Lainaus Alkujaan tämän lähetti zykkeli Katso viesti
Outo lähestymistapa tämä.

Auto joka ajaa reipasta (hieman sallittua kovempaa nopeutta) ja nojaa liikennesääntöjen noudattamiseen = sujuvaa kaupunkiliikennettä

Pyöräilijä joka ajaa reipasta vauhtia (lähes autoliikenteen kanssa samaa vauhtia) ja nojaa liikennesääntöjen noudattamiseen = kamikaze

Olen tässä muutamana päivän aikana kuullut riittävän useasti sen maailman heikoimman tekosyyn väistämisvelvollisuuden laiminlyönnille sieltä ratin takaa: "kun te (pyöräilijät) tulette sieltä niin kovalla vauhdilla." Miten polkupyörän nopeus voi olla peruste sille ettei ehdi huomaamaan kun kuitnekin autojen nopeudet ovat moninkertaisia? Ja eikö tilanteessa, missä kolmion takaa meinataa ajaa päälle ole enemmän vikaa auton tilannenopeudessa kuin minun jos väistämisvelvollisuutta ei ehdi/kerkeä/osaa noudattaa?

Suurinta hupia oli eräskin kaveri joka juuri ennen Hml-motarille siirtymistään meinasi ajaa päälleni ja puolustelu/syytös oli juuri minun ajamani nopeus. Piti ihan suosittaa, että josko jättäisi motarille menemisen väliin jos 30km/h nopeutta kulkevaa esinettä ei pysty huomaamaan kun tuolla kulkevilla ajoneuvoilla kuitenkin sen vähintään 80km/h vauhtia.
On siinä nopeasti tulemisessa yksi tekijä, katso lentokonetta, joka lentää taivaalla, katso sitten kiitoradan vierellä nousukiidossa olevaa konetta, kumpiko menee lujempaa ja kumpiko näyttää menevän lujempaa?

No autoihin etäisyys on suurempi, pyörätiet ovat siinä ihan nokan edessä, joten pienempi nopeus näyttää suuremmalta ja lisäksi ihmiset olettaa nähdessään pyörän sen kulkevan sitä vauhtia mitä suurin osa pyöristä menee, tulee siis arviointivirhe, koska niin harva oikeasti seuraa sen sekunnin mikä ihmispololta menee nopeuden arviointiin.

Paljolti vikaa toimintatavoissa, mutta on myös vaativampaa havaita fillarit oikein, siis vaatii siltä kuljettajalta enemmän aivojen rasittamista kuin se vilkaisu ja olettama jolla pärjää kyllä autojen kanssa.

Mun ainoa kolari pyörällä sattui talon kanssa, slicksit talvikelissä ja painava ostoskassi sarvessa roikkuen, takapäästä lähti pito ja viereisen talon pylväseen teloin etukiekon, mutta silloin ajoinkin kamikaze tyylillä, koskaan ei muiden kulkijoiden kanssa ollut tilanteita. Nykyään ajelen rauhallisesti kun kuvittelen ymmärtäväni enemmän ja ei ole edelleenkään niitä tilanteita.

Tänään kyllä pysähdyin keskikorokkeelle, kun auto oli jatkamassa suoraan yli, mutta se viittoi että mene vaan, joten kiitin ja menin, auto oli kyllä punainen, muttei se mulle mikään punainen vaate ollut eikä tarvinnut tosiaan härkätaistella, kun yhteispelillä homma sujuu parhaiten, vaikkei aina kirjaimellisesti lain mukaan mentäisikään, niin mitäs sitten, kunhan mennään varovasti.