Kyllä ne alle -30 pakkaskelit niitä ikävimpiä on, ei oikein rengas pyöri, eikä polvi taivu.
Muuten homma on ihan asenteesta ja pukeutumisesta kiinni
Yli 30 asteen pakkaskeli on paras. Silloin ei ole muita lenkillä ja tuntee itsensä totaalisen idiootiksi. Tarttuvan lumen keli on -ceestä. Loskakelikin menettelee, kun oikeat kamppeet päällä.
Ride the snake, he's old, and his skin is cold.
Surkeimmat kelit on edessä keväällä, kun kovaksi pakkautuneet tienpinnat alkavat sulaa. Sellanen jää/lumisohjo on niin tasaista ja tuhtia hötöä, että maastorengas mieluummin puskee läpi kuin pyörii. Tätä ei onneks montaa päivää kestä, ja vaatii varsin runsaslumisen talven.
Minä tykkään suunnilleen kaikista talvikeleistä. Parhaat talviajokokemukset ovat lumipyrypäiviltä.
Kieltämättä: Kevlillä sikana lunta, jota ei olla aurattu pois, jonka jalankulkijat ovat tallanneet ja sitten ajoradat kehnosti aurattu, niin että loskan alla on ylläreinä teräviä, renkaiden kaivamia kuoppia tai jäätyneen loskan muodostamia koppuroita. Kevlin ja ajoradan välissä törröttämässä 60 cm auratun lumen valli, niin että eteenpäin risteyksessä puskiessa ei voi kiinnittää huomiota muuhun kuin siihen.
Tuulee sikana ja räiskii kasvoja vasten karkeaa räntää tai jääneulasia. Takana 20 tööttäävän auton jono ja kuuntelet karjuvia ja kirskuvia nastarenkaita korvasi vierestä.
Kieltämättä, mutta yleensä tuolloin ajoradat ovat jo sulat ja kevlin voi jättää lahoamaan omaan kurjuuteensa.
Paras keli on keväällä kun aurinko paistaa ja kevlillä on tampattu, sileä jääkenttä. Kitka lähestyy nollaa ja saa sellaisen vauhdin ettei muulloin voi sellaista kuvitellakaan.
No dogs, no masters
Viisi (5) kilometriä työmatka, niin ei ole juurikaan väliä minkälainen keli on. Ei ole niin tarkkaa pukeutumisenkaan kanssa. Kunhan hanskat muistaa laittaa käteen ja kypärän päähän.
Eilenkin vain nauratti kun ajeli töihin päin. Naapuritkin varmaan ihmettelee että onko tuo äijä köyhä vai hullu.
Joo ja absoluuttinen nollapiste on kaikista pahin, kun yksikään molekyyli ei pyörässä värähdä.
Taitaa muuten alle 30 asteen pakkasella kasvaa paleltumariski aika isoksi ajoviiman takia. Ehkä siitä riittävän tiiviillä kommandopipo-virityksillä selviää, itse en ole koskaan edes kokeillut.
Ei vaan ollut luottoa Espoon talvikunnossapitoon sen vertaa, että olisin lähtenyt tänään pyörällä töihin. Nyt kaduttaa, koska olisi tuo näköjään ollut mahdollista.
Olipa ilo ajella tänään kouluun. MW 35 mm toimi mainiosti, kuskin pitää vaan hioa omaa ajotekniikkaansa, risteysalueet kun muistuttavat kivikkoa loskan jäädyttyä täällä kanta-kaupunkissa möykky valleiksi. Hyvä fiilis tuli ja hauskaa oliTästä se lähtee, jo toinen talvi ajopäivä plakkarissa
![]()
Ostin eilen Laken talviajokengät, todella laadukkailta tuntuvat joten pitkiä pk-lenkkejä on tiedossa.
"Sun elämä on kuin katsoisi hidastettua junaturmaa"
www.pauliinapohtii.blogspot.com
Mukavaa ja samalla riittävän haasteellista oli aamulla kiemurrella Viikin polkuja eilisen sateen jälkeen. Lähinnä monttua ja uraa mutta eteenpäin mentiin. Kohta takaisin![]()
Niin pahaa keliä ei olekaan, että fillari pitäisi kotiin jättää. Kyllähän tuo eilenaamuinen oli sieltä vaativimmasta päästä, ja hauskuuskerroin melko korkea.
Sen sijaan sää lyö meikäläisellä kapuloita rattaisiin. Tarkemmin sanottuna kylmyys. Kädet on aina olleet kylmälle arat ja tuntuu, että aremmiksi muuttuvat vuosi vuodelta. Viime talvena piti ensimmäistä kertaa antautua olosuhteille ja todeta, että mun pakkasraja on -15. Ajaessa toki lämpenee, mutta vasta n. 15min ajon jälkeen, ja siinä vaiheessa tuska on jo sietämätön. Ja mistä sitä tietää, milloin tulee se päivä, kun ei enää lämpenekään...
Kaikkein paskin on sellainen etelä yllätys talvi kun tulee parikymmentä senttiä sellaista just alle nolla asteista lunta joka tarttuu kaikkialle missä ei pääse edes vauhtiin ja pyörä menee minne menee...
Parasta sopiva kymppi pakkasta ja tiukka lumi, aurinko paistaa ja hengitys huurustuu ja rullaa kuin asvaltilla... Ei tarvetta nastoille ja on maaliskuu ja tietää että kevät on ovella...
Työpyörässä mulla on alla hakkapeliitat 240:lla nastalla, aikamoiset jyrät ajaa.. polkea saa alamäessäkin mutta pitoa on kyllä riittänyt.
CC pyörään pistin swalben marathon wintterit, saman verran nastoja mutta noista ei ole vielä talviajo kokemusta .. jospa tässä lähipäivinä heittäis testilenkin.
Suosittelen talvipyöräilyä jos muutenkin pyöräilyä harrastaa, talvella meno on monella tapaa kivempaa kuin kesällä.
Ajaa pugslyllä avantoon niin ei uppoa. http://www.youtube.com/watch?v=9hVeI5s75lU
Surkein on ehdottomasti keväinen sohjo-jää, eipäs ollukaan vaan sohjo-sohjo-jää, eipäs ollukaan vaan sohjo-sohjo... Pahimmillaan menee pitkät pätkät taluttamiseksi ja talvikeli ei enää keväällä oikein jaksa muutenkaan innostaa. Hyvänä kakkosena kymmenen sentin montuille tallottu jäätynyt sohjo, jossa pyörä tuntuu kestävän ehkä 100m ja vielä sata sellaista pätkää olis jäljellä...
Haastavimpia ovat nuo eilisen tyyppiset, eli sopivan vetistä lunta tulee vaakasuoraan kymmeniä senttejä. Vähän vetisenä lumi tarttuu joka väliin ja on raskasta edetä plus, että se kasvojen piiskausvaikutus niillä tippuvilla jääklönteillä on melkoinen ja ajolasitkin menee läpinäkymättömäksi. Jos olis tullu eilen vähän enemmän lunta, olisi mennyt jo hankalaksi. Tuli sitä nytkin yli 10cm täällä meillä ja yhdellä osuudella oli ensin melkein 10cm, aurattiin ja lopuksi oli taas reilu 10cm. Eli kyllä sitä jonkun verran tuli eilenkin. Mutta nää on yleensä yksittäisenä vaan hauskaa itsepiiskausta. Viime tai toissatalvena oli kokonainen viikko pahempia, lähes yhtä pahoja ja siltä väliltä päiviä. Se ei enää ollut kovin hauskaa.
Parhaita talvikelejä ovat pikkupakkanen tasaisella ja kovalla lumipäällysteisellä tiellä, kova ja sileä jääpinta on myös oma lajinsa ja sitten ehdottomasti etenkin viime talvena etelässäkin koettu kovan pakkasen puuterilumi. Siinä on jotain unenomaista, kun 30-senttisessä neitseellisessä puuterilumessa pistelee menemään - aaahhh... Lumi vaan pöllyää, meno on uskomattoman kevyttä nietoksiin nähden ja hiljaisuus on rikkumaton.
Hieman sohaisen rengasfriikkien tunteita. Viime talvi meni naisten hybridillä ja Nokian W106 edessä ja takana, ihan ok, mutta kiemurtaa ja pito välillä pelottava. Nyt laitoin omaan miesten Scottin hybridiin Bilteman 622-32 nastakumit (markkinoiden kapeimmat tällä hetkellä?), joiden profiilin idea näytti tosi hyvältä: syvät ja jyrkät kuviot, kapeat, todella paljon (huonolaatuisia?) nastoja. On ollut nyt 90 km erittäin positiivinen kokemus, polkeminen on rentoa auratulla pyörätiellä, pito ainakin näin vähän kuluneilla nastoilla jäällä hyvä, kuivalla hiljaiset ja hyvin rullaavat. Syvä profiili ja kapeat kumit purevat kovaan lumeen lähes kuin kesällä ja syvä kuvio menee suoraan pienessä uudessa lumessa (kokemus vasta 5 cm:stä). MInulla ei ole Bilteman osakkeita ja siellä paljon roskaa(kin) myynnissä.
Parasta talvipyöräily on keväällä kun koiraihmiset ovat talloneet polut hyvään kuntoon ja maaliskuun lopun aurinko on niitä jo vähän iltapäivisin sulattanut. Tuntia ennen auringonnousua kun lähtee niin .... ach![]()
"Kaikista seksuaalisista poikkeavuuksista siveys on kaikkein omituisin"
Anatole France
Tai lämpögripit!
Team yöhöpinät™
Lentämisen taidon tai oikeastaan niksin voi oppia.Kikka on siinä, että oppii paiskautumaan maata kohti osumatta siihen.
Noni, muisti rupes pelaamaan ja selitys lukemalle löytyi. Vedin rillit loskassa yhden tuttuakin tutumman risteyksen pitkäksi ja siinä tuli kerättyä muutama hehtometri ekstraa. Kiemurtelu ei selitä ihan kaikkea.
...
Paras keli on se, kun aurinko paistaa, baana on tasainen ja kevyt pakkaslumi pöllyää. Pahimpiin liittyy yleensä loska ja jää-yhdistelmä.
www.ajokoiralaika.blogspot.com
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Ei noissa mitään muutaa vikaa, että nastat tuppaavat tulla aika helposti läpi sisäpuolelta ja puhkaisemaan renkaan. Tuttava, joka on vähän miehisemmän painoinen ukkeli ajeli 800km ja alko renkaat olemaan vaihtukunnossa, ensimmäiset nastat tuli läpi ja kolmasosa hilkulla. Tietysti porautuuhan ne kalliimmistakin? Tosin ei hinnalla pilattu nuo bilteman nakit.
Nokialaisista ei ainkaan tule nastat renkaan läpi. Joskus olen nähnyt että bilteman nastarinkuloista on kulunut nastat renkaan tasalla. Liekö ollut syynä nastojen painuminen vai kovametallipiikin uupuminen.
Loppukiri alkaa sadan kilometrin jälkeen.
Kävin ulkoiluttamassa eilen hankkimiani Marathon Wintereitä tuolla lumisateessa. Harhaluulot omasta urheudesta karisivat kotisuoralla, kun joku paikallinen Iron Man juoksi vastaan lyhyissä juoksushortseissa. Jotkut näemmä pärjäävät kevyemmälläkin varustuksella.
Kirjanmerkit