Elite on tuntematon mulle. Jos se auttaisi, miksi itse olen valinnut HRV4Training appin:
- ei tarvitse sykevyötä: puhelin herättää aamulla ja samalla kun sammutan herätyksen, otan minuutin kestävän mittauksen. Appi käyttää kameraa ja salamalla läpivalaisee sormenpään. Vielä 15 sekuntia kysymyslomakkeelle ja sit kuselle
- kehittäjä Marco Altini on validoinut menetelmän ihan pätevän oloisesti ja appi muutenkin perustuu useampaan vertaisarvioituun tutkimukseen + PhD työhöönsä Eindhovenin yliopistossa. Tykkään siitä, että tekijä on tutkija
- josta johtuu se, että oheismateriaali netissä on runsasta, artikkeleiden lisäksi blogikirjoituksia
- kehityshistoria on hyvä, ominaisuuksia tulee lisää.
- kehittäjä kuuntelee asiakaspalautetta, kokeilin tätä itse ja ehdotin kaikenlaista ennen kuin edes ostin apsin. Alle tunnissa Marco vastasi sähköpostiin ja siinä muutama viesti vaihdeltiin mm Golden Cheetah / W'bal, Trainerroad ja Kinetic fit integraatiosta
- HRV kiinnitetään tässä kontekstiin, joka on laajempi kuin vain harjoittelu
- HRV:tä ei tarkastella yksittäisenä mittauksena vaan juurikin henkilökohtaisen historiaan vertautuvana (juokseva keskiarvo) merkittävänä muutoksena.
Toki mitalin kääntöpuolena on, että vaatii perehtymistä asiaan ja dataa, eli mitttaushistoriaa, ennen kuin mitään päätelmiä pääsee tekemään.
Sent from my iPad using Tapatalk
hyvä teos, pikalukuna läpi. 2 asiaa otan ulos: on ihan selvää, että koville treeneille on aikansa. tää on fakta kaikille niille jotka treenanneet limiitillä. kertooko sykevaihtelu sen ajan? , jos on eepposta uskominen, niin kertoo. piättää ilmeisesti kokeilla, onko muilla kokemuksia?
Ida Heikuran opinnäytetyössä on yksi konkreettinen malli, miten toteutetaan:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/...pdf;sequence=1
Yleisenä periaatteena, että tehoharjoittelua kun sykevälivaihtelun lyhyen aikavälin juokseva keskiarvo (5-7pv) pitemmän ajan (esim. 4 - 6vk) tilastollisen keskiarvon tuntumassa. Heikuran mallissa keskiarvon tuntumassa oleva ns. vaihteluväli lasketaan käyttäen keskihajontaa. Heikuran malli ainakin mulla ohjaa tehoharjoittelublokkeihin, joissa peräkkäisiä tehoharjoittelupäiviä seuraa sitten pitempi kevyempi vaihe.
Menetelmässä on ajatuksena että kun sykevälivaihtelu suurta tai pientä niin silloin kevyempää/määräharjoittelua, jolla vältetään liiallinen, ei-kehittävä kuormitus (NFOR) ja ns. ylikuntoon ajautuminen. Tehoharjoittelujaksoina kehoon saadaan riittävä suuri, kehittävä kuormitus kun ne aloitetaan "sopivasti" palautuneena. Heikuran mallissa tuo sopivuus tarkoittaa sitä että sykevälivaihtelu palaa riittävän lähelle pitemmän aikavälin keskiarvoa (lasketun vaihteluvälin sisäpuolelle).
Heikuran malli on vähän samankaltainen kun aikaisemmin käytetty ortostaattinen testi ja sen avulla suoritettu harjoittelun yksilöllinen optimointi. Sykkeen sijaan vaan mitataan sykevälivaihtelua. Teen aamulla sykevälivaihtelumittauksen samalla kuin ortostaattisen testin ja seuraan sykevälivaihtelua sekä pitkällään että seisten.
Datan siirrän taulukkolaskentaohjelmaan johon koodasin Heikuran mallissa käytetyt tilastolliset kaavat ja joka sitten laskennan tuloksena pullauttaa ulos yes tai no eli onko tehopäivä vai ei.
Yksi asia, mistä on myös tehty tutkimusta on se, että mitataanko sykevälivaihtelu levossa vai pienen fyysisen ärsykkeen jälkeen seisten ja millaisia eroja eri mittaustavoissa on tai mitä tilastollisia suureita sykevälimittauksesta kannattaa käyttää. Aika yleisesti käytetty suure mm. kännyköissä on peräkkäisen näytevaihtelun neliöllinen keskiarvo skaalattuna 0 - 100 välille (20 x lnRMSSD). Sitten on olemassa vähän kehittyneempiä ohjelmia kuten Kuopion Yliopistossa kehitetty KubiosHRV, jolla saadaan sykevälivaihtelukäppyrästä enemmän dataa irti:
https://www.facebook.com/kubios/
EDIT: KubiosHRV käyttö edellyttää että mittauksesta saa alkuperäisen ns. raakadatan esille.
pulmark muokkasi tätä : 20.11.2016 at 17.28
musta vaan tuntuu, että kun teen kaikki nuo asiat, niin hermot menee ja aina on mittausten mukaan palauttava
Ha-ha, lisää riittävän ison kertoimen HRV vaihteluväliin, niin voi hyvällä omallatunnolla paukuttaa menemään aina täysillä :-)
Sinällään eihän tuo mittaus mitenkään oleellisesti muuta kestävyysharjoittelun periaatteita: Kovaa harjoittelua kunnes harjoituksessa suorituskyky tipahtaa "sopivasti" ja sitten palautellaan/kevennetään jossa keholle annetaan tilaisuus rakentua kunnes ollaan "sopivasti" palautunut ja samaa toistetaan. "Sopivasti" hetken arvioinnissa voi sitten käyttää fiilistä, hellasäröä tai jotain muuta mittausta.
Nyt ollaan mielestäni koko ketjun mielenkiintoisimmassa osassa. Siis kyllä, hiki tulee laskiessa ja exceliä pyörittäessä, mutta tässä yhdistyvät teoria ja käytäntö nätisti. Odotan innolla mitä kaikkea tulee vielä esiin!
No nyt olen kyllä iPhonen omistajille kateellinen tuosta HRV4Training apista. Ilman sykemittaria ja strava sekä trainingpeaks synkka. Onko tämä kaikki vielä pelkästään kertamaksulla? Elite HRV androidissa ei synkkaa yhtään mihinkään. Pro versio puuttuvilla toiminnoilla on piakkoin tulossa, mutta 5$ kuukausimaksulla.
Osaavatko garminin HR-kellot mitata sykevälivaihtelun ja vielä ulostaa datan jakoon muille sovelluksille, kuten trainingpeaksille?
^Mä en kyllä luottais tuohon puhelimen sykemittaukseen sormenpäästä. Olen joitain ohjelmia kokeillut ja yksikään ei ole toiminut kunnolla.
Ainakin sen uskon, ettei salamapohjaista mittausta saisi ikinä toimivaksi androideilla. Aivan liikaa muuttuvia osia.
When are you releasing an Android version?
Short answer: We do not plan to release an Android version of HRV4Training.
Long answer: HRV4Training uses complex signal processing techniques to provide reliable HRV measurements using only the phone camera. Unfortunately, due to much fragmentation on Android (different brands, phones, android firmware versions, cameras, etc.), it is basically impossible to provide a reliable camera-based product. As iOS provides a more standard platform, development of accurate algorithms as well as maintenance of such algorithms is something we can handle with our resources, as we have done since 2013. An Android product would not work in more than a handful of devices, and would require constant work for suboptimal results. Thus, we will most likely be always an iOS product only.
As Android-based alternatives to HRV4Training, we highly recommend Elite HRV.
Ja sitten vielä listauksena, mitä informaatiota rinnalle laitettavasta sykepannasta saa enemmän verrattuna sormenpäämittaukseen. Jälkimmäiseen pystyisi muuten integroimaan helposti happisaturaation mittauksen.
12 kytkentäisen ekg:n edut kyllä ymmärrän
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jos pysytaan erossa ammattilaisvehkeista, niin olisiko Polar H7 panta sopiva tohon kylkeen? Saisi samalla pannalla sykkeet Trainer Roadiin.
6.7 WTF/kg
Hesarikin noteeraa tuon tuoreen väitöksen alalta.
HS: Treenaa vain kevyesti, jos olet stressaantunut – tutkimus selvitti, miksi kunto kohoaa eri ihmisillä eri tavalla
Luotti tai ei niin hyvin näyttää toimivan tuo puhelimella mittaus aamumittaukseen. Sykevälivaihtelun mittaukseen ei tarvi muuta kun tietää kuinka pitkä aika on jokaisen sydämenlyönnin välillä. Ihan sama mistä kohtaa kropasta se mitataan kunhan on oikein.
Aikanaan noita mittailin sykevyöllä mutta se loppu kun sen vyön kanssa pelaaminen tuntu turhan hankalalta aamusin.
Silloin oli käytössä se Elite HRV ja sen antamat luvut oli vähän epäselviä, kun tuli vaan sellanen vireysindeksi näkyviin ja itse HRV-lukua joutu kaiveleen. En tiedä onko erilainen nykyään mutta HRV4Training vaikuttaa kypsemmältä tuotteelta.
Tällä tasolla kyllä tuntuu että on aika sama mittaileeko vai ei. Käytännössä harjoittelua ohjaa enemmän reaalimaailman kun sykevälivaihtelu.
Sellainen porkkanahan tuossa kuitenkin on että jos olis menossa ylikuntoon ja tuolla sen huomais ajoissa niin haukkuis kyllä hintansa näpräilyyn käytetyn ajan suhteen.
+1
Näinhän se menee vaikka ei enää käytännössä kuin työ ja vaimo (lapsenlapsia odotellessa) pääse sotkemaan reaalimaailmallaan mun mielikuvitusmaailmaani. Kun ensi tiistaina on työmatka, josta palaan vasta illalla, niin vaikka HRV olisi mitä, niin ainakin iso treeni jää väliin. Tänään ehdin vetää treenin, huomenna ... jaa'a enpä ole varma, kun pitää lähteä emännän kanssa sen harrastustoimintaa kuvaamaan.
Joskus elämässä vaan tulee sekin hetki, että ehtii vetää taloremonttia ja reeniä sikana. Siihen kohtaan HRV-seuranta ennaltaehkäissee (?) ylikuntoon menemisen.
Tehopohjaisessa harjoittelussa pääsee aika yksinkertaisella.
"If it feels hard, then it is hard".
Jos pygee niin pygee ja jos ei niin ottaa kevyemmin. Sekä HRV-, että PE-pohjainen seuranta kuitenkin ajaa tutkimaan niitä syitä miksi ei kulje tai miksi kulkee.
Ja sitten vielä se n kertaa koettu tunne pitkin päivää ennen reeniä, että ei mihinkään ja kun menet reeniin niin aivan mahtava kulku..toisina päivinä tämä sama toisinpäin, anyone?
Kyllä. Olen kokenut samaa.
Se mihin miinaan voi ajaa helpoati on se päivän aikana nautittu ravinto ennen reeniä. Ajankohta laatu ja määrä. Vaikka aamulla mittaustulos näyttää että kuormitusta kestää (pitkä pk tai lyhyempi kova intensiteetti), voi seasion pilata laiminlyömällä ton ravinnon....
Eikös tuota sykevälivaihtelua tutki kuitenkin Firstbeatin härvelit, Omegawave ja muutama muukin? En vielä ehtinyt lukea edes abstraktia tuosta väitöksestä mutta olikos se suurin oivallus siinä miten kannattaa reenata kun sykevälivaihtelu on X?
Useinkin. Tosin sysipaska ei muuttu hyväski, ja fiilikseltää huippupäivä on aina huippu. Mutta tuossa välissä voi tapahtua mitä vain, millä TSB:llä tahansa. Sokka voi irrota aamulenkin ja iltalenkin välissä, tai yksittäisen treenin kuluessa. Henkimaailman hommia, mihin ei pitäisi elektroniikka sekoittaa.![]()
Tosikuntoilija mittaa treenit Leijona-rannekellolla, eikä Mietaakaan venytellyt. Kai sitä voisi aamulla sängyssä pötkötellessä tsekata oisko pomo laittanut aamuyöstä sähköpostia sen sijaan, että näpertelisi jonkun leposykkeen kanssa. Illalla ei kuitenkaan ehdi lenkille.
Näpertelen silti sykkeen kanssa, ihmettelen matalia teholukuja ja teeskentelen harjoittelevani.
6.7 WTF/kg
itellä näyttää aamusyke seuraavan rasitustilaa 100% tarkasti. Ortosykkeen ja paineiden osalta vielä hakemista.
Ite en juurikaan mittaa sykkeittä, mutta itellä syke ja ortostaattinensyke seuraa paitsi kokonaisrasitusta, niin sympaattisen ja parasympaattisen hermoston kuormituksen suhdetta. Jälkimmäinen on jokseenkin merkityksetön tieto kun en käytännössä koskaan pysty rasittamaan itseäni sympaattiselta puoleta yli. Käytännössä tuo onnistuisi vain aloittamalla erittäin tehopainotteinen treeni voimakkaassa alipalautumistilassa. Ja tehot pitöis olla Z5 ylälaita tai yli.
Eipä siinä, sykemittaus ajaa asiansa varmaan vähemmän treenanneelle tavoitteelliselle kuntoijalle. Peruskuntoijalle voisi olla parempi kuntoilla eikä tuijotella mittareita.
Monissa Garmineissa on Firstbeatin paketti sisällä. Itselläni esim Garmin 520 jossa Firstbeatin softa tsekkaa harjoituksen ensimmäisen 12 min aikana sykkeestä palautumisen statuksen ja laskee palautumisaikatarpeen treenin päätteeksi. Koska Firstbeat, niin varmaankin HRV kyseessä. Ei ole tullut selvitettyä onko Garminilla ja Firstbeatilla mitään integraatiota wattien, kadenssin ja sykkeen välillä ee. mittausten suhteen. Mutta käytännössä koettu, että voi ajaa itsensä ihan hirveään nalkkiin ennenkuin saa palautusstatuksen liikahtamaan hyvästä heikompaan päin. Voi esim heittää pitkän IF 0.7 lenkin mistä ei tule palautumisaikaa vuorokauttakaan tai tehdä tunnin reenin hermotusta parantavia jalkanopeusvetoja PK tehoilla ja hups palautumisaikaennuste +30h..
Peruskuntoilija: kuntoilee pelkästään kuntoilun vuoksi. Kunto (kone) sinällänsä voi olla parempi kuin esim. kilpakuntoilijan, motivaattori on vain eri.
Minä kilpakuntoilen tavoitteellisesti, tunteja on kertynyt sen verran että tunnen kropassa missä mennään rasituksen ja sykkeidenkin osalta ilman että sitä erikseen mittaan. Sykemittari kulki painona säännöllisesti 5v, tehomittari on ollut 7v. Juoksuun treenit vain vauhdin perusteella, suhteessa maksimihapenoton vauhtiin.
Treenaaminenhan kilpakuntoilussakaan ei ole yksistään tuloskysymys, vaan kyse on ensiksi siitä onko saanut moposta maksimit irti ja onko sen saanut silloin kun se pitää saada, ja onko se mikä irtoaa tavoitteen kannalta oleellinen asia. Sitten tulos määräytyy sen mukaan onko oikeinkaan viritetty mopo riittävän tehokas.
Kirjanmerkit