Nyt ei tainnut päättelyketju mennä ihan putkeen. Kyllä kiekon jäykkyys perustuu nimenomaan pinnojen kireyteen. Kireämmät pinnat, jäykempi kiekko.

[Antti Salonen]

Riippunee nippeleistä, vanteista, työkalusta jne. Ainakin OpenProlla ja ihan alunipalla revo venyi niin, että kierre loppui.

Kyllä sitten pinna oli vain liian pitkä. Pikaisesti laskettuna (lunttasin kaavat Jobst Brandtin kirjasta) esim. 2,0-millinen 290 mm pitkä teräspinna venyy 120 kg jännityksessä 0,57 milliä. 1,5-millinen muuten vastaava pinna venyisi melko tasan 1,0 milliä, eli ei se ero suuri ole.

Lisäksi ainakin DT:n laskuri ottaa huomioon pinnan venymän, tai ainakin antaa eri lukemat eri paksuisille pinnoille. En tiedä minkälaisen jännitykseen laskelma perustuu, mutta oletettavasti tyypilliseen n. 100 kiloon.

[Antti Salonen]

Nyt ei tainnut päättelyketju mennä ihan putkeen. Kyllä kiekon jäykkyys perustuu nimenomaan pinnojen kireyteen. Kireämmät pinnat, jäykempi kiekko.

Perustelut olivat nyt niin vahvat, että en viitsi kommentoida omaa päättelyketjuasi sen enempää. Tässä on kuitenkin hyvä linkki aiheesta.

[Vilhelm V]

Perustelut olivat nyt niin vahvat, että en viitsi kommentoida omaa päättelyketjuasi sen enempää. Tässä on kuitenkin hyvä linkki aiheesta.

Juu itse asiassa olin nyt liian hätäinen tuon kommenttini kanssa. Sheldonin tekstin luettuani otin vielä nöyrästi Jobst Brandtin opuksen kouraan ja noinhan se on. Pinnojen kiristäminen ei lisää kiekon jäykkyyttä kunhan pinnat eivät ole ihan lurullaan. Väärässä olin.

[kide]

No onneksi kukaan ei ole yrittänyt ylikiristää pinnoja jäykemmän kiekon toivossa . Jokuhan voisi asian testata kokeellisestikin. Eli vääntyykö kiekko vaikka 10 kg sivuttaiskuorman alla yhtä paljon oli pinnoissa kireyttä 50 tai 100 kgf?

[Pekka L]

Mitähän rasvaa PekkaL mahtaa käyttää?

Merivaseliinia venetarvikeliikkeestä. Se on sitkeää tavaraa ja sen voi olettaa pysyvän kierteissä vähän pidempään estämässä alunippojen jumia. Kuituvanteiden kitka nippeliä vasten on ~järjetön, niiden kanssa olen sipaissut samaa tavaraa myös nippelin kannan juureen. Aluvanteilla ei ole toistaiseksi tarvinnut.
Lisäksi tuota vaseliinia on mukava ja siisti käyttää näppärän tuubin takia. Käytän sitä asennusrasvana kaikessa kasauksessa. Ohjainlaakerissa esim. ihan loistavaa. Käyttötarkoituksesta johtuen, pienet vesiroiskeet ei paljon haittaa.

[Vilhelm V]

No onneksi kukaan ei ole yrittänyt ylikiristää pinnoja jäykemmän kiekon toivossa . Jokuhan voisi asian testata kokeellisestikin. Eli vääntyykö kiekko vaikka 10 kg sivuttaiskuorman alla yhtä paljon oli pinnoissa kireyttä 50 tai 100 kgf?

Joo haasteena tuppaa olemaan pinnojen saaminen edes suositeltuun kireyteen.

Tuolla Sheldonin sivulla näytti olevan käppyrä vähän tuonkaltaisesta koejärjestelystä. Tosin siinä ei oltu mitattu pinnan kireytä suoraan, vaan löysyytä mitattiin sillä kuinka paljon nippeliä on löysätty optimikireydestä.

[lansive]

Tämähän on se perinteinen ja väärä tapa mitata kiekon jäykkyys.

Valista meitä pimeydessä kulkevia ja kerro mikä on "nykyaikainen ja oikea" tapa mitata kiekon jäykkyys.

[Antti Salonen]

Tämähän on se perinteinen ja väärä tapa mitata kiekon jäykkyys.

En tiedä mikä on oikea ja väärä tapa, mutta kyllä tuossa kiekon sivuttausjäykkyyttä kuitenkin mitataan. Mikä on se oikeampi tapa ja luuletko, että sillä saataisiin erilaisia tuloksia pinnojen kireyden vaikutuksesta kiekon sivuttaisjäykkyyteen? Tässä siis noista Damon Rinardin mittauksista lainaus:

"Some believe that a wheel built with tighter spokes is stiffer. It is not. Wheel stiffness does not vary significantly with spoke tension unless a spoke becomes totally slack.

I measured the deflection of Wheel #2 while gradually loosening the spokes in quarter turn increments. The wheel did not display any significant change in stiffness until the spokes were so loose some became totally slack.

If the spokes are so loose that some become slack, the wheel becomes much more flexible. The last two data points below, 9 and 10, taken when the spokes were so loose the wheel was almost sloppy, show that the wheel becomes significantly more flexible when spokes on the detensioning side of the wheel actually become slack. That is expected: a slack spoke cannot add stiffness to the wheel; it buckles easily in compression.

A wheel whose spokes become slack while riding is a weak wheel, because slack spokes cannot support the rim. This can be avoided to a large extent by building wheels with tighter spokes. If spokes are tighter initially, then the sudden increase in flexibility shown in data points 9 and 10 is less likely to occur in use because a tighter wheel can bear a higher load before spokes become slack."

Mittaustuloksissahan näkyy itseasiassa hyvin pientä sivuttaisjäykkyyden kasvua pinnoja löysätessä, kunnes noin 2,5 kierroksen jälkeen pinnoista katosi kokonaan jännitys. En tiedä mistä tuo sitten johtuu, mutta muutokset olivat joka tapauksessa marginaalisia.

[klemola]

Mikä olisi paras kehä avorenkaalle, jos pysytään tämän keskusteluketjun hengessä: "kevyt, halpa, helposti hankittavissa, tee se itse henkilölle"? Kuituisenakin alkaa löytymään reilusti alle 300€:n, mutta painoa vielä 450gr!
Esimerkiksi: http://cgi.ebay.com/Clincher-Rims-38...item336549b3b9
Laittakaapa linkkiä ehdokkaista. Ehkä 28 reikäisenä olisi paras ratkaisu, koska silloin napojen valikoima on vielä laaja. Hyvänä tavoitteena kiekoissa voisi olla päästä alle American Classicien painon ja hinnan!

[kontio]

Mikä olisi paras kehä avorenkaalle, jos pysytään tämän keskusteluketjun hengessä: "kevyt, halpa, helposti hankittavissa, tee se itse henkilölle"? Kuituisenakin alkaa löytymään reilusti alle 300€:n, mutta painoa vielä 450gr!

^Avo ja kevyt ei vaan oikein kulje käsi kädessä.


Noista pinnakireyden vaikutuksista ja testaustavoista ei tunnu hullukaan ottavana selvää (ainakaan täältä lukemalla), mutta mä totesin että paras keino saa löysät pois on hakea DS puolelle oikeat DT CHAMPIONIT paikallisesta (0,50€/kpl ja oli vielä parittomia millejä tarjolla),

EDIT_ nyt kun asiaa vähän miettii niin kyllä se tuo vetopuoli on missä se löysä on. Eli DS puolen pinnat joustaa (yläpuolella lattiaa vasen painellessa) ollessaan vedossa vaikka kuinka tiukalle vetäisi CX-rayt, kun laippa on niin lähellä keskilinjaa.Tottakai.Eikös se näin mene? Selvää kauraahan tuo on kun vedolla kiekkoa kasassa kerran pidetään, mutta kun liikaa miettii niin sekoaa
Ja aika rentokin jännitys riittää NDS puolen pitämään ryhdissä (= joustamatta kehon painolla lattiaa vasten [no ei nyt ihan koko painolla]) kun laippa on kaukana.
Kasettipyörien ongelmahan tuo DS puolen löysyys on ihan aiheesta.
mutta Championit korjaa asiaa.

(laippojen etäisyys keskilinjasta 38mm+19mm=57mm mikä on aika leveä jo, DS puolella kaikki pinnat laipan ulkoreunalla eli aika maksimoitu jäykkyys tämän puolesta)

40grammaa tms lisääntyy paino. Yritän laihduttaa miestä tuon verran...

Eiköhän tuosta hyvä tule.

[Antti Salonen]

Noista pinnakireyden vaikutuksista ja testaustavoista ei tunnu hullukaan ottavana selvää (ainakaan täältä lukemalla), mutta mä totesin että paras keino saa löysät pois on hakea DS puolelle oikeat DT CHAMPIONIT paikallisesta (0,50€/kpl ja oli vielä parittomia millejä tarjolla)

Pinnan paksuus ei vaikuta yhtään siihen, että kuinka suuri veto vasemmalle puolelle on takakiekossa laitettava. Se on jotain 55-70 % oikeasta puolesta maantiekiekossa, lähinnä navasta riippuen, eikä kehää kiinnosta kuinka paksu pinna sen vedon välittää. Paras keino tuon epäsuhdan tasaamiseen on epäsymmetrinen kehä (nippeleiden reiät 2-3 mm kehän keskilinjasta vasemmalla), mutta noita on kurjan hankalasti saatavilla irtokehinä.

Mutta noin muuten takakiekkoon on kyllä ihan hyvä pistää paksummat pinnat pakan puolelle. Takakiekko on vääjäämättä vetelä geometriastaan johtuen, joten paksumpia pinnoja oikealla käyttämällä saa kiekkoon lisää sivuttaisjäykkyyttä ilman ongelmia. Vasemmalla kannattaa käyttää reippaasti ohennettuja, jotta niiden löysempien pinnojen venymä olisi kuitenkin riittävä jännityksen säilymiseen myös kuormattuna.

[kontio]

Pinnan paksuus ei vaikuta yhtään siihen, että kuinka suuri veto vasemmalle puolelle on takakiekossa laitettava. Se on jotain 55-70 % oikeasta puolesta maantiekiekossa, lähinnä navasta riippuen, eikä kehää kiinnosta kuinka paksu pinna sen vedon välittää.

Ei kiinnostakaan, sehän on selvä mutta sen tarvittavan vedon saa aika paljon helpommin (siis DS puolelle) paksuun ku ohueen pinnaan mikä kiertyy, venyy (no ei veny paljoa) ja paukkuu

kun tuplaa poikkileikkauksen alan, saa samat Newtonit puolella jännityksellä...ja rihtaaminenkin helpottuu. selvää kauraa.

hmm. saishan tuollaisen korkeammankin kehän tehtyä epäsymmetriseksi. mikseiväthän tee moisia?

[OJ]

Paksummilla pinnoilla saa vanteelle riittävän paineen helpommin, mutta paksumpi pinna vaatii enemmän jännitystä venyäkseen. Taitaa kuitenkin jopa competition venyä riittävästi jo alle 120 kilolla ja sen jälkeen löysyydestä voi syyttää vannetta ja/tai napaa.

[kontio]

OJ, onko näkemystä paljonko on "riittävästi" venymää? 0,4-0,5mm? (DT Comp @1,2kN ~0,6mm Wheelcalc softan (ilmainen) mukaan)

Oli mulla tässä lyhyt spekulaatio kirjoitettuna äsken, mutta totesin että ilman mittaria sen vedon arvioiminen on niin lottoamista että parempi kun poistan. Oikeastaan hyvä ettei kukaan siihen vastannut, sen verran mutu-pohjalla oli.

Taitaa lopullinen totuus olla kuitenkin se, että kiristä riittävästi mutta älä liikaa Mä noudatan tätä

[Vilhelm V]

Taitaa kuitenkin jopa competition venyä riittävästi jo alle 120 kilolla ja sen jälkeen löysyydestä voi syyttää vannetta ja/tai napaa.

Schranerin opuksen käppyrän perusteella Competition venyisi 1200 newtonin vedolla jonniin verran yli millin. Tuolta voi kiinnostuneet perehtyä asiaan:

http://www.icelord.net/bike/ArtOfWheelbuilding.pdf

[kontio]

Kiitos linkistä. pitää sivistyksen kannalta selailla läpi.

[OJ]

OJ, onko näkemystä paljonko on "riittävästi" venymää? 0,4-0,5mm? (DT Comp @1,2kN ~0,6mm Wheelcalc softan (ilmainen) mukaan)

Riippuu tietenkin vanteesta, eli sen verran on riittävästi, että ei kovempaakaan runnoessa pääse pinna löysäksi. Tai näin olen asian ymmärtänyt.

[lansive]

En luule vaan tiedän. Mutta ei mulla ole mitään tarvetta alkaa loputtomaan juupas-eipäs keskusteluun.

Voitko sitten lyhyesti kuvata testijärjestelyn, mitä mittauksessa käytetään? Artikkelin lukemalla en löytänyt siitä sellaista kohtaa, jonka perusteella olisin voinut päätellä esitetyn mittaustavan vääräksi. Tämä olettavasti johtuu puutteellisista tiedoistani, ja siksi kysyinkin asiaa jo aiemmin.

Ymmärrän kyllä jos kyseessä on vielä julkistamaton menetelmä jolle olet hakemassa patenttia. Muuten minua asiasta kiinnostuneena on jo hieman alkanut ottaa päähän tämä "minä tiedän, mutta en kerro".

[PHI]

Kyllä on kiekkojen rakentaminen vaikeaa ja riitaisaa kun tätä ketjua lukee. Tohtiiko tuota edes yrittää, kun pitäisi laskea myötölujuuksia ja venymiä.

Ajattelin ensiksi hommata rihtauspukin, mutta taidan sijoittaa niiden sijaan tieteislaskimeen.

[Antti Salonen]

Tohtiiko tuota edes yrittää, kun pitäisi laskea myötölujuuksia ja venymiä.

Hassuintahan tässä on se, että ei edes pidä. Lähinnä jos pinnan kireyden pystyy mittaamaan, on siitä oikeasti apua - Etenkin aloittelijalle.

[Vilhelm V]

Hassuintahan tässä on se, että ei edes pidä. Lähinnä jos pinnan kireyden pystyy mittaamaan, on siitä oikeasti apua - Etenkin aloittelijalle.

Nimenomaan näin. Ei kiekkojen kasaus mitään salatiedettä ole. Mutta sitten kun hommaan hurahtaa niin tietyssä vaiheessa tulee taudinkuvaan mukaan nämä myötölujuudet ja Newtonit.

[TunkkiPuolikas]

Kyllä on kiekkojen rakentaminen vaikeaa ja riitaisaa kun tätä ketjua lukee. Tohtiiko tuota edes yrittää, kun pitäisi laskea myötölujuuksia ja venymiä.

Ajattelin ensiksi hommata rihtauspukin, mutta taidan sijoittaa niiden sijaan tieteislaskimeen.

Mulle kasataan mittarin kanssa (Pekka L siis). Sitten kun joskus niitä rihtaan, niin suoran teen. Ja sitten ajamaan-> 30 vauhtia ja isotuuma->täysillä pari kiihdytystä ja sivuttain runttausta. Hajoo-> uusiksi-> kestää-> ajoon. Yksinkertaista

Jos ollaan kolaroitu, niin sitten taas mittarihommiin, jottei jää mitään jännityksiä varsinkin jos aluvanteesta on kyse !!!

[PHI]

Mulle kasataan mittarin kanssa (Pekka L siis). Sitten kun joskus niitä rihtaan, niin suoran teen. Ja sitten ajamaan-> 30 vauhtia ja isotuuma->täysillä pari kiihdytystä ja sivuttain runttausta. Hajoo-> uusiksi-> kestää-> ajoon. Yksinkertaista

Jos ollaan kolaroitu, niin sitten taas mittarihommiin, jottei jää mitään jännityksiä varsinkin jos aluvanteesta on kyse !!!

Joo, kyllä Pekka L taidot kiekonrakentajana ovat kiistättömät, kun olen lueskellut noita, sanoisinko, viihdyttäviä kommenttejasi etelän leiriltänne . Tainnut olla tosiaan aika vahvat nuo kurakiekot ja muutenkin oikein soivat.

Offtopic: Kyllä olet vetänyt tiukan treeniblokin leirillä .

[OJ]

Ajattelin ensiksi hommata rihtauspukin, mutta taidan sijoittaa niiden sijaan tieteislaskimeen.

Kannattaa suosiolla hankkia matemaattisesti lahjakas lapsi, kouluttaa se tieteilijäksi ja laittaa keksimään pyörä uudelleen.

Mä olen kasannut aika ison läjän oikein loistavasti oman laardibärsseen alla kestäviä kiekkoja erilaisiin käyttötarkoituksiin ilman kummempaa säätöä, ja voisin väittää niiden toimivan oikein loistavasti. Rihtauspukki ja hyvä pinna-avain ovat kuitenkin ne tärkeimmät työkalut.

[kide]

Mä olen kasannut kiekkoja ihan pelkällä nippeliavaimella. Littanien pinnojen kanssa apuna on myös POM-muovin pala, jossa rautasahalla sahattu lovi. Kireysmittaria olen lainaillut kavereilta. Se on kyllä ammattitaidottomalle aika ehdoton oikean loppukireyden saavuttamisen kannalta. Ilman mittaria varsinkin kevennyspinnat meinaa jäädä liian löysälle. Tasakireyden löytää aika hyvin ihan pinnoja soittelemalla. Rihtauspukkia en ole kaivannut, kun joka pyörässä on kaksi sellaista.

[Pekka L]

Tulipa mieleen alkaa laskeskella tehtyjä kiekkoja, vielä kun ne on jotenkin muistissa.
Päädyin lukemaan 51kpl. Kotona olis nyt kolme vannetta odottelemassa pinnoja + napoja ja pari-kolme vannetta on tulopäällä. Pian paukkuu 60...

Maastokiekkoja 14kpl, maantielle 37kpl.
Alkaa pikkuhiljaa olla alustavaa haisua miten niitä tehdään.

[A.M.®]

Kohtahan pitää olla topic, montako kiekkoa olet rakentanut

Tarkkaa lukua omistani ei taida löytyä, mutta 40-50 niitä jo on