Lainaus Alkujaan tämän lähetti rjrm Katso viesti
Näin. M/91-maihareilla tänään -12C pakkasessa koillistuulta vastaan 16.5km, ja kylmä tuli. Töissä lämmin suihku ja sitten avojaloin kävelyä. Oli jännän tuntoista kun veri alkaa kiertää varpaissa
Tulomatkalla kävin ääs-marketissa lämmittelemässä välillä. Hiukan hitaampaa sitä ajaa talvella, kesäkelillä 37min, nyt kesti 46min yhteen suuntaan.

Palellutus etenee seuraavasti: vartin ajon jälkeen palelee sormia, mutta ne lämpenevät seuraavan vartin aikana, jonka jälkeen alkaa varpaiden palelu. Ne eivät lämpenekään sitten ajamalla. Pitäisi hankkia tosi lämpimät kengät. Mutta mitkä. Pyöräilläkin niillä pitäisi.

Mahtavan mukavaa hommaa tuo talvipyöräily on. Tuntee tuntikausia ajon jälkeen vielä liikunnan, ja töissä tarkenee koko päivän T-paidalla, kun veri kiertää hyvin.
rjrm
Tuohon paleluun liittyykin ihme ilmiöitä.
- Pakkasella jalan kädet paljaina kulkiessa yleensä käpälät pysyvät hyvinkin lämpiminä. Kaikki tuota ovat ihmetelleet kosketuksista.
- Pyöräillessä hyvin suojatuilla käsineillä peukalo ja etusormi kuitenkin hyytyvät tunnottomiksi, olosuhteista riippuen (=>tangon aiheuttama paine & käsien staattinen tila?)
- Hyytymisen jälkeen kun saa sormet elvytetyiksi milloin mitenkin, ne tulevat suorastaan kuumiksi. Sama varpaiden kanssa. Sen jälkeen ei huolta hyytymisestä.

Liittyykö ilmiö jollakin tavoin vanhan kansan konstiin (todistettu vääräksi) hieroa paleltuvia paikkoja karkealla lumella?

Itse asiassa olen kyllä monelta muultakin kuullut tämän ilmiön, jossa alkuhyytymisen jälkeen sormet ovat taas lämmenneet pysyväisesti.