Vakiovieras
Katselin eilen FST:ltä Sportmagazinet ohjelmaa ja siellä haastateltiin suomalaista pyöräsuunnistajaa, joka oli voittanut mm. useamman EM-mitskun ym. Ohjelman aiheena oli hyvin pärjänneet urheilijat, jotka eivät näy mediassa.
Pyöräsuunnistus vaikutti kiinnostavalta ja täysin minulle tuntemattomalta lajilta. Löytyykö täältä alan harrastajia?
Täysillä keskelle
Palstajyrä
Joskus vuosia sitten olen käynyt kisoissa, kun olen harrastanut suunnistusta muutenkin. Ihan mukava laji, mutta porukkaa ei ainakaan silloin käynyt paljoa kisoissa. Tais olla miesten yleisessä sarjassa alle 10 osallistujaa per kisa. En tiedä miten nykyisin on. Muutama kerta ollut mielessä käydä taas kokeilemassa, mutta kun tuo kisailu ei ole nykyisin mulle The juttu.
Palstajyrä
Itse harrastin tuota aiemmin jonkin verran, nykyään vähemmän. Kyllä mun suunnistustaidolla on paljon parempi, kun joku käy vetämässä nuolet ja lippusiimat mettään valmiiksi...
Vakiovieras
http://koti.mbnet.fi/mtbo/
Tuolta Kuntorastit -kohdan alta löytyy sopivia harrastustapahtumia (iltarasteja) ilman liikaa kilpailullisuutta, ihmeessä kokeilemaan hauskaa lajia!
Kuntorastikalenterin linkeistä näkyy viime kesän osallistujamääriä - useita kymmeniä osallistujia. SM-kisoissa oli osallistujia kaikissa sarjoissa yhteensä ehkä jotain 150 hlöä, kun sarjojakin on kaikenikäisille (myös veteraaneille), kuten suunnistuksessa tapana on.
Olen tykännyt tavallisesta suunnistamisesta, mutta en tykkää juoksemisesta, joten se harrastus on pysynyt iltarastiasteella. Maastopyöräharrastus taas on omalla kohdalla vielä hyvinkin tuoretta sorttia, toissakesänä ostin ekan fillarin. Viime kesänä keksin pyöräsuunnistuksen ja jäin heti koukkuun: saa suunnistaa, mutta ei tarvitse juosta. Useimmat PySu:n harrastajat vaikuttavat olevan entisiä/nykyisiä tossusuunnistajia eikä huipun alapuolella monetkaan siis mitään kovin teknisiä maastopyöräilijöitä. Olenkin ihmetellyt, miksei maastopyöräharrastajat ole löytäneet pyöräsuunnistusta, kun olisivat valmiiksi jo vahvoja lajin toisella osa-alueella.
Itselleni sopii tällaiset lajit, joissa pelkkä "raataminen" ei ole ainoa asia, vaan tarvitaan myös päätä ja ennen kaikkea pään ja fyysisen kunnon yhteensovittamista. Näitä lajejahan on muitakin, mutta pyöräsuunnistus on kyllä ehdottoman kivaa!!! Varsinaisia kisoja on vähän, mutta jos on mahiksia kierrellä eri paikkakuntien kuntorasteilla, pääsee lajiin kiinni jo ihan mukavasti. Ja kysyntä lisännee myös tarjontaa - toistaiseksi lajin harrastajakuntahan on pieni, kun tuota julkisuutta ei lajille juuri ole ollut.
ps. löytyyköhän sitä FST:n pätkää enää mistään? netistä?
Palstajyrä
Ehkäpä juurikin se, että kun on tottunut vetämään satanen taulussa valmiiksi merkattua rataa, niin on kohtuu vaikeata rauhoittaa tahtia sen verta, että saisi kartasta poimittua jotain järkevää informaatiota. Vaikka on tullut joskus muutamakin tunti juostua metsässä kartan kanssa, niin kerta toisensa jälkeen sitä löysi itsensä muutaman polunhaaran liian pitkältä, kun oli alkanut fiilistelemään polun ja vauhdin kanssa.Alkujaan tämän lähetti kalppinokka
Vakiovieras
Lainaus: Katselin eilen FST:ltä Sportmagazinet ohjelmaa ja siellä haastateltiin suomalaista pyöräsuunnistajaa
Tuolta näköjään löytyy:
http://areena.yle.fi/toista?id=1693928
Harrasteltu on. Joskus jotai MM, MC startteja. Mukavaa puuhaa. Maastojen puolesta meinaa suomessa mennä pikku poluilla sutkuttamiseks.
K-Eurooppalaiset ainaki tulee filopuolelta ja kovaa ajaa mut rastitkin pitäs löytää. Eepo kans tais aikonaa hieman kurvailla ylimääräsiä..
Jäsen
Dynamo on oikeilla jäljillä. Ittekin tykkään perinteisestä suunnistuksesta ja jopa osaan jotenkuten suunnistaa. Pyörän kanssa se vauhti on vaan niin paljon kovempi, että ei malta kattoo etukäteen parasta reittiä. Jäppisen Eero pari vuotta sitten kokeillessaan pyöräsuunnistusta manaili juuri tuota asiaa, että menee aivan liian kovaa jotta suunnistus onnistuisi.
Kun kerran on tottunut pyörällä ajamaan metsässä kovaa tai jopa täysiä kun on ns. lappu rinnassa, on hankala orientoitua siihen, että menestystä voisi tulla puolivaloilla ajamisella.
http://otc.kompassi.com
Veteraani
Sibbo Vargarnan Ingrid Stengårdin haastattelu oli FST:llä Sportmagasinetissä. (EM- ja MM-kisojen jälkikuulumisia Marianne Nymanin haastattelemana treenisalilla)
Pääkaupunkiseudulla on kyllä harrastajia, mutta hajallaan eri seuroissa.
Pitäisi ehkä keskittää, mutta jalkasuunnistus pitää vanhassa.
Seuroista Tuusulan Voima-Veikot on kisajärjestäjänä aktiivisin.
Kuntorasteja taas Helsingin Rasti-Jyry piti viime vuonna eniten. Aluerasteilla oli järjestäjiä rohkaiseva määrä osallistujia.
Lahti-Hollola on hieman aktiivimpi seutu, jos siellä asti jaksaa käydä, niin pääsee enemmän pyörärasteille. Miry-karttatelineitä (=kannattava hankinta) on sillä seudulla ja kisoista hankittavissa.
Pyörä- kuin jalkasuunnistuksessakin kontrolloitu ja suunniteltu eteneminen on lajin henki, pitää pakottaa itsensä lukemaan karttaa tarpeeksi ja ladata seuraavat polunhaarat näkömuistiin. Tällöin ei paljoa tarvitse hidastella normaalivauhtiin verrattuna. Polkujen luokitukset reitinvalinnassa voi ottaa huomioon silloin kun urakuvaus on ajettu.
Omien ajomaastojen kanssa pääsee paljon nopeammin sinuiksi kartan kanssa niihin tutustuessa.
Palstajyrä
Rajamäen Rykmentti on järjestänyt pari kertaa vuodessa iltarasteille pyöräsuunnistustakin. Jokunen osallistujakin on näkynyt, muusta en tiedä kun ihan tossujen kanssa olen ollut poikaani ulkoiluttamassa. Reitit on yleensä olleet paikoissa joissa polkuja riittää joten mitään kauhean teknistä rytkytystä tuskin eteen tulee. Iltarasteille on päässyt kuka tahansa kun maksaa pienen osallistumismaksun.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Vakiovieras
Juu, onhan tuota tullu rasteilla kurvailtua. Ja ens kesänä olis tarkoitus panostaa lajiin vähän enemmänkin.
Suurin osa harrastajista tosiaan jalkasuunnistuksen puolelta lajin pariin saapuneita, ja ajotaidoissa on siksi paljonkin kehittämistä. Suunnistuksellisesti laji on hyvin lähellä hiihtosuunnistusta...usein turhankin yksinkertaista reitinvalintaa. Mitä nyt olen seurannut niin huipulla taso on kova, mutta kärki on varsin kapea (ainakin Suomessa). Norjassa ja Ruotsissa (perinteisiä suunnistusmaita) ei lajia juurikaan harrasteta, mutta Keski-Euroopasta ja Venäjältä löytyy kovia menijöitä. Ja tietenkin Suomesta
Itse olen monesti kaipaillut kilpailumaastoihin enemmän teknisyyttä. Usein pärjää se, joilla yksinkertaisesti on kovin kunto ja paksuimmat reidet. Liian usein radasta 80% on soratietä/pururataa/muuta leveää ja helppoa. Tämä tietysti on henk.koht. mielipide, ja jotkut nimenomaan pitävät nopeista reiteistä. Toisaalta kyllä helpotkin maastot kelpaavat, jos vain olisi enemmän kisoja...ja joskus pohjoisessakin
Vakiovieras
[quote=Marsusram;1033341]
Lahti-Hollola on hieman aktiivimpi seutu, jos siellä asti jaksaa käydä, niin pääsee enemmän pyörärasteille. Miry-karttatelineitä (=kannattava hankinta) on sillä seudulla ja kisoista hankittavissa.
[quote]
Tuolla tiedot, mistä saa hankituksi Miry-karttatelinettä suoraan
http://koti.mbnet.fi/mtbo/foorumi/po...4&pid=1&page=1
mutta ainakin täällä on ollut BikePlanet'in kauttakin tilaamalla saatavissa, hintaa hiukan enmmän.
Vakiovieras
Ei kai sentäs IHAN KAIKKI mtb-harrastajat ole pro-tason huippukuskeja, jotka käyvät kisoja ja aina ajavat sata lasissa?? Lähinnä ajattelin sellaisia puuhastelu-harrastus-tason maastopyöräharrastajia, joille vauhti ja überteknisyys ei ole tärkeintä, vaan ylipäätään metsässä ajelu ja luonnossa liikkuminen - sellaisille pyöräilijöille pyöräsuunnistus voisi olla mielenkiintoinen harrastus. Ja siis vaikka ilman kilpailullisia tavoitteitakin. ja haastavuutta lajiin tuo nimenomaan juuri se pään ja fysiikan/vauhdin yhteensovittaminen,mikä kuullostaa näille pro-mtb-kuskeille olevan mahdotonta.
Vakiovieras
Liian usein radasta 80% on soratietä/pururataa/muuta leveää ja helppoa. --jos vain olisi enemmän kisoja...ja joskus pohjoisessakin
Tämä lienee nimenomaan lajin ongelma Suomessa. Kisojen vähyys. Siinä haaste mm. pyöräily- ja suunnitusseuroille. Miksei ole esim talvikisoja? Hiihtosuunnistushan on jo kuollut lumen puutteeseen.
JA ei siellä kisoissa tarvitsekkaan pärjätä jos fillari ei kulje. TOki välillä radat mahdollisuuksien mukaan voisi vielä muuallekin kuin hiekkatielle.
Köyttä työntäen..
Jäsen
Harrastusmielessä tulee rasteilla pyörittyä aina välillä, ja käyhän se kuntoilusta kun ajaa turhaa lenkkiä kun ei aina pysy kartanluku ajovauhdin mukana.
Teknisyyttä kaipailisin kyllä lisää kun ei soratiellä pysy kärjen vauhdissa, eikä puolivälinkään mukana.
Kisoja ja ei niin vakavia kisoja saisi kyllä olla enemmänkin, niin pääsisi ajamaan muitakin kuin SM:miä.
hors catégorie
Banned
On tullut oltua ratamestarina kansallisissa pysu-kisoisa ja iltarasteilla muutamia kertoja, mm. 2 kertaa erikoispitkänmatkan ja 1 kerta sprinttimatkan kipailuissa. Toiseen noista tein noin 21 km² pysu-kartan urakuvauksilla ja tänä kesänä syntyi taas uusi 26 km² pysu-kartta. Saattaa olla, että ensi kevätkesällä yritetään järjestää sillä jonkinlaista kansallista pysu-kilpailua. Yleensä osaanottajia on niin vähän, että järjestäminen on lähes hullun hommaa. Erityisesti iltarasteilla on kävijöitä ollut aika vähän.
Maastopyöräilijän näkökulmasta pyöräsuunnistajan reitinvalinnat ovat lähes aina vastakkaisia ihanteellisesta. Suunnistuksessa kun pitää löytää nopein reitti ja se on useimmiten hyväpintainen tie, vaikka kiertoa tulisi kuinka paljon. Maastopyöräilijä taas haluaa ajaa ne pienimmät ja hankalimmat polut. Ratamestarina koitin ratkaista ongelman laittamalla rastit aina puoliväliin tuollaista pikkupolkua, jotta sitä olisi kaikkien pakko ajaa. Nyt ongelmaksi tuli nuoret, veteraanit ja tossusuunnistajataustaiset lajin kokeilijat, joilla ei ollut riittävää maastoajokokemusta, eikä oikeaa maastopyörää. Siinäpä sitten työntelivät 20 kg ATB-pyöriä ym. pitkin avokallioita. Toisessa kilpailussa - ainakin omasta mielestä - onnistuin jo paremmin sovittamaan tasoerot ja tarjoamaan tasavertaisia reitinvalintavaihtoehtoja erin tasoisille ajotekniikoille.
Vakiovieras
Karttojen tekemisestä pitää nostaa hattua! niitä ei ole koskaan liikaa, tai liian tuoreita. Toki PySu kartta vanhenee hieman normi jalkasuunnistuskarttaa hitaammin.
JA toivotaan suurta osallistuja joukkoa rasteille! Luulisi pian tämän pyöräily harrastuksen laajenemisen näkyvän rasteillakin.
Ja vielä kommenttina: pysy rastit järjestää kuitenkin (olettaen että kartta on valmiina) suhteessa helpommin kuin normi iltarastit tai vaikkapa hiihtosuunnistukset. Työtä siinä silti on, sitä en kiellä verrattuna esim. maastopyöräkisan radan merkkaukseen..
Köyttä työntäen..
Aktiivijäsen
harrastin aikoinaan paljonkin, menneellä kaudella vain yksi kisa (seinäjoki)
hyvä läji, ajokunto kyllä pitää olla hyvää luokkaa kun pääsarjassa matkat aina puolimaratoonin luokkaa vähintään
Vanha mutta lihava.
Aktiivijäsen
Joskus voisi kokeilla/aloittaa, kunhan ehtii. Maantiekisailun lopettamisen jälkeen voisi aikaa löytyä MTBO:lle.
If Jens Voigt was a country, his principle exports would be Pain, Suffering, and Agony.
Aktiivijäsen
Ihan sama juttuhan se on tavallisessa suunnistuksessa, pitää osata sovittaa juoksuvauhti sellaiseksi että pysyy kartalla mukana. Turha syyttää kulkinetta liian nopeasta liikkumisesta, jos kartturi ei pysy mukana ni käskee vaan kuskia hiljentämään
Junnuvuosina tuli ajeltua joitakin kisoja, hauskaa puuhaa se oli. Sittemmin jäi, mut miksei joskus voisi lähteä kokeilemaan uudelleenkin.
[ylläoleva viesti saattaa sisältää sarkasmia, off-topikkia tai sissimarkkinointia]
Veteraani
PK-seudulla Aluerasteilla (Pihkan, Jyry) oli 5 kertaa pyörärata.
Osallistujia 18+26+36+10+13, jos oikein laskin.
Kelit vaikuttivat selvästi osallistujamääriin.
Noin puolet oli aktiiviharrastajia, puolet kuntoilijoita ja kokeilijoita.
Alkukesällä pitkän matkan kisa kuulostaa hyvältä. Raision kisakin oli haastava ja haasteet saavat taas innolla odottamaan kevättä.
Vakiovieras
Hmm.. täytyykin katsastella, josko lähiseudulta löytyisi jotain ei niin vaativaa suunnistustapahtumaa. Ajattelin, että lähden pojan kanssa kokeilemaan.
Ongelma on meillä juuri tämä... toinen tossusuunnistaja ja toinen nuori ja mulla ei ole maastopyörää... kannattaakohan unohtaa koko hommaTai sitten täytyy löytää aluksi riittävän helppo rata.
Täysillä keskelle
Vakiovieras
älä tuu. miekin haluun koettaa vielä parjätä kisoissa
Köyttä työntäen..
Vakiovieras
Kiitos kaikille ratojen ja karttojen tekijöille!!
Omat kommenttini kaikki vain yhden kesän harrastamisen pohjalta, eli enemmänkin mutu-teorioita...
Tarjonta mahdollisesti lisäisi kysyntää - osittain lienee kiinni tiedon leviämisestä potentiaalisille osallistujille?? Seutukunnat, joilla iltarasteilla oli pysu-ratoja cup-tyyppisesti (=useammin, mutta jokaiseen "osakisaan" voi osallistua yksittäisenäkin) --> tossusuunnistajat ja muut kulkijat huomasivat, että Pysu:akin on tarjolla --> pysu-osallistujiakin taisi olla enemmän. Aktiiviharrastajat löytävät kyllä tiedon vähäisistä tapahtumistakin, mutta kokeilijoiden/uusien harrastajien saaminen edellyttää riittävää näkyvyyttä.
Ainakin tuosta http://www.yokuppi.net/miry/index.ph...sat&kuppi_id=1 äkkiä laskien osallistujamäärät pyörivät joka kerta 30 paikkeilla tai yli (poikkeuksena viimeiset hämärässä/pimeällä ajetut).
Yllämainitussa setissä oli myös "erilaisia" osakisoja, jotka mielestäni voisivat hyvinkin sopia myös monille maastopyöräharrastajille:
- Evon ylipitkä ("iltarastiradat" taisivat olla pitkä n 80 km ja lyhyt n 40 km)
- yösuunnistus (matkat kai jotain 20-35 km).
Veteraani
Tuo oli täysin asiatonta keskustelua muttaHyvin onnistuu Pahat-Sedät porukalta suunnistus. Tänäänkin reilu pari tuntia hortoiltiin pimeässä metsässä ilman kartta ja vielä osattiin autoille
Sorry, bad offtopic....pärjäiskö tämmönen aloittelia jos olis pyöräiliän-namikaattori vai mikä se oli..
Latais siihen kaikki polut ja käyttäis karttaa niinqu tarkistuksiin vaan.
Sorry,bad ohvitopiikki.
Veteraani
Kyllä lähimaastoissa pärjää ilmankin, jos vielä muistaa kaikki polut niiden perustamisvuosilta. Ja jos polku loppuu, ajelee freeraidia tai levitoi.Tuo oli täysin asiatonta keskustelua mutta
Latais siihen kaikki polut ja käyttäis karttaa niinqu tarkistuksiin vaan.
Sorry,bad ohvitopiikki.
Apuvälineiden ohjelmoinnissa jää jo niin paljon jälkeen lähdössä, että hyötyä olisi lähinnä toisinpäin, käyttää vasta kun tuntuu eksyneen ja paikantaa uudestaan itsensä.
Kisoissa ei vielä sallita kisanaikaista paikannusta, jälkiträkit yleensä saa jo tallentaa. Onneksi ei ole pakko, niin jää vielä selittelylle varaa..
Vakiovieras
Kantsis käyä joku kerta iltarasteilla, pienellä (yleensä 4e) osallistumismaksullahan saa kartan, ja vielä ihan omaksi asti. Sen jälkeen voi sitten muulloinkin mennä ajelemaan samalle elueelle ilman paikallisopasta ja namikaattoria.... pari tuntia hortoiltiin pimeässä metsässä ilman kartta ja vielä osattiin autoille
ps. ellmeri, opettele vaan suunnistamaan, ei se satu!
Veteraani
No jo on halpaa jos tuolla saa kartan ja kaikki.
kyllä se sattuu, sieluun,mää kuljen vaan perässä.
Vakiovieras
Parhailla pyöräsuunnistusradoilla on otettu huomioon erilaiset vaihtoehdot, jokainen valitsee omaan "tyyliinsä" sopivimman reitin. Monesti suorin reitti ei ole se nopein.Hmm.. täytyykin katsastella, josko lähiseudulta löytyisi jotain ei niin vaativaa suunnistustapahtumaa. Ajattelin, että lähden pojan kanssa kokeilemaan.
Ongelma on meillä juuri tämä... toinen tossusuunnistaja ja toinen nuori ja mulla ei ole maastopyörää... kannattaakohan unohtaa koko homma
Hienointa on kun tarjotaan haasteellisia reitinvalintoja, tyyliin: Pääsenköhän nopeammin tuota lyhyempää kivikkopolkua, vai kierränkö takakautta tuota nopeampipohjaista reittiä.
Vakiovieras
Multisport kisoissa taitetaan pyörällä pääosa reitistä ja siten pyöräsuunnistus kuuluu oleellisena osana asiaan. Mutta multisport-pyöräsuunnistuksessa rastitiheys on harvempi kuin varsinaisessa pyöräsuunnistuksissa, joten se voisi kiinnostaa niitä jotka haluavat runtata täysillä, mutta myös suunnistaa.
Eroja on toki muitakin: Multisportin pyöräilymatkat ovat pidempiä kuin pyöräsuunnistuksen ja multisport on ryhmätyötä, eli riittää että yksi osaa suunnistaa ja sillä yhdellä on karttateline pyörässään. Nimensä mukaisesti multisport tapahtumiin kuuluu vaihtelevasti kilpailualueesta riippuen myös juoksua, melontaa, rullaluistelua, coastaleeringiä, kiipeilyä jne, mutta pyörän päällä kuluu suurin osa ajasta. Puhun nyt noista lyhyistä n. 4-8 tunnin multisport kisoista.
Pyöräsuunnistuksen ja multisportpyöräilyn reitit ovat sitten taas samantapaisia, eli eivät sisällä juurikaan teknisiä osuuksia.
Multisport.fi saitti näyttää olevan juurikin nyt uudistustyön alla, mutta onhan noita toki muitakin multisport kisoja Suomessa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Multisportin aloittaminen tämän vuoden keväällä ohjasi itsenikin pyöräilyn ja fillarifoorumin pariin, juuri siksi, että pyöräily on multisportissa niin keskeistä. Itsellä on (tossu)suunnistajatausta, mutta on pari PySy ja HiSu kisaakin tullut vedettyä (tosin vuosina 1 ja 2). Ensi kesänä tulen kyllä mukaan muutamaan pyöräsuunnistukseen treenimielessä.
Mitä kalustoon tulee niin karkeasti reilu puolet näyttäisi olevan maraton tyyppisiä täysjoustoja ja loput jäykkäperiä ja kuntosarjassa myös ihan täysjäykkiksiä. Kauden päätöskisa X-kaato käytiin kehä III:n molemmin puolin ja se sisälsi poikkeuksellisen hyviä teitä, joten mukana oli muutama cyclocrossari, joita peesailimme parini kanssa asfaltilla ja he puolestaan "peesasivat" meitä mutaisilla polkupätkillä. (Itsellä on alla jäykkäperä 29", jossa kiinni Miry-karttateline.)
Mutta, mitä pyöräsuunnistuksen haastavuuteen tulee, samat säännöt pätevät kuin varsinaiseen pyöräsuunnistukseen, ne päätöksiä vaativat risteykset tuntuvat aina tulevan liian äkkiä
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit