Ostin viime keväthangille lappiin lähtiessä karhun volcan optigripit joissa koko pohjan mitalla nanokäsittely. myyjän ohjeen mukaan otin löysemmän version, kun siis koko pohja pitää ja luistaa.
Valmistajahan sanoo että 100-200 km pitäisi hiihtää, että alkavat luistaa.
Harjasin nailonharjalla kannasta ja kärjestä pari kertaa ennen lenkkejä ja alkoivat luistaa jo 30-50km jälkeen.
Lapissa oli aamiulla pikkupakkanen tai nollassa, ja sitten iltapäivällä plussan puolelle tuonne jopa 5 + asteeseen asti.
Yllätys oli suuri kon oltiin nollan tienoilla, ja suksi toimi ihan hyvin, luisti ja piti, tunne vaihtui lähes järkyttyneeksi sitä mukaa kun lämpötila nousi. Mitä vetisempää, lämpimämpää, karkeampaa oli, sitä paremmin suksi toimi.
Oli huvittava tunne hiihtää vuorotahtia ylös paikoista joista kukaan muu ei ilm ollut mennyt kuin haarakäyntiä, ja kun vesikelillä varsinkin luisto oli ihan tautinen, seinäpito + sikahyvä luisto oli hämmästyttävä yhdistelmä.
Hauskinta oli taukopaikoilla pyyhkäistä sohjot pois pohjista ja katsoa kun väki nyppi heinää liisterisuksistaan.
No kävin viikko sitten -12 asteessa hyväkuntoisella koneladulla helsingissä, ja pysyäkseni tavallisten suksijoiden perässä sain lykkiä loivassa alamäessäkin. Kovasta parinkymmenen asteen pakkasesta ei ole kokemusta.
Mielestäni kyseessä on huippusuksi nollakelille. Sunnuntaihiihtäjälle käynee pikkupakkasellakin?
ps time vaivaton vaihtoehto on pitopohjasuksi, jossa pito on keskellä pitoalueella, ja sitten liikkeessä pyydät pikkupakkasen luistovoitelun kaupan päälle kantaan ja kärkeen ja harjaat aina parikymmentä kertaa luistoalueet nailonharjalla (jonka yrität myös tingata mukaan) ennen lenkkiä, siitä se lähtee. Aikuisten hiihtokoulu Suomen Ladussa tai sitten privaa jollekulle tähän vastanneelle ja opetusta vähän niin olet koukussa.
Huonoilla teillä tarvitaan paksut kumit.
Oli pyörä sitten kuitua, titaania tai terästä,
niin kuntoni on perästä.
Last man out of the water.
Kirjanmerkit