Jooh,

Mehän sielllä ajeltiin. Ei varmaan yllättänyt palstaa seuranneena, että kohteliaisuus ja huomaavaisuus ei ole ihan meidän vahvuuksia. Joku mummokin siellä oli jalkoihin jäädä ja perään jäi huutelemaan mutta hiljeni kummasti, kun pistettiin poikain kanssa sen Joposta vanteet mutkalle.

But seriously... Minä en sinua ulkonäöltä tunne. Joku partasuinen katupyöräilijä moikkasi, jota itse kyllä moikkasin takaisin heti kun siitä yllätyksestä tokenin, että joku outo duudsoni käy morjestelemaan. Muitten moikkailuista ja moikkailemattomuudesta en osaa sitten sanoa, liekö hekään osanneet tilanteeseen varautua/ehtineet reagoimaan. Kandee pysähtyä hetkeksi miettimään asiaa myös toiselta kantita, ennen kun lähdet luokkahuonetta varaileman.

Ja yhteislenkkeilystä yleensä vielä pari juttua:

Minun mielestä yhteislenkki ja Oma Suoritus on hienoja lenkkejä molemmat. Ovat vaan eri päivinä. Omat vaatimukset kannattaa jättää naulakkoon, kun kymmenen lenkkeilijän joukkoon mahtuu kymmenen erilaista mielipidettä vauhdista/reitistä/tauoista/sprinttailuista/koskettelusta jne… Lähtöpaikalta voi jokainen lähteä vaikka eri suuntiin, yksin, kaksin tai letkassa. Mikään ei pakota ajamaan juuri "nopeassa" ja "hitaassa" porukassa. Veikkaan silti, että porukassa ajo on se, mitä suurin osa yhteislenkiltä hakee (daa..).

Yhteislenkki on aina kompromissi ja valinta. Tulemalla yhteislenkille valitsee, että ajaa muiden mukana sitä vauhtia ja reittiä, jota sillä kertaa mennään. Jos vauhti ei nopeassakaan porukassa tunnu riittävän, niin harmin paikka - ehkä ensi kerralla aloituspaikalle eksyy kovempia ajomiehiä. Jonon jatkeena ajaminen on merkki myös siitä että on valmis hyväksymään vetäjän sellaisetkin ratkaisut, mitkä ei välttämättä itseä miellytä.

Sitten taas vetäjän näkökulmasta: Rentoon meininkiin ja vapaaehtoisuuteen perustuvaan lenkkeilyyn pitää yhdistää vetäjä, joka on valmis uhraamaan omat ajomieltymyksensä porukan eteen. Vaikka kaikki tietää, että jokainen mukanaolija on loppupeleissä vastuussa vain itsestään, odotetaan vetäjältä silti vastuullisuutta sekä kykyä lukea ryhmän mielihaluja ja mukautua niihin. Sooloilemalla ja valittamalla (kummassa päässä jonoa tahansa) saapi helposti mulkun maineen johon sitten palstalla palaillaan, vaikkakin isoin maalitaulu on aina vetäjän selässä.

Asenteesta homma on eniten kiinni. En muista yhtään paskaa yhteislenkkiä, vaikka on ajettu hitaasti, nopeasti, harhaan, sprinttaillen ja vaikka miten päin. Kyllähän sitä aina jotain napinan aihetta löytää jos etsimällä etsii.
Tänäänkin lähti vetäjä kesken matkan omille teilleen. Pientä hämmennystä asiasta oli letkan loppupäässä, mutta asian selvittyä homma jatkui, ja hauskaa oli (ainakin itsellä). En sano tätä kritiikkinä, enkä usko että siitä kukaan mieliään pahoitti millään tavalla. Kai sitä aikuinen mies saa mennä ja tulla miten lystää. Mietin vain sitä, että mikä riemu siitä olisi palstalla revennyt, jos Forloni olis saman tempun tehnyt.