Kiekon rakentaminen

[drop]

Ok, sitten vain metsästämään budjettinapoja ja ihmettelemään pinnojen pituuksia.

Ymmärsin tuon niin että voi yritellä suoraan noilla ex823'silla ilman että riskeeraa kaljuuntumista?

[juminy]

Heiheihei! Nyt ostat valmiit kiekot, että ehit ajamaankin joskus... mäkin jätän oranken kasaamatta ja ajan sialla kunnes olen sen verran ehtinyt taas ajamaan, että voi käyttää aikaa romujen räpläämiseen. No ei, pitäishän toi kiekkojen kasaus kai opetella, mutta taitaa multa jäädä iäksi kun valmiitakin saa niin kätevästi.

[drop]

Onhan toi vähän noin että tulee halvemmaksi ostaa kootut kuin osat, mutta en mä oikein uskalla ruveta rihtaamaan ilman että olis ensin koonnut yhdet... Mut joo, ajamaan vois mennä.

[kontio]

Keskimäärin niitä valmiitakin joskus joutuu rihtaamaan, oma näkemys on että kivempi räplätä jotain tonnin kiekkoja kun tietää mitä tekee...
(ei sillä että sellaisia ikinä hankkimaan tulisin...noh, never say never...)
Toki itse rakentaminen on lähinnä hermoja lepuuttavaa näpertelyä, mutta saapahan sellaiset kuin haluaa.

[Pave]

'Kun tekee itte, niin saa just sellaset kun sattuu tulemaan.' - velipoika

[kontio]

'Kun tekee itte, niin saa just sellaset kun sattuu tulemaan.' - velipoika

mutta ainakin tietää syyllisen

[jjyrki]

Mistä saisi korkealaippaisia napoja?
Kiitos!

[kontio]

ja muutamaa plastisen muodonmuudoksen poranteräksi kokenutta cx-rayta (ja CN Mac 424 sama juttu) myöhemmin todetaan että vetopuolelle pitää hakea perinteiset dt compit tai jotkin muut 0,50€/kipale maksavat peruspinnat.
Ei vain kestä cx-ray jännitystä vetopuolella,tai siis jännitystä kestää maailman tappiin muttei vääntöä eli ei pyöri enää nippeli kierteen ympärillä vaan pinna akselinsa ympäri nippeleineen... sama juttu alu/messinki, eikä merkitystä pitääkö kiinni. no papukaijapihdeillä kun pureutuu pinnan juureen niin just ja just pysyy.
Rihtaaminen siten että joku istuu kiekon päällä oikein houkuttele, eikä rihtaamisen jälkeen pinnan maalauskaan.
Toki osaaminen ei ehkä ihan ammattitasoa ole, parempi rihtaaja varmaan osaa noita käsitellä.

Nopealla matematiikallahan tuosta pyöräytin että poikkileikkaukset:

CX-ray (lienee jossain ellipsin ja suorakulmion välimaastossa) eli ~1,8mm2 ts sama kuin Revo käytännössä, paino about 4,5g/kpl
DT comp tms (2-1,8-2 db) :0,9*0,9*pii=2,55mm2 paino ~5,9g/kpl
DT champion tms (suora 2mm): 3,14mm2 ja paino ~7g.

DT compissa väännönkesto-paino-hinta kohtaa erinomaisesti, joten sellaiset tullee vetopuolelle vielä ennen kevättä.
Onneksi oli kierrätyskamaa noi cx-rayt, olis harmittanu muuten. Ja jäähän mulle etukiekkoon ja NDS puolelle vielä nuo huikeasti watteja 30km/h lenkkivauhdissa säästävät aeropinnat
No onhan ne kevyet ja aika helpot rihdata maltillisemmilla kireyksillä kun näkee heti vääntymiset ja helppo pitää kiinni sillä muovirinkulalla.

(kun joku kuitenkin kysyy että miksi tarvii niin paljon kireyttä vetopuolelle, vastaus kuuluu että haluan kiekon mikä ei notku ylämäkikireissä tiukalle säädettyjä jarrupaloja vasten, ja tuo hybrid crows foot tekee vetopuolesta kyllä jäykän mutta NDS puolellekin pitäis vähän saada jäykkyyttä ja se ei nyt siis onnistu ilman että kiekon keskilinja siirtyy...toki voidaan kysyä että ehkä se crows foot sinnekin... noh, meni jo näin. ja ajattelin maksimoida voimansiirron vetopinnojen määrällä. kyllä se tuosta kunhan saa toiselle puolelle vähän järeyttä)
Ja nyt kun vaihtaa tilalle DT compit tms poikkileikkaukseltaan ~45% isommat, pinnankireyttähän voi laskea ~20% ja saa silti ~20% enemmän jännitystä.

tämä tarina siis pelotteena kaikille kiekonkasausta harkitseville
no ei vaan, 1,8mm tai 2mm paksut peruspinnat on hyviä treenata, eivät sisällä mitään ihmejekkuja.
(vetopuolelle kannattaa ehkä laittaa paksummat kuin ei-vetopuolelle, saa tasaisemman kireyden pinnoihin->henkinen hyöty tasapainoisesta lopputuloksesta, vaikka toiselle puolelle paksumman poikkileikkauksen myötä paljon enemmän vetoa tuleekin)

Ammattilaiset saa vapaasti haukkua ja kommentoida amatöörimäistä välineurheiluani (hermolevon kannalta, on kuitenkin halpaa ku saippua. lähes yhtä rentouttavasta puuhastelusta Audin ylätukivarsien kanssa (kun tietää että pultit ovat hyvässä rasvassa) saa maksaa 30€/ketale kertaa 4)

[A.M.®]

Ei vain kestä cx-ray jännitystä vetopuolella,tai siis jännitystä kestää maailman tappiin muttei vääntöä eli ei pyöri enää nippeli kierteen ympärillä vaan pinna akselinsa ympäri nippeleineen... sama juttu alu/messinki, eikä merkitystä pitääkö kiinni. no papukaijapihdeillä kun pureutuu pinnan juureen niin just ja just pysyy.

Ei kai siellä ole kierteet loppumassa kesken?

[kontio]

Ei kai siellä ole kierteet loppumassa kesken?

ei (ja kierteet on rasvattu kolmesti).
Kun tuota poikkileikkausteoriaa aloin kehitellä niin googletus "cx-ray wind up" ja "cx-ray twist resistance" kertoivat kyllä aika paljon...

[Antti Salonen]

Sapimhan myy ihan erityistä työkalua, jolla saa CX-Raysta saa kiinni nippeliä kiristäesssä... 0,9 mm paksun pinnan kiertojäykkyys on olematon. Sapimin työkalu on ehkä ylihintainen muovinpalaksi (n. 10 €), mutta rakentaessa kätevämpi kuin pihdit.

[kontio]

Sapimhan myy ihan erityistä työkalua, jolla saa CX-Raysta saa kiinni nippeliä kiristäesssä... 0,9 mm paksun pinnan kiertojäykkyys on olematon. Sapimin työkalu on ehkä ylihintainen muovinpalaksi (n. 10 €), mutta rakentaessa kätevämpi kuin pihdit.

Tsekkaa edellisen sivun kuva, 2 eurolla PBK:n alesta ostettu muovinpala löytyy ja toimii ihan hyvin etukiekoissa ja NDS puolella...
Ei siitä mitään iloa ole kun kun kunnolla kiristää, vetää sitten vain solmuun työkalun ja nippelin välisen matkan, eli käytänössä siitä ohennuksen alusta.

edit_ nappasin kuvan itse ongelmasta...
paha sillä aeropinnatyökalulla tuosta pyörestä osastakaan on kiinni ottaa... ja papukaijat on vähän krouvit...sileät pihdit ei pidä. kokeiltu on myös hellästi 1/4 rundia eteen ja 1/8 taakse ja ties mitä. ehken vaan osaa, tai sitten pinna ei ole ihan paras tähän puuhaan kuten fysiikan lakien mukaan jo totesin

[Antti Salonen]

Ei siitä mitään iloa ole kun kun kunnolla kiristää, vetää sitten vain solmuun työkalun ja nippelin välisen matkan, eli käytänössä siitä ohennuksen alusta.

Jep, olen CX-Raylla tai DT Aeroliteilla rakentanut useamman kiekkoparin Sapimin työkalua käyttäen. Yhden kiekkoparin kohdalla kävi yhden tai kahden pinnan kohdalla kävi juuri noin, mutta ongelma oli selkeästi kierteen huono voitelu, sillä rakensin kyseisen parin kierrelukitetta enkä rasvaa käyttäen. Kehä oli mallia vetelä ja niin epämääräisillä holkeilla varustettu, etten uskaltanut kiristää pinnoja yli 80 kiloon.

Mutta muissa tapauksissa ei ole ollut mitään ongelmaa kun kierteet ovat olleet hyvin rasvattu. Jännitys on ollut edessä ja takana pakan puolella 100-110 kilon nurkilla. En tiedä mitä on "kunnolla" kiristäminen, mutta harvempi kehä kestää hirveästi yli sadan kilon jännitystä, eikä toisaalta ohuita pinnoja niin hirveän kireälle tarvitse vetää varsinkaan järeän kehän kanssa.

[Pekka L]

120-130kg menee vetopuolelle CX-raylla ilman mitään ongelmia. Eikä tarvi pitää edes juuresta kiinni, kun ei edes voi, kun Parkin avain on siinä välissä.

[Vilhelm V]

Ja nyt kun vaihtaa tilalle DT compit tms poikkileikkaukseltaan ~45% isommat, pinnankireyttähän voi laskea ~20% ja saa silti ~20% enemmän jännitystä.

Tämä ei nyt ihan auennut minulle. Jos pinojen kireyttä vähennetään niin eikös se kiekon jännitys laske riippumatta poikkileikkauksista? Eikös kiekon kireys perustu siihen paljonko sitä vetoa on pinnoissa newtoneissa mitattuna? Tätä voisi nyt vähän yrittää keskustella auki.

Muutamia ajatuksia noista kontion kuvaamista kasausongelmista takakiekkojen vetopuolen suhteen:
(1) Onhan käytetty voiteluaine sellaista joka säilyttää ominaisuutensa paineen alaisena?

(2) Joskus olen itse kasannut ensin pelkän vetopuolen niin kireälle kuin menee ja sen jälkeen vetänyt vastapuolen pinnat kiristämällä paketin keskelle. Tällöin vetopuoli kiristyy vielä jonkin verran. Loppuviilaus näin on kasatessa tehtävä todella varovaisesti, kun nippeleiden pyörittäminen on kovassa vedossa tunnetusti oma taiteen lajinsa.

Mittailin tuossa justiinsa DT:n kireysmittarilla yhtä maastopyörän kiekkoa, jonka olen kasannut tuon kikka (2):n mukaisesti, ja täytyy sanoa että tiukalle on mennyt.

[ärjy]

Mittailin tuossa justiinsa DT:n kireysmittarilla yhtä maastopyörän kiekkoa, jonka olen kasannut tuon kikka (2):n mukaisesti, ja täytyy sanoa että tiukalle on mennyt.

Olisi kiva saada tietoon numeroita siitä, kuinka paljon on onnistuneesti ylikiristetty vetopuolen pinnoja ilman hajonnutta vannetta.

Suositus tuntuu olevan noin 120 kg vetopuolelle, mutta olen yleensä ylikiristänyt noita johonkin 135 kg asti, jotta esim. Campan navoilla saa jännitettä NDS:n puolellekin. Ilmeisesti tuo 135 kg ei ole vielä mitenkään paha?

[kontio]

Tämä ei nyt ihan auennut minulle. Jos pinojen kireyttä vähennetään niin eikös se kiekon jännitys laske riippumatta poikkileikkauksista? Eikös kiekon kireys perustu siihen paljonko sitä vetoa on pinnoissa newtoneissa mitattuna? Tätä voisi nyt vähän yrittää keskustella auki.
(1) Onhan käytetty voiteluaine sellaista joka säilyttää ominaisuutensa paineen alaisena?

(2) Joskus olen itse kasannut ensin pelkän vetopuolen niin kireälle kuin menee ja sen jälkeen vetänyt vastapuolen pinnat kiristämällä paketin keskelle. Tällöin vetopuoli kiristyy vielä jonkin verran. Loppuviilaus näin on kasatessa tehtävä todella varovaisesti, kun nippeleiden pyörittäminen on kovassa vedossa tunnetusti oma taiteen lajinsa.

Ei kai tuossa pitäis mitään erikoista olla, jännitys on megapascaleita N/mm2 ja voima (eli veto tässä tapauksessa) on newtoneita.
Eli jos lisää tuota mm2 osuutta, jännitys laskee vaikka veto pysyy samana.
edit_ 16-millinen harjateräs tuli viime keväänä vetäistyä poikki, 132kN otti katketakseen. Siihen ripustais kymmenkunta keskikokoista autoa. Ja pamahti kivasti kun katkes

Noinhan se ka pitääkin tehdä (ja teinkin), eli ensin vetopuoli ja sitten toinen puoli siten että kiekko tulee keskelle.

Paha sanoa paljonko noissa nyt on sitä vetoa, ihan kohtuullisesti mielestäni. Voi olla että on se 120kg jo, mutta tuntuu että kiristämisen varaa pitäis vähän olla. Ainakin vielä liikkuu pinnat kun puristelee
Rasvaa vois toki koittaa vaihtaa, mutta mitään mobilin 0w40 ei viittis laittaa, sitä on sitten joka paikassa. Kyllähän jengi rakentelee kiekkoja rypsiöljyllä ja ketjuöljylläkin... Laakerivaseliinin luulis olevan vähän paremmin kuorman alla toimivaa.

Mitähän rasvaa PekkaL mahtaa käyttää?

[kontio]

Ei, kyllä se tuosta lähti kun löysäsi kaikki NDS puolelta ihan letkuksi ja sitten lähti pyörittelemään DS puolta nii taitaapi se onnistua.
peukut pystyssä, 50km hiihto aikaa väsätä
kiitoksia vinkistä Vilhelm V, joskus tajuaa tarkistaa jotain itse vasta kun joku toinen muistuttaa...

edit_ no tietysti ne oli ne 2 ekaa pinnaa mitkä kiristyivät nätisti, mutta jos tuota nyt vähän saisi tiukemmaksi... DT Compit taitaapi tulla.(luovutin jo)

[Vilhelm V]

Olisi kiva saada tietoon numeroita siitä, kuinka paljon on onnistuneesti ylikiristetty vetopuolen pinnoja ilman hajonnutta vannetta.

Suositus tuntuu olevan noin 120 kg vetopuolelle, mutta olen yleensä ylikiristänyt noita johonkin 135 kg asti, jotta esim. Campan navoilla saa jännitettä NDS:n puolellekin. Ilmeisesti tuo 135 kg ei ole vielä mitenkään paha?

Mittailin tässä joutessani nyt uudestaan tuolla kikka (2):lla kasaamaani maastopyörän takakiekkoa. Vanne on Mavic 517 (liekö vastaava kuin nykyinen XC 717??). Otin DT:n mittarilla kymmenen mittausta eri puolilta vetopuolta ja sain keskiarvoksi heittokellon lukemiin 1,966 mm (keskihajonta 0,079 mm). Pinna on DT Competition 2,0/1,8. DT:n tulkintataulukon perusteella jännitys on näin ollen vetopuolella karvan verran yli 1200 Newtonia.

[Antti Salonen]

Ei kai tuossa pitäis mitään erikoista olla, jännitys on megapascaleita N/mm2 ja voima (eli veto tässä tapauksessa) on newtoneita. Eli jos lisää tuota mm2 osuutta, jännitys laskee vaikka veto pysyy samana.

Tuo pitää paikkaansa, mutta kiekkoja rakennettaessa kireydestä tai "jännityksestä" puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vetoa, ja jännitysmittarillakin mitataan newtoneita tai kilogrammoja. Näin siksi, että pinnoja kiristettäessä kireämpi on parempi niissä rajoissa, joissa kehä kestää luotettavasti nippeleiden kohdalla vetoa. Kehän valmistajasta riippuen suositus on yleensä luokkaa 80-120 kg, ja tuohon pääsee yleensä helposti ohuellakin pinnalla.

Pascalesta puhuminen olisi aiheellista jos huolena olisi pinnojen pamahtaminen poikki materiaalin vetolujuuden (yksikkö pascal) tullessa vastaan, mutta ei tuosta pidä huolehtia ohuidenkaan pinnojen kanssa. Kehä kuin kehä halkeaa kyllä ennen kuin ohuinkaan pinna (CX-Ray, Revolution jne.) menee kiristämällä poikki.

Se ajatus, että paksummilla pinnoilla voitaisiin käyttää pienempää vetoa on yksiselitteisesti väärä. Pinnakiekon vahvuus perustuu siihen, että pinnat ovat venyneitä eivätkä menetä jännitystään kun kiekon päälle tulee kuormaa ja kehä painuu kasaan. Kehän jäykkyys määrää sen, kuinka paljon se painuu kasaan ja kuinka paljon alimpien pinnojen venymä/jännitys pienenee. Samalla vedolla paksummalla pinnalla on pienempi venymä kuin kuin ohuella pinnalla. Pienemmän vedon käyttäminen johtaisi vielä herkemmin siihen tilanteeseen, että pinna menettää kokonaan jännityksensä, ja näinhän kiekot saadaan ajamalla kieroksi kun nippeli pääsee sitten kiertymään auki.

[Vilhelm V]

Jotenkin näinhän se menee niin kauan kunnes saavutetaan syystä tai toisesta myötöraja. Joko kiekkoa tehdessä tai ajellessa. Puolien lukumäärällä on sanansa myös sanottavana.

Myötöraja ei tule nykyaikaisilla teräspinnoilla vastaan kasausvaiheessa millään. Ensin korkkaa nippelit ja sitten vanne, mutta pinnoja ei saa kasauksessa lähellekkään myötörajaa.

[kontio]

120 kiloa CX-rayssa tekee yli 600Mpa, ja rosterin myötö on jossain niillä nurkilla myös.

Yhden Revon olen katkaissut kiristäessä, piti vähän testailla.
Tais mennä kyllä vääntömurrolla (kiertyminen) eikä vetomurrolla. Vääntömyötö on jotain 300Mpa luokkaa.
edit_ Napsahti siitä kohtaa mistä pidin pihdeillä kiinni

[A R:nen]

Ennen mittareita yksi tapa pinnojen sopivan (maksimaalisen) jännityksen säätämiseen oli kiristää kaikkia kierros pari kerrallaan ja sen jälkeen tasata jännitykset, toistetaan kunnes jännityksiä tasatessa ensimmäinen pinna sanoo sproing (ja lähtee aika äkäisesti jonnekin kiertoradalle) ja sen jälkeen löysätään kaikkia kierros tai pari ja tietysti vaihdetaan katkenneen pinnan tilalle uusi. Tämä toimi vielä MA-2-aikaan, nykyisille vanteille (ja alle 36-pinnaisille kiekoille ja mitä vielä) tuo tosiaan on liikaa.

[TunkkiPuolikas]

Testailtiin Pekka L kasaamia Kurakiekkoja kolme viikkoa Canariialla, Ei voi kuin kiekkoja kehua. Lotan takakiekkoa rihtasin niin, että kolmea pinna kiersin n 1/4 kierroksen. Ei muuta. Ajoa molemmille pareille 2100 kilsaa.
Painan 80 kg ja säälimättä runnon oli pinta tiellä mikä vaan.

Ainoa sellainen huomioitava asia on canarialle mentäessä noilla kiekoilla on. Jarrupaloja kannattaa ottaa täätä mukaan. Sieltä on vaikea hiilarikiekkoihin sopivia löytää. Ja serpentiinitiet kuluttavat varsinkin edessä aika rajusti.

[kontio]

Riippunee nippeleistä, vanteista, työkalusta jne. Ainakin OpenProlla ja ihan alunipalla revo venyi niin, että kierre loppui.

Tuttu juttu
Mutta venymäähän on ilman myötöäkin...
edit_ mittasitko muuten pinnaa sen jälkeen?
pitääkö tässä tehdä testi että vetää revon ylitiukalle ja koittaa pääseekö plastiselle venymäalueelle, saatais faktaa asiasta?

[Vilhelm V]

Riippunee nippeleistä, vanteista, työkalusta jne. Ainakin OpenProlla ja ihan alunipalla revo venyi niin, että kierre loppui.

Joo tämä on totta. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan niin revojen kanssa tuo venyminen pitäisi ottaa huomioon pinnojen pituutta valitessa. Eli hieman lyhyempi pitäisi olla verrattuna laskurin lukemiin tai jos kasaisi vähemmän venyvillä pinnoilla.

[OJ]

Kuinka paljon jäykempi on 140 kiloon kiristetty kiekko kuin 120 kiloon kiristetty? Mun takakiekkokamppailun vastustajasta päätellen ei niin paljon, että sen huomaisi. PT/Open Pro/32 x DT Comp on kokoonpano.

[kontio]

Ei tarvinnut edes mitata, kun sen sen näki silmällä nipan purun jälkeen. Se oli aloittelijan moka kiekkoa tehdessä.

okei. aloin tässä nikkaroimaan koeasetelmaa kuitenkin

[Vilhelm V]

DT competition pinnojen venymäkäppyrä suhteessa kireyteen löytyy Gerd Schranerin Art of Wheelbuilding kirjasta. Elastinen lineaarisen venymän alue ulottuu sen mukaan karvan verran yli 2500 newtonin kireyteen, jonka jälkeen alkaa vähitellen plastinen alue. Competitionin venymä on 2500 newtonin kohdalla kuvan mukaan runsaat kaksi milliä. DT revolutionin elastinen alue ulottuu likipitäen samoihin kireyksiin, mutta venymä on suurempi. Nyt ei ole tässä käsillä revolutionin vastaavaa käppyrää. Löytääkö joku muu?

[kontio]

2500Nm on aika perhanasti kyllä, se meinais teräkseltä jotain 1500Mpa:n myötölujuutta (Revolle siis). No niin tarkasti ei kyllä DT kerro mitä sille 18/8 rosterille on tehty pinnatehtaalla.

Joku tässä nyt tökkii (etenkin tuon Revon kohdalla), en tuomitse kenenkään näkemystä vaan olen avoimin mielin kunnes jotain saan itselleni todistettua

koeasetelma oli muuten hyvä mutta mutkallehan tuo levy meni kun alkoi kiristämään (olin taas oikein valopää)
pitänee hitsata jotain tuumaista levyä L-kulmaan ja kokeilla sitten uudestaan...sitten on kyllä tosi tylsää jos tuohon pitää ryhtyä





edittiä_
Sapimin sivuilla on pinnoissa vetolujuudet, 1300-1600N/mm2, eli myötö siitä sitten vastaavasti alle 1000 N/mm2 (ymmärsin että tuo on maksimilujuus, ainakaan missään ei puhuta myödöstä)
Isoja lukujahan noi teräksellekin on kuitenkin.

Tiedä sitten mikä tässä mättää... mä lähen hiihtämään ja avaan koneen seuraavan kerran huomenna. katotaan onko joku valaissut asiaa