Tee-Se-Itse valot

[H. Moilanen]

Valonrakentelukärpänen puraisi, mutta tietämys akkupuolesta on vähäinen. Apuja siis kaivataan.

Lähtökohta: Valo ei ole kovin nuuka käytettävälle jännitteelle. Valittavissa on 7-19 voltin tai 9-32 voltin versio. Ensin mainittu lienee helpompi vaihtoehto?

Ajatus: Rakentaa luokkaa 9000mAh akku valolle. Kennoiksi kelvannee nämä? Kolme sarjaan ja neljä rinnan. Nimellinen jännite olisi (3x3,7V) 11,1V ja ampeeritunteja tulisi 10.

Ongelma: Tarviiko tuollainen akkupaketti jotakin elektroniikkaa? Entäs lataus? Voiko ladata esim. tavallisella auton akun lataukseen tarkoitetulla laturilla? DealExtremessä näyttää olevan suojaelektroniikka, mutta tarvitsenko tuollaisen vai jonkun muun härpättimen?

[Pantteri]

Niin millanen? Ei toimi linkki

Jokohan toimisi?

[H. Moilanen]

Jokohan toimisi?

Nyt toimii.

[kontio]

H.Moilanen, mä olen työntänyt D-linkin laajakaistapurkin muuntajalla 7.4V akkuun 9 volttia ja Nokian laturilla 3.7V akkuihin nykyään 5 volttia.
Oon vähän allerginen kaikelle ylimääräiselle elektroniikalle, eli käyn mieluummin 5 tunnin välein jännitemittarilla katsomassa mitä akussa on kuin rakennan jonkun älyn. No laturiin sitä älyä vois miettiäkin, mutta itse lamppu (edit_ ja akku) on mun mielestä tarkoituksenmukaista pitää mahdollisimman tyhmänä.

Nuo Trustfiret on hyviä, samoin Ultrafiret. Kokemuksen mukaan 5 tunniksi voi unohtaa ylilatautumaan, yön ylikään ei hajottanut mutta 3.7V jännite oli 5.xV kunnes akku viileni ja tippui siihen 4.20V mikä on täyden normaali jännite.
Eli ei niitä suojattujakaan piuhan päähän parane unohdella... tai sitten laittaa aikakellolla about tarvittavan ajan sähkönsyöttöä jos on huonomuistinen. 18650 kennojen käyttäytyminen on suht yksinkertainen funktio, sen vois vaikka Texasin laskimeen tai Exceliin koodata ja annetun alkujännitteen mukaan koodi kertois tarvittavan latausajan -> se aika kellokytkimeen avot
Googlella tai tästäkin viestiketjusta varmaan löytyy käyrät, mutta lyhyesti: 4.20V tippuu suht nopeasti 3.9V jonka jälkeen alkaa käyrä tasaantua. Sama kaiketi pätee lataukseen.

Liioittelua ei myöskään ole ladata kattilassa noita akkuja, ainakin ekalla kerralla ei mustu kuin kattila jos kärähtää.
Semmoinen auton akun laturi C-tek tms työntää varmaan 5-10 Amppeeria, joka on aika paljon liikaa.Tarpeeksi tyhjää akkua ei kai kovin isolla potkulla sais ladatakaan. Nokialaisen laturi antaa 800ma, mikä on aika hyvä. hidastahan se vähän on, mutta ei haittaa.

[H. Moilanen]

Ctek lataa itseasiassa melko pienellä virralla. Tyypillisesti henkilöauton akun lataamiseen myytävä Ctek on XS3600, jossa max latausvirta on 3,6A. Pienempi XS800 (latausvirta 0,8A) menee ehkä liian kesyksi, sillä latausaika kasvaisi kaavaillulle 10Ah akulle jo lähes vuorokauteen.

Optimi olisi siis löytää 3V kennoja, joita kytkemällä 4 sarjaan saisi 12V nimellisjännitteen. Silloin Ctekin 14,4V latausjännite olisi juuri optimi. 3V-kennoissa tuntuu olevan räävittömän pienet kapasiteetit verrattuna vaikkapa 18650-kennoihin, tai sitten kolmivolttiset on NiMH-kennoja.

[Janu]

Tarviiko tuollainen akkupaketti jotakin elektroniikkaa? Entäs lataus? Voiko ladata esim. tavallisella auton akun lataukseen tarkoitetulla laturilla? DealExtremessä näyttää olevan suojaelektroniikka, mutta tarvitsenko tuollaisen vai jonkun muun härpättimen?

Kannattaiskohan kuitenki ihan suosiolla hankkia nimenomaan LiIoneille tarkotettu laturi vai kiinnostaako ilotulitukset sisätiloissa?

Tuo suojahärpätin näyttää olevan yhdelle kennolle joten et tee sillä mitään suunnittelemasi akkupaketin kanssa. Sikäli mikäli hankit sopivan laturin ei akulle välttämättä tarvitse mitään elektroniikkaa. Tämä edellyttää sitten myös sitä, että lamppua polttaessasi joko lopetat virran ottamisen niin ajoissa ettei kennon jännite laske liian alas tai sitten lampussasi on elektroniikkaa joka osaa katkaista virran kun akkujännite laskee tietyn rajan alle, muuten menee akku pilalle.

Eli siis lyhyesti:

1. LiIon kennot posahtaa jos niitä lataa väärin (liian suuri virta tai jännite)
2. LiIon kennot menee pilalle jos niiden jännite laskee liian alas

Nämä voit välttää helposti kun:

1. Käytät LiIon laturia
2. Käytät lampussa kunnon regulaattoria jossa on jännitevahti (esim. TaskLed:ltä löytyy)

[H. Moilanen]

Kannattaiskohan kuitenki ihan suosiolla hankkia nimenomaan LiIoneille tarkotettu laturi vai kiinnostaako ilotulitukset sisätiloissa?

Tälläiseen lopputulokseen päädyin itsekkin illalla aihetta Googlailtuani.

2. Käytät lampussa kunnon regulaattoria jossa on jännitevahti (esim. TaskLed:ltä löytyy)

TaskLedin regulaattorit taitavat antaa ulos aika paljon vähemmän jännitettä kuin tarve on. Visiona oleva lamppu tarvitsee vähintään 7 voltin jännitteen.

Jos kennona käyttää tätä tai muuta suojattua kennoa, tarvitseeko alijännitteen varalle mitään elektroniikkaa?
"- The voltage of full charge and cut-off discharge is 4.2V and 2.75V"
Tulkitsenko oikein, ettei tuo kenno anna sähköä pihalle kun kennojännite laskee alle 2,75V?

[Janu]

TaskLedin regulaattorit taitavat antaa ulos aika paljon vähemmän jännitettä kuin tarve on. Visiona oleva lamppu tarvitsee vähintään 7 voltin jännitteen.

Ööh.. tuota.. kyllä ne antaa ulos tasan niin paljon jännitettä kun tarvitsee.

Nuo TaskLedin tekeleet on kutakuinkin state-of-the-art reguja diy-virityksiin.

Jos kennona käyttää tätä tai muuta suojattua kennoa, tarvitseeko alijännitteen varalle mitään elektroniikkaa?
"- The voltage of full charge and cut-off discharge is 4.2V and 2.75V"
Tulkitsenko oikein, ettei tuo kenno anna sähköä pihalle kun kennojännite laskee alle 2,75V?

Tulkitset oikein. Periaatteessa ei tarvitse muuta, jos luottaa tuohon suojaelektroniikkaan.

[H. Moilanen]

Periaatteessa ei tarvitse muuta, jos luottaa tuohon suojaelektroniikkaan.

Ei tuon regun jännitepuoli avautunut. Jos kerran kennossa on suojaus, riittäköön se. Vähän osia, vähän vikaantuvia kohteita.

Mitenkäs tuollaiseen akkupakettiin varauksen saa ilmaistua yksinkertaisesti? Pelkkä punainen valokin riittäisi varoittamaan vähiin käyvästä sähköstä.

[troh]

Tälläiseen lopputulokseen päädyin itsekkin illalla aihetta Googlailtuani.

Lisää kun googletat, niin löydät esim Imax B6 latureita myyätvän noin 46$ hinnalla. Lisäksi tarvitse virtalähteen samasta kaupasta, tai stten lainaat vanhasta läppäristä. IBM:n läppärilatureissa on valmiiksi sopiva liitinkin. Painekattila on toki hieno turvavaruste (viheltää, jos ylilataat!), mutta perheen hallitus saattaa antaa vastalauseita ja muutenkin siitä on apua vasta sitten, kun on jo ongelmia kerättynä.

Lamppu on ilmeisesti vielä suuri salaisuus?

[H. Moilanen]

Lamppu on ilmeisesti vielä suuri salaisuus?

Kesken olevista hommista ei passaisi puhua herroille eikä hulluille, mutta kaasupurkausvalaisinta olen visioinut. Lumeneita tuollaiselle yksikölle luvataan lähes 3000 ja hinta näyttää jäävän sataseen tai alle sisältäen akun ja lampun koteloineen.

[troh]

Kesken olevista hommista ei passaisi puhua herroille eikä hulluille, mutta kaasupurkausvalaisinta olen visioinut.

Watteja ilmeisesti 35?

Kaasupurkausvalot ei tykkää alijännitteestä, joten kannattaa tarkistaa, miten ballast toimii akkujännitteen tippuessa. 9V on ihan hyvä katkaisujännite 3S LiPo-akkupaketilla, mutta silti enemmän kuin mitä suojatuissa kennoissa on alarajana x3. Eli toimiiko ballast oikein loppuun saakka?

Alijännitevalvonta on hyvin helppo toteuttaa, joten sen ei kannata antaa estää rakentelua.

[H. Moilanen]

Watteja ilmeisesti 35?

Kaasupurkausvalot ei tykkää alijännitteestä, joten kannattaa tarkistaa, miten ballast toimii akkujännitteen tippuessa. 9V on ihan hyvä katkaisujännite 3S LiPo-akkupaketilla, mutta silti enemmän kuin mitä suojatuissa kennoissa on alarajana x3. Eli toimiiko ballast oikein loppuun saakka?

Pienemmissä wateissa luvatut valomäärät jäävät minusta köyhälle tasolle tehotarpeeseen nähden, 35w näyttäisi olevan paras teho/lumen-suhteeltaan.

Löysin sellaisen ballastin, jolle valmistaja lupaa 7-19V käyttöjännitteen, mutta kenttäkokeissa lamppu palaa vielä kuudellakin voltilla täydellä teholla. Viiden voltin paikkeilla valo rupeaa välkkymään ja silloin kestävyyskin rupeaa kärsimään. Tuon puolesta 3S-akku menisi vielä kennojen omalla suojauksella ilman vaaraa alijännitteestä.

Toisaalta, 12 kennolla akun voisi rakentaa vaikka 6S-paketiksi ja ballastin vaihtaa 9-32 volttiseksi. Jännitteen alentuessakin tarvittava virta pysyy pienempänä ja pysytään kauempana kennon maksimi virroista.

[troh]

Löysin sellaisen ballastin, jolle valmistaja lupaa 7-19V käyttöjännitteen, mutta kenttäkokeissa lamppu palaa vielä kuudellakin voltilla täydellä teholla. ...

Toisaalta, 12 kennolla akun voisi rakentaa vaikka 6S-paketiksi ja ballastin vaihtaa 9-32 volttiseksi. Jännitteen alentuessakin tarvittava virta pysyy pienempänä ja pysytään kauempana kennon maksimi virroista.

Hyvältä näyttää. Huomaathan, että se lamppu palaa sitten aina täydellä teholla, tai vilkkuu. Siirtymille pitää olla jotain himmeämpää.

20 kennoa mahtuu juomapullon sisälle. 4S5P onnistuu helposti, 10 kennoa kerrokseen. 4S4P (16 kennoa) on sikäli helppo tehdä, että paketin runkona voi käyttää ~32mm putkea.

Aiemmin linkittämäni Imax B6 laturi ei osaa ladata yli 6S paketteja. Rahalla toki saa latureita, jotka osaavat ladata enemmän kennoja, mutta kustannustehokkuus heikkenee. Imax B8 maksaa jo 87$ ja on omassa luokassaan kilpailukykyinen.

[H. Moilanen]

Ei tuollaista valoa kehtaa siirtymillä polttaa, johan sillä sokaisee kaikki täältä Forssaan ja takaisin.

Nopealla mittailulla näyttää siltä, että 20 kennoa + sytytin ja ballasti mahtuisivat 750ml juomapulloon. Korkeudesta saattaa jäädä muutama milli vaille, riippuen miten ballastin johtiliitännät taipuvat. Vaihtoehtona on hankkia juomapullon kokoista (n. 75mm) muoviputkea ja hitsata siitä päät umpeen vaikka lopullisesti. Silloin pitäisi tehdä erillinen latausliitin akulle, joka taas on yksi potentiaalinen vikakohde.

Helpointa olisi jos kaikki emmeet mahtuisivat juomapulloon. Kai jostakin saa vielä isompaakin pottua.

[troh]

Suosittelisin laittamaan sen ballastin heti lampun perään turvallisuussyistä. Erityisesti sytytysvaiheessa ballastista lähtee ulos aika kovia jännitteitä, jonka jälkeen jännite ilmeisesti tippuu jonnekin alle sadan voltin paikkeille.

Juomapullon muotoinen akku syntyy helpoimmin niin, että liimaa kennot kuumaliimalla oikean muotoiseksi paketiksi, juottaa navat ja päälle kutistemuovia. Jos lataukseen haluaa käyttää balansoivaa laturia, tarvitset joka tapauksessa latausliittimen.

[Ekke]

Osaisko joku heittää suorilta mikä noista DX:n reguista ois hyvä että sais 2x18650 sarjassa (~6.5-8.5V) olevista akuista 3x ledeille (~10V) n. 1A virran? Yhtä kattelin mutta oli back ordered ilman ETA:aa, ois hopumpi. Väliaikaseksi tulis, ei oo hyötysuhteille/ominaisuuksille niin väliä, mutta himmennysmahdollisuus ois plussaa. Joko 3 erillistä tai sitten yhellä. Vai löytyykö keltään ylimääräsiä?

[Ekke]

Erityisesti sytytysvaiheessa ballastista lähtee ulos aika kovia jännitteitä, jonka jälkeen jännite ilmeisesti tippuu jonnekin alle sadan voltin paikkeille.

Käsitykseni & muistikuvieni mukaan sytytysjännitteet on luokkaa 10-20kV ja palojännite 80-90VDC. Näin ainaki muutama vuosi sitten oli ku itse tuli 50W HID tehtyä kaverin kans sukellusvaloksi.. Meillä sytkä ja ballasti oli erikseen, sytkä ihan polttimon kannassa kiinni.

[H. Moilanen]

Suosittelisin laittamaan sen ballastin heti lampun perään turvallisuussyistä. Erityisesti sytytysvaiheessa ballastista lähtee ulos aika kovia jännitteitä, jonka jälkeen jännite ilmeisesti tippuu jonnekin alle sadan voltin paikkeille.

Juomapullon muotoinen akku syntyy helpoimmin niin, että liimaa kennot kuumaliimalla oikean muotoiseksi paketiksi, juottaa navat ja päälle kutistemuovia. Jos lataukseen haluaa käyttää balansoivaa laturia, tarvitset joka tapauksessa latausliittimen.

HID-lampun sytytysjännite on jossakin 23kV luokkaa, käyntijännite noin 80V. Ballastin sijoittaminen akkupakettiin mahdollistaisi lampun asentamisen kypärään tarvittaessa. Toinen ongelma on löytää pientä lampun kuorta jossa olisi elektroniikka valmiina järkevään hintaan. Onhan autoissakin ballastit välillä kaukanakin lampuista enkä näe siinä mitään turvallisuusriskiä.

Lisäys: Lampusta on olemassa kaupallinen versio, jossa ballasti on kaukana lampusta. Tuollaista tuskin myytäisiin, jos riskejä olisi?

Latausliittimellä ajattelin pelkkää kaksi napaista liitintä, joka tulisi kytkennässä akun ja ballastin väliin. Jos koko paketti mahtuu avattavaan pulloon, akun ja ballastin väliin tulee alkuperäisessä suunnitelmassa liitin, jolle on vastakappaleet ballastissa ja laturissa. Näin lataaminen ja käyttäminen yhtäaikaa olisi mahdotonta.

Tuo balansoiva lataaminen ei oikeen avaudu. Kennoja siis pitäisi ladata toisistaan erillään jotta jännite pysyy tasaisena kennojen välillä, mutta entäs se kytkentä? Kennothan ovat kuitenkin toisissaan kiinni käyttöliittimen kohdalla? Vai pitääkö käyttöliittimessä olla kennojen määrä (vai sarjojen)+1 napaa josta plussat yhdistetään nippuun vasta ballastin puoleisessa liittimessä?

[mutanaama]

Käsitykseni & muistikuvieni mukaan sytytysjännitteet on luokkaa 10-20kV ja palojännite 80-90VDC. Näin ainaki muutama vuosi sitten oli ku itse tuli 50W HID tehtyä kaverin kans sukellusvaloksi.. Meillä sytkä ja ballasti oli erikseen, sytkä ihan polttimon kannassa kiinni.

Melko monella ollukin ongelmia eristeiden kanssa, 10kV lyö lapi, jos ilmaa on alle sentti välissä

[kh74]

Tuollaista tuskin myytäisiin, jos riskejä olisi?

Kuuluisia viimeisiä sanoja...

Älä nyt ainakaan sitten kaulan ympärille kiedo sitä korkeajännitenarua.
Eristeisiin voi tulla/tulee rymistellessä naarmuja ja viiltoja.

[rav]

Hideistä ko alettiin puhumaan niin moistahan tässä on rakenneltu pimeyden poistoon. Ei oo kevyt, ei oo kaunis mutta toimii. Akku ja Ballasti repussa, sieltä asiaankuuluvalla jatkolla syötetään virta lamppuun.



Akkuna tunteen ja lenkin pituuden mukaan joko 12V/7.2Ah tai 12V/12Ah. Nyt kun on todettu toimivaksi ja "tarpeeksi" kirkkaaksi niin katellaan vähän viksumpi umpio tuohon. Alla pari beamshottia, nyttemmin shimmattu polttimoa pikkasen, niin saatiin hotspottia vähän leveemmälle verrattuna kuvaan.

35W HID:


Verrokiksi DX MRE P7-C "700 Lumen", käytössä siirtymillä:


Pahoittelut vesisateen ja sumun aiheuttamista häiriöistä kv kuvayhteydessä, mutta josko tuosta saisi vähän osviittaa. Parempia beamshotteja, uudemmalla keilalla jahka suap aikaiseksi

[Nightie]

Jes! **ttu mitään ledejä. Rispekt.

[H. Moilanen]

Melko monella ollukin ongelmia eristeiden kanssa, 10kV lyö lapi, jos ilmaa on alle sentti välissä

Ilman eristävyys on 4,7kV/mm. Lisäksi muutama muu ehto pitää täyttyä, että todellisesta sähköiskun vaarasta voidaan puhua.

Kuuluisia viimeisiä sanoja...

Älä nyt ainakaan sitten kaulan ympärille kiedo sitä korkeajännitenarua.
Eristeisiin voi tulla/tulee rymistellessä naarmuja ja viiltoja.

Tässä vaiheessa projektia luulen, että 24 asteinen valokeila on niin leveä, ettei kypäräasennusta tarvitse käyttää.

Varotoimenpiteenä kypärän voi ottaa päästä pois siksi hetkeksi kun lamppu syttyy ja johtimessa on korkeita jännitteitä.

[mutanaama]

Ilman eristävyys on 4,7kV/mm. Lisäksi muutama muu ehto pitää täyttyä, että todellisesta sähköiskun vaarasta voidaan puhua.

Kuivan ilman.

[H. Moilanen]

^^ Totta, kosteus on vaikuttava tekijä.

Takaisin akkupolitiikkaan. Välttyisikö tälläisen käytöllä erillisen latausliittimen teolta? Ja mistä porukka on ostanut 18650 kennoja juotoskorvalla?

[ConD]

rav:n kanssa tuli tosiaan nuo lamput rakennettua, ja reseptistä vielä pari sanaa:

Kyseessä on siis 2x auton lisävaloumpiot ja 1x xenon-jälkiasennussarja. Ballasti taisi tukea jopa 9-32V, joten ovat vallan monikäyttöiset. Lisäksi perussarjan välissä on n. 70cm jatko ballastilta polttimolle jossa tuo "vaarallinen" jännite kulkee. Piuha on tilattu asiantuntevasta liikkeestä n. 4e kappalehintaan. Huomiona, että pelkät superseal-liittimet maksaa tuonverran motonetissä. Jätimme piuhantekemisen siis muille. Ballasti tosin paloi vielä 8v:lla, mutta tuosta vähän alaspäin alkoikin välkyttely.

Eli jos H. Moilanen käyttää Ballastin ja polttimonsa välissä tuommoista omapostaamassa "kaupallisen" setin kuvassakin näkyvää jatkopiuhaa, ei ongelmia ole oman kokemuksen mukaan. Tai sitten olen niin kuiva kaveri ettei sähkökään kulje...
Toisaalta... tappaako se jännite vai virta?

Umpiosta johtuen piti vähän hyvinkin pistemäistä valoa säätää järkevämmäksi, ja nyt valoa on vallan riittävästi leveämmänkin polun valaisemaan "hotspotin" kohdalla. Vuotovaloa on taas sitten niin paljon että tuntuu kuin metsässä olisi kypärän etupuolella katuvalot päällä, joten näkee sivusilmälläkin vähän jotain. Omasta mielestä tunaus on varsin onnistunut, sikäli kun homma oli suhteellisen Plug-and-play, eikä tarvinyt säätää drivereiden, linssien ja lipo/li-ion kennojen latausten ja purkujen kanssa. Sitä kun on käsi, ja pienin työkalu mitä käsissä pysyi oli Dremel-kopio.

[Pekka L]

Kuivan ilman.

Jos paljaiden piuhojen kanssa ei ole tarkoitus operoida, niin se johdon eriste vaikuttanee myös asiaan vähän ilmankosteutta enemmän?

[Jagge_]

paljonko meidän sorvaus jaksaa jäähdyttää kesäkelissä.Eli Pirkkahalliin juoksemaan rataa ympäri lamppu päässä
edit_ pitäis tutkia (tai löytää jostain tutkimus luettavaksi) korrelaatiota paljonko kuinka paljon 4 ledille voi syöttää virtaa että lämpiävät yhteensä saman verran kuin 3 ledi 2,8 ampeerilla. Jos se olis vaikka 2,2A =hyötysuhde nousee esim 7% ja teho tippuu suhteessa virran laskuun niin sehän olis vielä hyvä diili.

Kun P7 lediä ajaa 2.8A virralla 2.4A sijaan, antaa viimeinen 400 mA n. 80 lumenia. Ja tämä mikäli lamppu on kunnon jäähypenkissä kiinni, otsalampussa tullee selvästi vähemmän. Luultavasti viimesissä milliamppeereissa ei liikuta kovin kaukana halogeenin hyötysuhteista.

Näyttäisi menevän niin, että 3 x 2.8A ottaa 30 W ja antaa 2400 lumenia jos ledit D binin alareunalta. 4 x 2.2A ottaa vain puoli wattia enemmän (koska ledien kynnysjännite putoaa) ja valoa tulee samoilla ledeillä (CPF:n mittauksten mukaan) 2700 lumenia. Voisi kuvitella että kun valoa tulee noinkin paljon (12%) enemmän, ledit vastaavasti tuotaisivat suhteessa vähemmän lämpöä ja tuo 0,5W kuittaantuisi. Lisäksi "thermal path" ledistä jäähyyn paranee/levenee lisäledin ansiosta 33%, suunnilleen sama lämmönsiirtotarve kun jakautuu neljälle ledille kolmen sijaan. uskoakseni lampun runkoa/jäähyä voisi periaateessa keventää, jolloin tällainen alikellotus ei tuo lisää painoa pääosaan, vaan päin vastoin se tarjoaa mahdollisuuden keventää sitä.

Lisäksi virran tiputaminen 2.8A -> 2.2A tiputtaa ledin kynysjännitteettä n. 0.1V. Nykyisellä 2.8A virralla kynnysjännite on jotain 3.6V, siihen amc rekkulan syömä 0.12V ja johdotkiin syövät kympän pari, eli luultavasti 3.8-3.9V pitää olla jännitettä akussa kuorman alla että lamppu pysyy regulaatiossa. Riippuu vähän kennoista, mutta luulen että noiden li-ion kennojen kanssa se usein tarkoittaa, että vähän kapasiteetin puolenvälin jälkeen lamppu tippuu regulaatiosta ja rupeaa hiipumaan. Eihän siinä mitään vikaa sinänsä ole, valoa tulee ihan kivasti hiipuuessakin ja paloaikakin siinä pitenee. Mutta jos tuon kokee ongelmaksi voisi tuo alikellotuksen tarjoama 0.1V etu tuoda reguloitua paloaikaa sopivasti lisää ja jyrkentää/lyhentää tuota hiipumisvaihetta.

Yksi suoraviivainen ajurivaihtoehto on repiä ajureista kaksi muurahahaista irti jolloin niistä tulee 2.1A ajureita. Ja ehkä käyttää vain kahta 2.1A ajuria, molemmilla ajettaisiin kahta lediä 7.4V akusta.

Mitä akun painoon tulee, samat tuntemukset, sama onko 500g vai 300g. Mutta selvä hyppäys mukavampaan suuntaa tulee kun akku on selvästi alle 300g, jolloin voi akkuvaljaat jättää kokonaan pois ja laittaa akun takataskuun. Siinäkään se paino ei vältämättä ole se juttu, vaan se että ei tavitse valjaiden kanssa enää kikkailla. Valjaiden kanssa kun on aina omat temppuilunsa, pitääkö laittaa aluspaitaa ettei remmit hierrä jne. Toki sitä painoakin tulee, jos laskee akun lisäpainon, valjaiden lisäpainon ja hikisen aluspaidan painon, mutta eipä nuo niin tunnu kun ei niitä tarvitse niskalihaksilla kantaa. Tuossa lampussa on vaan tehoja niin paljon että ei taida tuollainen ilman valjaita ajaminen olla järkevä vaihtoehto.

[troh]

LiPo akuissa on tyypillisesti kaksi liitintä: Toinen on päävirtakaapeli, josta siis otetaan koko jännite ja suuria virtoja ulos. Alla olevassa kuvassa se on tuo AMP Super Seal. Toinen liitin on balancer-liitin. Se on kennomäärä +1 napainen liitin, jossa on johtimet järjestyksessä jokaisen kennon päähän. Laturi pystyy tästä liittimestä valvomaan kunkin kennon jännitteitä. Kun jännitteet alkaa olemaan maksimissa, laturi pystyy pienentämään kokonaislatausvirtaa päävirtaliittimestä ja samaan aikaa purkamaan niitä kennoja, jotka näyttävät saavuttavan maksimijännitteen aikaisemmin, kuin muut. Lopulta kaikki kennot saadaan maksimijännitteeseen.


Tässä kuvassa on 16kpl 18650 kennoja 4S4P konfiguraatiolla. Kennot on koottu 32mm viemäriputken ympärille ja päällä on kutistemuovi. Kansi on polykarbonaattia, mutta pohjan kohdalla sattui pieni työtapaturma ja pohja putosi pois kutistemuovia kuumentaessa: sormet ei kestäneet kuumuutta. Niimpä pohja on mustaa SikaFlexiä. Painoa paketilla on 900g. Kennot on suojaamattomia. Suojaus perustuu balancerilaturiin, joka estää ylijännitteen ja alijännitesuojaan, joka on lampussa.