Iso peukku Tapio!
Aktiivijäsen
Siis aivan loistava argumentointi!
Iso peukku Tapio!
Aktiivijäsen
Täältä myös peukkua!
Liittyen tuohon sepelilaadun vaihtamiseen. Ymmärtääkseni nykyään käytetyn sepelin valmistus tapahtuu murskaamalla kivestä, jolloin sepeli on hyvin terävää. Rengas ystävällisempi vaihtoehto olisi käyttää harjusepeliä joka on pyöreämpää koska aikojen kuluessa sateet ja maan liike on siitä kuluttanut pahimman särmän pois. Ymmärtääkseni tätä ennen käytettiinkin, mutta pk-seudulta on soveliaat harjut on ilmeisesti käytetty loppuun.
Moottoriturpa
[OT]Alkujaan tämän lähetti mantis
Tähän on nyt pakko puuttua ihan vaan ammatinkin vuoksi
Argh.... "harjusepeli"! Sepeli on murskaamalla tehtyä keinotekoista tavaraa. Harjuissa ja muissa jäätikköjokimuodostumissa on hiekkaa ja soraa. Se on alunperin moreenista jäätikön sulamisvesien ansiosta lajittunutta tavaraa. Sitä ei ole pyöristänyt sade eikä "maan liike"(?), vaan se, että se kulkeutunut jäätikön sulamisvesien mukana jäätikön railoissa ja tunneleissa. Rantakerrostumissa hiekan ja soran on lajitellut ja pyöristänyt aallokko.
Tuo on ihan totta....Ymmärtääkseni tätä ennen käytettiinkin, mutta pk-seudulta on soveliaat harjut on ilmeisesti käytetty loppuun.
[/OT]
Aktiivijäsen
Hyvä että korjasit asiavirheeni[OT]
Tähän on nyt pakko puuttua ihan vaan ammatinkin vuoksi
Argh.... "harjusepeli"! Sepeli on murskaamalla tehtyä keinotekoista tavaraa. Harjuissa ja muissa jäätikköjokimuodostumissa on hiekkaa ja soraa. Se on alunperin moreenista jäätikön sulamisvesien ansiosta lajittunutta tavaraa. Sitä ei ole pyöristänyt sade eikä "maan liike"(?), vaan se, että se kulkeutunut jäätikön sulamisvesien mukana jäätikön railoissa ja tunneleissa. Rantakerrostumissa hiekan ja soran on lajitellut ja pyöristänyt aallokko.
Tuo on ihan totta.
[/OT]En ole geologi, joten eipä mulla mitään oikeaa tietoa ollutkaan. Mutta sitä harjujen soraa on kuitenkin ennen käytetty mikä oli oman kommenttini pointtikin.
Aktiivijäsen
Pari kysymystä:
1. Oletteko saaneet pistosuojanauhan pysymään nätisti paikoillaan keskellä ulkokumin sisäpintaa, vai onko pitänyt jotenkin liimata se paikalleen? Yllätyin hieman siitä että Weldtiten nauhassa ei ol mitään liimapintaa vaikka se kapeampi nauha ei mitenkään itsestään istu renkaan keskelle. Marathon Winteristä tuli aluksi oudon tuntuinen kun nauha ei ollut millilleen keskellä.
2. Mihin kaikkiin tahoihin olette koettaneet pistää painostusta jotta tämä piikkimattopelleily nyt jumalauta vihdoinkin loppuisi? Ilmeisesti kaupunkien tekninen lautakunta ja liikuntalautakunta ovat ainakin oikeita osoitteita. Jos ei kaupungilla ole henkistä kapasiteettia toteuttaa omaa strategiaansa pyöräilyn lisäämisestä, voisivat ainakin lopettaa aktiiviset anti-pyöräilytoimet. Tämä virkamiesten 'tälle ei nyt siis voi mitään' argumentaatio on siis niin noloa ja matalaa settiä.
Hiilari
PS. Hyviä argumentteja tuossa aiemmin, iso peukku täältäkin.
PPS. Kuulin että ainakin Oulussa olisi pyöräilijöiden painostuksesta vaihdettu sepeli johokin luontaisempaan soralaatuun. Se on siis mahdollista!
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Aktiivijäsen
Riippuu nastarenkaasta. Jos on riittävästi nappulaa (Nokian W240 ja WXC300) niin näyttää kestävän. Schwalben Marathon winteriin kaksi sepelireikää viikossa, toinen etu- ja toinen takagummiin. Nyt koetetaan pistosuojaa...
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Kaveri kertoi juuri HKR:n (Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto) pomon antaneen vinkin kuinka hiekoitussepeli ei puhko renkaita. Hänellä on joku työmatkapyöräilevä ystävä joka oli sen hänelle kertonut.
Eli näin: Välttäkää lukkojarrutuksia niin sepeli ei riko renkaita.
Minun puoleltani, kyllä, oli vitsi.
HKR:n esimies kuitenkin esitti sen ilman huumoria, hyvänä neuvona...
Vakiovieras
Mun italialaiset nahkapohjaiset nahkakengät ei kyllä tykkää tuosta sepelistä yhtään. Pohjaan on tullut semmosia pieniä "kuoppia" kun sepeli on painanut pohjaavasten.
Minulla ollut suuria ongelmia renkaiden kestävyydessä tämänkin "talven" aikana. Nytkin fillari telakalla kun molemmat kumit puhkesi saman reissun aikana. Ongelmat alkoivat siis heti kun tappajasepeli levitettiin.
Olisiko teillä mitään vinkkiä miten renkaat saisi kestämään? Eli maastofillariin 26" renkaita joissa olisi kunnon pistosuojaus. Entäpä onko kokemusta sisuskumin ja renkaan väliin laitettavasta nauhasta? Kokeilin jo jeesus-teippiä (virallien nimi taitaa olla Kanavateippi) takarenkaaseen mutta se ei auttanut.
Kiitos jo etukäteen vinkeistä.
Aktiivijäsen
Nyt on varustauduttu järeimmin mahdollisin asein sepeliä vastaan. Hankin ja asensin tulevan cc pyöräni kiekoille 28 milliset Marathon plussat. On kyllä melkoisen järeät laitokset ja painavat.. Kulutuspinnan kohdalta ovat järjettömän paksut, tuntuu, ettei tuollaiseen 28 milliseen jää ilmatilaa nimeksikään. Vielä ei ole kokemusta rullaamisesta, mutta en odota mitään huomaa kokemusta. No, lenkkikäyttöön nuo tulevat. Renkaanpaikkaushommat tuolla kylmässä ja pimeessä ei vaan huvita senkään vertaa, mitä kesällä..
Asentaminen maantiepyörän vanteelle (DT RR1.1) onnistui multa ilman työkaluja, mutta voimaa sai käyttää melkoisesti. Voi olla, että olis jäänyt pienikätiseltä naiselta asentamatta. Joka suuntaan jäykkä rengas meinaa asentaessa karkailla, kuten on jo aikaisemmin raportoitu. Isoilla kourilla runnomalla saa vanteelle, mutta apuvälineetkin saattavat olla paikallaan.
Ilo ilman pyörää on teeskentelyä..
Vakiovieras
Schwalbe CX Pro + Weldtite SureRide pistosuojanauha on toiminut edelleenkin hyvin. Ei vielä rengasrikkoja tänä syksynä ja sepelillä on tullut jo ajettua melkolailla. Renkaassa itsessään ei taida juuri pistosuojausta olla mutta nappulakuvio pitää itse varsinaisen renkaan pinnan irti tiestä niin että sepeli ei pääse puhkomaan (tai ainakin näin luulen), ja toivottavasti pistosuojanauha toimii siinä vaiheessa jos kuitenkin sepeli tökkää. Tästä setistä paras kokemus tähän mennessä sepelillä ajellessa. Ja itse rankaat ei paina edes kovin paljon. Pito on myös hyvä hiekalla ja vähän pehmeämmällä alustalla ajellessa. Tämä setti tulee myös vaimon pyörään.
Kiitos "pekkis1" vinkistä. Täytynee laittaa hankintaan.
Schwalben Racing Ralphit nyt alla. Ovat kyllä kuluneet varsinkin takaa joten siinä varmaan osasyy ongelmiin.
Vakiovieras
Sen verran tarkennusta että nuo CX Prot on cc-renkaat eli 28:t. Itsellä maasturissa alla Schwalbe Nobby Nic SnakeSkin versio. Nobby Niceillä on tullut myös sepelillä ajeltua ja ei ongelmia sepelin kanssa, pistosuojanauhaa noissa ei ole mutta tulee heti jos alkaa ongelmia olemaan. Tässäkin varmaan aikas hyvä nappulakuvioini auttaa. Hieman vaikea kuitenkin välttää täällä Helsingissä pyöräteillä/sepelillä ajelua siirtymien aikana maastosta toiseen. Luulenpa että pistosuojanauha auttaa kuten toisaallakin näissä keskusteluissa on todettu.
Niin, olin katsovinani chainreacton cyclesin sivuilta että tästä olisi ollut 26 tuumainen versiokin olemassa?? No, Schwalben omilla kotisivuilta kun tutkii niin ainakin Maraton Plus MTB vaikuttaisi aika asialliselta. Tämän lisäksi kun laittais pistosuojanauhaa niin jokohan kestäisi.
Tutkin nyt paremmalla ajalla tätä viestiketjua. Hyvä juttu että sepeliasia on viety eteenpäin. Toivotaan että parempilaatuista soraa löytyisi jos sitä on pakko joka paikkaan levittää.
vapaajäsen
Tässä luetteloa renkaista joita en itse, eikä Vaimoni ole saanut puhki ainakaan tampereen sepeleillä.Ei mene,vuosien varrella useampi tuhat sepelikilometriä takana, eikä yhtää puhkeamista Gazza G:llä, 2,3 Gazzalla, Extreme 296:lla, WXC 300:lla, Freddies SW 336:lla eikä DH NBX:llä.
Palstajyrä
Tuohon listaan voi vielä lisätä NBX:n.
Holokki auki ku H. Moilane.
Jäsen
Eikö kukaan ole kokeillut Biltsun puhkeamatonta sisäkumia. Nissä on sisällä jotain Fairya joka tukkii reiät samantien, niinkuin nuo sprayaineet. Mulla ainakin toimi aikanaan mummiksessa. Ne oli kyllä paksua kumia ja painavat, mutta so what? Keväällä ne oli täynnä viiltoja, mutta ilmat pysyi.
Yöhöpisijä
Reps. Mulla on toi sama näiden rengasongelmien lisäksi. Niistä jälkimmäiseen pistosuojanauha auttaa. Edelliseen kalossit.
A Gentleman will walk but never run
Aktiivijäsen
Onhan se sepeli toki pahasta, mutta toivottavasti tämän takia kaikkia Suomen harjuja ei levitetä pyöräteille
(Big Applet kestäneet toistaiseksi, kop kop)
[ylläoleva viesti saattaa sisältää sarkasmia, off-topikkia tai sissimarkkinointia]
Aktiivijäsen
Tarkoititko Nokian normaali NBX:n? Onkohan ko. renkaiden kumiseosta jotenkin muutettu. Pari vuotta sitten tilanne oli ainakin se, että NBX imi tappajasepeliä kuin pesusieni ja jälki oli sen mukaista. Hyvä kumi kesällä, mutta ei kestä sepeliä.
Pannaas samaan hengenvetoon toinen ajatus. Joku peräänkuulutti palstalla sepelittömiä ajopätkiä. Olisikohan mahdollista saada esim. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta paikkatietoa siitä mihin tappajasepeliä kylvetään? Dataa voisi puskea kevyen liikenteen reitioppaan kautta ulos, kuten muutakin tietoa. Tappajasepelin levitystilanteessa on varmaan vaihtelua, mutta luulisi jostain löytyvän reittejä, jonne sepeliä ei syystä tai toisesta levitetä.
Ankka riitelee - Asiat eivät
Levittävät sitä sepeliä liukkauden mukaan. Seuraavien pakkasten jälkeen niitä sepelittömiä pätkiä tuskin enää löytyy, joten tuollaisen järjestelmän päivittämisen sijaan voisivat ennemmin keskittyä vaikkapa lumen auraamiseen sitten kun sitä taas alkaa tulla.
Vakiovieras
Kolmen viikon sisällä sattuneen rengasrikon jälkeen (kaikki Kulosaaressa) vaihdoin eilisiltana nastat alle. Työmatka piteni viidellä minuutilla ja nastojen rapina paljaalla asfaltlla sattui ikäväasti korvaan.
Rautatieaseman kohdalla pyörätiellä vastaan tuli harjakone. Kehitys kehittyy.
Vakiovieras
Tänä vuonna olin ajanut pyörällä 7000 km ilman _yhtään_ rengasrikkoa.
Sitten satoi vähän lunta. Tuli Tappajasepeli™. Kahden viikon sisällä on pitänyt rengas paikata kahdesti. Tehokasta tavaraa.
Aktiivijäsen
Prrkkl, laitoin maantiesinkulaan Weldtiten Sureride pistosuojanauhat, ja eikun ajamaan. Ehdinkin ajaa melkeen 40 kilsaa ennenkuin takakumi puhki. Renkaista löytyi ainakin tusina neulanterävää vaalean kvartsin tapaista sirpaletta. En tosin löytänyt itse pistosuojanauhasta yhtään reikää, ja on vaieka sanoa missä kohtaa itse nauha oli koska sehän ei ole tasan kiinni ulkokumissa. Voi olla että se kapeampi maantiemallinen nauha oli vaan liian sipponen 28 milliselle Contin UltraGatorskinille, ja yksi sepelinmuru pääsi puhkaisemaan kumin sen vierestä. Mutta jo silloin kun laiton nauhaa paikalleen niin ihmettelin sitä miten helposti nauha katkesi puukolla. Jotenkin luulisin että tuollaisen nauhan pitäisi itse olla kevlaria tai jotain muuta lujaa ja sitkeää tavaraa.
Takaisin isoihin nappularenkaisiin, rouhimaan nastoilla vihreiden nurmikoiden katveessa....
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Nöösi
Kirjeenvaihto jatkuu. Pahoittelut viiveestä, henkilökohtaiset asiat pukkasivat päälle. Sain jo pari päivää sitten vastauksen Pekka Isoniemeltä sekä joitakin korjauksia alkuperäiseen vastaukseen. Laitan tuon korjatun alkuperäisen vastauksen vielä erillisenä postituksena tänne.
---
Tapio Keihänen,
1. Useat talvipyöräilijät ovat löytäneet kestävän rengastyypin, se käy myös keskustelupalstoilta ilmi, samoin kuin se, että hienoillakaan mallimerkinnöillä varustettu rengas ei ole muita kestävämpi. Mahdollisesti on niinkin, että rengasvalmistajien intressi ei ole kehittää pistosuojattuja renkaita Suomen oloihin. Heidän tehtävänsä on myydä renkaita ja tehdä sillä voittoa. Renkaiden paine, valmistusmateriaali ja sen joustavuus kylmällä, renkaan kumiseoksen ja profiilin korkeus, renkaan leveys, pinta-ala ja paine kulkupintaan sekä ajotapa mm. jarruttaminen & (kaarre)ajonopeus ovat ratkaisevia tekijöitä renkaan kestävyyden kannalta.
Elämme moniarvoisessa maailmassa, jota lait säätelevät. Kadunpitäjän ensisijainen tehtävä on turvata liikkujien/ kulkijoiden turvallisuus ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunta on kunnossapitolaissa säädetty velvollisuudeksemme. Tästä on kannamme suurta vastuuta. Poliisi tutkii vuosittain loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia liikenneturvallisuuden osalta, pahimmillaan näissä tapauksissa voimme joutua syytetyiksi.
Koirien omistajilta tulee valituksia sepelistä, samoin kuin suolan käytöstä. Myös pulkkien vetäjät, potkukelkkailijat ja hiihtäjät valittavat hiekoitussepelin käytöstä.
2. Tappajasepeli on väärä nimitys ja tästä olen normipyöräilijöiden puolesta pahoillani, että muita intomielisemmin asiaansa suhtautuvat pyöräilijät ovat ottaneet tämän termin käyttöön.
3. Käytössämme olevat lautaslevittäjät ovat keskellä hiekoitusauton perää ja ne levittävät sepelirakeita tasaisesti molempiin suuntiin. Kevyen liikenteen väylän osan hiekoittamista pohdittiin ylläpidon tilaajien keskuudessa muutama vuosi sitten, kun kunnossapitolakia muutettiin niin, että osa kevyen liikenteen väylästä voidaan jättää hiekoittamatta ja ilman minkäänlaista liukkaudentorjuntaa. En muista että miten tekninen toteutus oli ajateltu ratkaistavaksi vai oliko sitä ratkaistu ollenkaan, luultavasti ei. Lisäksi muutos vaatisi varoituskyltit näille osuuksille. Tuolloin rakennusviraston hallinto-osaston lakimiehet kallistuivat sellaiseen lain tulkintaan, että katujen kunnossapidosta säädetyssä laissa vastuu on niin rankka, että Helsinki ei lähtenyt edes kokeilemaan sitä. Riski jalankulkijoiden liukastumisista on suuri mm. bussipysäkkien läheisyydessä ja aina silloin tällöin jalankulkijoita eksyy tahattomasti pyörätien puolelle.
4. Mikäli pistosuojausnauha parantaa tilannetta, niin mahdollisuuksien rajoissa olisi järjestää vastaavan tapainen tempaus kuin vanhemmalle ikäryhmille tarkoitetut kaupungin osittain maksamat kenkien pohjien nastoitukset taikka kenkiin asennettavien liukuesteiden jakelut.
5. Normaalisti hiekoitettu kevyen liikenteen väylä on hiekoitettava hiekoitussepelillä, jolle on tarkka raekoon koostumus (seulojen läpäisyarvot) ja tarkka raekoko on 3,0 mm - 5,6 mm ja hiekoituksen määrä taitaa olla 200 grammaa neliölle. Kaikkien käytettävien hiekoitussepelien tulee olla pesuseulottuja hienoaineksen poistamiseksi ja pölyämisen vähentämiseksi. Hiekka ei ole sallittua sen pölyävyyden takia.
terveisin,
Pekka Isoniemi
toimistopäällikkö
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
katu- ja puisto-osasto
ylläpitotoimisto
PS. Lähetän vielä tämän jälkeen korjaukset ensimmäiseen vastausviestiini. Kirjoitin vastauksen nopeasti, enkä tarkastanut sitä kunnolla, jolloin siihen jäi useita kirjoitusvirheitä ja lisäksi otan selvää "liikenteen tarpeita" kohdan lain valmistelussa kirjatuista perusteluista.
PS2. Mikäli Hesarin kaupunkitoimituksella on kiinnostusta ja heiltä tulee yhteydenotto, niin vastaan mielelläni. Heillä on kertomani tiedot jo ennestään ja he ovat kirjoittaneet kyseisestä aiheesta koko lailla kattavasti.
Nöösi
Ja tässä Pekka Isoniemen korjattu vastaus alkuperäiseen
viestiin.
Jos joku muuten ärsyyntyy näistä pitkistä lainauksista, saa purkaa
tunteita ihan vapaasti vaikka sähköpostitse dio@iki.fi
-osoitteella. Lupasin pitää tämän keskustelun täysin julkisena
molemmin puolin, joten jatkan tällä tyylillä keskustelun loppuun asti.
---
Tapio Keihänen,
Sähköposti on nopea tapa vastata. Kun tänään luin vastaukseni uudelleen Facebook:sta, niin havaitsin muutamia virheitä, lähinnä kielenhuoltoon liittyviä ja joitain nopeasta vastaamisesta johtuneita, lisäksi yksi tarkistamista vaativa seikka. Seuraavassa korjaukset lihavoituina ja punaiseksi tekstiksi muutettuina:
1. kappale: väylien -sana lisätty
1. kappale: teräväreunaisempaa -sana korvattu sanoilla raemuodoltaan teräväreunaista
1. ja 2. kappaleen väliin on lisätty: Kaikki Helsingin käyttämät hiekoitussepelit ovat pesuseulottuja pölyämisen estämiseksi. Hiekasta jouduttiin luopumaan juuri sen pölyävyyden takia.
3. kappale: nopeammin -sana siirretty kahden seuraavan sanan yli, uppoavat & jään -sanojen väliin
3. kappale: Hiekotussepeliä -> Hiekoitussepeliä
3. kappale: nämä väylät -> ajoradoista poiketen kevyen liikenteen väylät
8. kappale: Useammat -> Useat
11. kappale: lisätty sana turvallinen
Lisäksi muutan vastaukseni yhtä osaa, koska en pysty nyt heti varmentamaan lain perusteluita ja ”muistaakseni” ei tässä ole riittävä esille tuotavaan tekstisisältöön (myös kielihuollon kannalta huonosti kirjoitettu):
6. kappale, 3. virke:
Lainsäätäjän termi "liikenteen tarpeita" kunnossapitolain perusteluissaan muistaakseni toteaa "käyttäjien määrää ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina" mikä tulee myös käyttäjän huomioida. -> Lainsäätäjä käyttää kunnossapitolaissa termiä ”liikenteen tarpeita”.
----
Voisitko korjata nämä Facebook:in julkisen ryhmän keskustelupalstalla olevaan vastaukseeni. Selvitän vielä erikseen tuon lain kohdan perustelut ja palaan siihen myöhemmin.
terveisin,
Pekka Isoniemi
Seuraavassa vastaukseni korjattuna:
Kiitokset asiallisesta palautteestanne. Ihan ensimmäiseksi valitan rikkoutuneita renkaitanne, ja tässä jälkiosassa pyrin valottamaan kadunpitäjän näkökulmaa talvihiekoituksesta:
Kaikki Helsingin käyttämät hiekoitussepelit ovat pesuseulottuja pölyämisen estämiseksi. Hiekasta jouduttiin luopumaan juuri sen pölyävyyden takia.
Helsingin kaupunki käyttää raekooltaan 3-6 mm murskattua sepeliä kevyenliikenteen väylien liukkaudentorjunnassa. Samaa hiekoitussepeliä käyttävät myös kaikki muut kadun ja tienpitäjät, koska tällä tavoin on todettu saavutettavan parhain liukkaudentorjunta. Muutoinkin hiekotussepelillä on helppo saatavuus ja se on edullisin käytetyistä taikka paremminkin mahdollisista liukkaudentorjuntamenetelmistä, samoin sen pysyvyys kulkuväylällä on hyvä, mikäli kiviainespartikkelin raemuoto olisi pyöreämpää, rakeet kulkeutuisivat helpommin pois kulkupinnoilta. Tämä taas aiheuttaisi liukkaudentorjunnalle sen, että työt tulisi tehdä tiheämmin, materiaalimenekki kasvaisi, mitkä puolestaan lisäisivät kustannuksia. Murskeesta valmistettu hiekoitussepeli on raemuodoltaan teräväreunaista heti levittämisen jälkeen, mutta kuluessaan se pyöristyy ja renkaan vaurioittamisriski pienenee.
Jotta liukkaudentorjunta on tehokasta, sepelin tulee olla teräväreunaista. Käytämme ajoradoilla alarajaltaan pienempirakeista sepeliä 1-6 mm, mutta kevyenliikenteen väylille se ei sovellu, sillä ajoradoista poiketen kevyen liikenteen väylät eivät yleensä ole täysin lumettomia / jäättömiä. Pienempi rakeiset sulattavat alla olevaa jäätä ja uppoavat nopeammin jään sisään ja kulkeutuvat helpommin jään rakoihin, eikä niillä saavuteta tarpeeksi hyvää kitkan parannusta kevyen liikenteen väylillä. Hiekoitussepeliä ei pääsääntöisesti poisteta kulkupinnoilta talviaikaan vaikka tulisi lämmin jakso. Tämä siksi, että yllättävissä liukkaustilanteissa, esim. yöpakkasten jälkeen varhain aamulla liukkaudentorjuntasepeli ehkäisee tapaturmia ja ennen pitkää kulkupinnat jäätyvät uudelleen kun tulee seuraava pakkaskausi.
Lasten leikkipaikoilla käytetään turva-alustana pyöreämpi pintaista luonnonsoraa ns. turvahiekkaa. Tätä on kokeiltu viime talvena Vantaalla, mutta sillä ei saavuteta tehokkuudeltaan vastaavan tasoista liukkauden torjuntaa / kitkan parannusta ja jalankulkupinnoilla luonnonsora muodostaa hetkittäin paikallisia ns. laakeripintoja, jotka ovat jalankulkijoille vaarallisempia kuin nykyisin käyttämällämme hiekoitussepelillä, sillä käyttämällämme hiekoitusmurskeellakin ihmisiä kaatuu, kun jalan alle sattuu pienten kivirakeiden muodostamia laakerikerroksia. Turvahiekka on merkittävästi kalliimpaa kuin nykyisiin käytettävät materiaalit lisäksi sen saatavuus on huonompi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Viime talvena tietääkseni vain yksi tuottaja pystyi toimittamaan sitä pieniä eriä.
On hyvin harmillista, ettei polkupyörien renkailla ole vastaavaa talvirengasluokitusta ja -käyttövaatimusta kuin autoilla. Tällaisella vaatimuksella voitaisiin saada rengasvalmistajat kehittämään renkaisiin paremmat pistosuojaukset. Toimiessamme niukkojen määrärahojen puitteissa kustannustehokkuusvaatimus asettaa rajoituksia riittävän kitkan / liukkauden torjunnan tason saavuttamiseen vaihtoehtoisella materiaaleilla. Toivon, että löydätte käyttämäänne huomattavasti kestävämmän rengastyypin näihin Etelä-Suomen rannikon puolittain lumettomiin talviolosuhteisiin.
Kadunpitäjän tulee tarkoin punnita kunnossapitolakia, joka edellyttää katualueiden kunnossapidolta, että kadun tulee olla liikenteen tarpeita tyydyttävässä kunnossa ja varmistaa että tähän on pyritty kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa poliittisella päätöksellä kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen asettamien rajojen mukaista toimintaa. Lainsäätäjä käyttää kunnossapitolaissa termiä ”liikenteen tarpeita”. Viime kädessä oikeusistuin lopullisesti määrittää ratkaisuissaan tämän termin merkityksen tarkemmin.
Mielenkiinnolla olen seurannut lehtikirjoittelua, jossa on jopa käytetty tappajasepeli -termiä ymmärtämättä ollenkaan taikka väheksyen sitä tosi seikkaa, että talvella yleisesti käytetty hiekoitussepeli vähentää ratkaisevasti jalankulkijoiden liukastumisia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia ja hyvin todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä. Pyöräilijät lienevät lanseeranneet tämän virheellisen tappajasepeli -termin.
Useat tuntemani talvipyöräilijät väittävät, etteivät heidän käyttämänsä renkaat puhkea talvella. Eräs totesi, että ajotavalla voi olla vaikutusta, hän kertoi pyrkivänsä ennakoimaan tilanteita, jotta pystyy tarvittaessa jarruttamaan rauhallisesti. Renkaita on monen hintaisia ja vaikka sattuisi olemaan suomalainenkin tuotenimi, se ei välttämättä takaa tuotteen laadukkuutta. Renkaiden materiaali kun taitaa olla muuttunut täyskumisista osin muovisiin, ja valmistajamaa taitanee nykyisin olla jokin aasialainen valtio. Hyvänä neuvona renkaiden pistosuojauksen parantamiseen pyöräliikkeet ja -korjaamot myyvät renkaan sisäpintaan liimattavaa paksua nauhaa, joka antaa lisäturvaa renkaan rikkoutumiseen.
Yhdistettyjen ja erotettujen kevyen liikenteen väylien hiekoitus tapahtuu samalla kalustolla. Teknisesti eikä taloudellisesti ole järkevää hiekoittaa erottujen kevyen liikenteen välien eri puolia erilaisella hiekoitusmateriaalilla.
Pistosuojauksesta tulisi selvittää rengasvalmistajan vastuu ja ylläpitotoimiston kanta on, että normaalisti hiekoitetulla pyörätiellä puhjenneesta renkaasta tulee vaatia korvausta renkaan valmistajalta.
Huomioitavaa on myös se että kevyen liikenteen väylien käyttäjissä on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja heillä erilainen kyky liikkua. Väylien ylläpito lähtee siitä, että turvallinen liikkuminen on kaikille mahdollista, myös kaikkein heikoimmille.
----
Siteeraan kirjettänne "Loin myös juuri hetki sitten asiaa tukevan julkisen ryhmän Facebookiin". Olisi kovin suotavaa, että tämä vastauskirjeeni on luettavissa perustamanne julkisen ryhmän sivustolla.
----
Korvauskäsittelyistä vastaava lakimies Keijo Kuoppala voinee ohjeistaa korvausanomuksen tekemisessä ja todeta Helsingin kaupungin rakennusviraston linjan korvauksen saamiseen.
ystävällisin terveisin,
Pekka Isoniemi
toimistopäällikkö
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
katu- ja puisto-osasto
ylläpitotoimisto
diotapio muokkasi tätä : 26.11.2009 at 21.55 Syy: Puhelinnumeron poistaminen
Aktiivijäsen
Hienoa työtä Tapio. Monien muiden asioiden lisäksi Isoniemi ei ota huomioon sitä faktaa, että vaikka rengas kestäisikin jollain ihmeen lailla sepelin hyökkäykset puhkeamatta, renkaan kulutuspinta menee täysin piloille lukemattomista siihen tulleista syvistä viilloista. Sepeli on yksinkertaisesti liian terävää.
Jos eivät saa sepeliä vaihdettua pyöreämpireunaiseen, niin sitten rakentakoot levittäjät, joilla saa puolet väylistä hiekoitettua. Pyörällä voisi sitten ajaa tuolla puhtaalla kaistalla.
Vaikka menneisyydessä vallitsevilla asioilla voi perustella melkein minkä tahansa vääryyden tai kummallisuuden, niin pistää silti miettimään, mitenkäs tässä maailmassa ja edes tässä Helsinki-nimisessä kaupungissa on pärjätty siihen aikaan, kun tiet jouduttiin hiekoittamaan ihan oikealla ja vanhanaikaisella hiekalla tai olemaan hiekoittamatta kokonaan? Kummasta ihmisryhmästä on tullut totaalioutoja: virkamiehistä vai kaupunkilaisista, jotka eivät pysy pystyssä ilman tielle levitettyä sepelikuorrutusta?
Ymmärrän liukkaudeneston ja kaiken muun, mutta en logiikka, jonka mukaisesti tiet pitää kylvää renkaita lasimurskaakin pahemmin tuhoavalla sepelillä.
Tapio, loistotyötä!
Vakiovieras
Tampesterissa ainakin Lempääläntie-Sarankulmankatu-Hatanpään valtatie-akselilla on kvl:n reunasta n. 30-40 cm siivu selvästi vähemmällä sepelillä kuin muu osa väylästä. Onko vastaavia havaintoja muualta Treen alueelta?
Tiedä sitten onko tuo tarkoituksella vai siksi että sorasiroittimen teho ei riitä ripottelemaan kiviä koko väylälle.
- R
vapaajäsen
Niillä paljaana olevilla reunoilla taisi olla lumivalli pari viikkoa sitten.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit