Pyöräilyssäkin olen ottanut sellaisen linjan, että jonkinlainen kunnioitus on niitä kohtaan, jotka kepulikonstinsa myöntävät. Tästä syystä myös Myllylä ansaitsee kehuni avautumisestaan poliiseille, vaikka ne Hemohesin käytön todelliset syyt ovatkin jo pitkään olleet kaikkien tiedossa. Pyöräily ja hiihtokin ovat vain elämää, ja elämään aina liittyy paitsi niitä hienoja asioita myös varjopuolia. Tunnustaminen ja katuminen eivät poista virheitä, mutta auttavat meitä muita myötätunnossa virheitä tehneitä kohtaan.
Tämä STT-jutun poliisitutkinta varmasti vielä pitää monien suita supussa, koska paljastukset voivat aiheuttaa rikosoikeudellisia seuraamuksia entisille työtovereille. Sikäli siis ymmärrän, että monilla 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun hiihtäjillä, valmentajilla ja hiihtoliiton toimijoilla ei ole halua avata sanaista arkkuaan. Silti toivottavaa olisi, että tapahtumista kuultaisiin sitten joskus totuudenmukainen versio myös asianosaisten suista - mielestäni sen he ovat velkaa hiihtoa seuranneelle yleisölle Suomessa ja muualla.









Onko niin , että hiihtäjä käryää , on se balsamia fillaristin haavoille ? Onhan pyöräily varmasti dopingkäytön eliittiä.
Lainaa viestiä vastauksessa

Kirjanmerkit