Lainaus Alkujaan tämän lähetti tpievila Katso viesti
Lähde? Jos katsoo polkemalla tuotettuun sähköön keskittyviltä sivuilta (http://www.pedalpowergenerator.com/h...ower.html#much) pitäisi tavallisenkin aikuisen päästä sataan wattiin. UCIn tunnin mittaisissa ajoissa on ilmeisesti ammattilaisilta mitattu jopa 500 wattia lähestyviä tehoja (http://www.bikecult.com/bikecultbook...cordsHour.html). Toki eri asia onko kuuden tunnin vai tunnin lenkillä, mutta ei tuokaan enää mikään anaerobinen piikki ole.

Ja sähkömoottorissa pelkkä teholukema ei kerro vielä paljoa, sillä tehon ja väännön määrä riippuu suuresti kierrosluvuista. Voi olla ikävä huomata, ettei moottori oikeasti autakaan mäessä, koska vauhti on liian pieni moottorille.

Tästä ongelmasta toki pääsee laittamalla moottori vaihteiston päähän, eikä suoraan napaan.
Olin keväällä sydänrasitustestissä, tavallisen konttorirotan kunnolla 280 wattia oli maksimi. Sitäkään en jaksanut kauaa, tosin "alla" oli jo useampi tehoporras poljettuna, alkaen muistaakseni 70 watista mikä ei tuntunut vielä miltään. Lopussa "seinä" tuli vastaan aika äkkiä kun mentiin anaerobiselle alueelle.

Pyöräillessä normaali keskinopeuteni pitemmillä matkoilla asfaltilla on 20 -25 km/h, vastaava teho on ehkä n. 100 wattia. Samalla teholla pääsen hyvään myötätuuleen 35 - 40 km/h.

Muistaakseni lihasvoimalla lentävän "Gossamer Condor" lentokoneen tavallisen risteilyvauhdin mitoitusteho oli 250 wattia, "moottorina" oli tietysti kilpapyöräilijä, jolta nousussa otettiin kaikki tehot irti.

Sähköpyörien napamoottoreita on kahdenlaisia, vaihteellisia (sisällä planeettavaihde) ja suoravetoisia moninapaisia (napaluku n. 20). Suoravetoisen moottorin on pakko olla isohalkaisijainen, vaihteellinen voi olla pienempikin.