Työmatkatemmon säännöt?

[eilolma]

Etappiajossa olisi sitten kolme mahdollisuutta häviöön: etappi1, etappi2 ja kokonaiskisa?

Minkä värinen on etappiajossa kisan kokonaishäviöllä olevan paita?

XXL kokoinen heijastinliivi ja pyöräilykypärä väärin päin päässä.

[Sade77]

Olipas. Mä.

Korjaus: Mun aamuisella reitillä ei ollut yhtään tempoilijaa Olisi aika härski veto väittää, että koko Suomessa ei ollut yhtään tempoilijaa tänä aamuna liikenteessä

[aaltju]

Olipas. Mä.

... ja mä

Oli mukava pyöräillä kun ei ollut pyörätiet liikkuvia shikaaneja täynnä.

[Sade77]

... ja mä

Oli mukava pyöräillä kun ei ollut pyörätiet liikkuvia shikaaneja täynnä.

Olen täsmälleen samaa mieltä! Rullailin eteenpäin suorastaan iloisesti viheltäen

[rjrm]

Voitaisiin pyytää Tampereen tempokisoihin kirittäjäksi Mervi Tapolaa. Hän lähtisi viimeisenä joukon perään sähköpyörällä. Keltainen huomioliivi ja vieno sirinä takaa panisi vauhtia pelotoniin.

[Hääppönen]

Tämän topiikin innoittamana olen pelkästään kuluvana syksynä työmatkatempoillut runsaasti enemmän, kuin koko viime vuonna yhteensä. Tämän syksyn molemmat työmatkatempot ovat olleet elämyksellisiä! Tänään klassinen tilanne: pintakaasulla rullaillen saavutin tyylipuhtaan työmatka-tempo-hybridistin. Hybridistillä tyypillinen 30 sentin varrella ja +10 sentin halkaisijalla oleva panoramapeili, josta huomasin hänen näkevan minun lähestymiseni. Yhtäkkiä hybridin keskiössä ilmeni joku toimintahäiriö, jota kyseinen kuski alkoi tarkastelemaan silloin tällöin polkaisten. Rullailin rauhallisesti ohi. (Peili on työmatkatemmossa(kin) välttämätön varuste mielestäni, itsellä tämä: http://www.wiggle.co.uk/zefal-spy-mirror/ huomaamattomasti etuhaarukkaan sijoitettuna). Peilistäni huomasin, miten hybridistin keskiö korjaantui äkkiä (kun en sujahtanutkaan ohi) ja hän lähti kehittelemään kiriä, jolloin pistin esteettömällä kelvillä kammen pyörimään pari minuuttia vilkkaasti. Pitkällä suoralla näköyhteys oli kauan, mutta takaapäin ei tullut etäisyydenottoni jälkeen enää lähentely-yrityksiä. Häviötön päivä!

[Sarpale]

Kyllä syö naista.
Tänään iltapäivällä kohti töipaikkaa ajaessani täysissä sadevarustuksissa, uhmaten märkää ja koleaa syyssäätä, en arvannut käyvän näin.
Lähestyessäni Sääksjärven liikennevaloja, rullailin ihan rauhassa viimeisen sata metriä kohti punaisia valoja.
Virhe!!
Takaa tuli kunnon pystyasentohybridi, asento kuskilla oli jopa jo takakenon puolella rohkean ohjaustangon mallin ansiosta.
Eikä siinä vielä kaikki; jalassa collegehousut lahkeet rullattuna ylös, huppari, valtava reppu, hirveän kokoinen (joskin tyylikkäästi mattamusta) Bellin sellainen skeittikypärän näköinen potta ja jalassa varrettomat reikäiset sukat ja vaaleanruskeat crocsit.

Taidan kävellä täältä kotiin.

P.S. Jos kuski on foorumilainen, niin pakko kehaista sitä tikku-ukkotatuointia pohkeessa!

[Halloo halloo]

^ anteeksi, mutta naurattaa.

[nokku]

Kun ei ole kilpailua, ei ole voittajaa. Se on perimmäinen syy sille, että tässä lajissa ei ole voittajia, vaan ainoastaan häviäjiä.
Minkälainen ylemmyydentunne tulee siitä, että ohitamme jonkun, joka ei edes yritä?

Ylemmyydentunne tulee hyvänä vasta hyvänä kakkosena, yrittäisi edes.
Vaan tällaisen taakseko pitäisi jäädä junnamaan, ettei tulisi ylemmyydentunnetta? No ollaanhan me suomalaiset nöyristelijöitä, mutta joku raja sentään.
Ehei! Ohi mentävä jo pelkästään sen takia, ettei takaa tuleva, todellinen yrittäjä pääsisi minun ohi.
Avainsanana kaikessa on häviämisen välttäminen. Lasken kyllä voitoksi ravintoketjua ylempänä olevien, tosissaan yrittävien ohittamisen.

Siispä ainoa tapa välttää häviö työmatkatemmossa on olla kilpailematta.

Roskaa. Kotiin jäävät tai autoilevat ovat automaattisesti häviäjiä, laiskoja, kurjia surkimuksia.

[rjrm]

halloo halloo, toinen varoitus nauramisesta, enkä muista, tuliko ensimmäinen sinulle. Vakavalle asialle ei naureta, ei edes hymyillä!

Tänä aamuna Holstinmäellä saavutin huimaa vauhtia erästä työmatkatempoilijaa. Panin jalan suoraksi vähän liian aikaisin, ja vapaarattaani äänekäs räikkä paljasti minut. Kilpakumppani vilkaisi nopeasti taakseen ja kääntyi hädin tuskin erotettavissa olevalle merkityksettömälle sivutielle.

Takuulla hän tunnisti takaa lähestyvän työmatkatempoilijan, ja häviön välttääkseen teki matkallaan ylimääräisen lenkin. En voittanut, mutta hänkään ei hävinnyt. Pitäisi melkeinpä käydä joku päivä katsomassa, pääseekö tieltä edes minnekään, vaan oliko ehkä maanomistajana vaan rakentanut jollain EU-rahoituksella tuon vähäisen säälittävän tienpätkän pelkästään työmatkatempoajien välttelyn vuoksi.

Kuinka moni muuten on joskus hävinnyt sen takia, että on ollut taittamassa ohrantähkiä pellosta työmatkallaan? Minä koin tuon viikko sitten. Teosta suivaantuneena poljin ohittajan kiinni, jolloinka hävisimme molemmat. Se lohdutti edes hiukan.

[Risto Koivunen]

Tämä aamu oli sikäli harvinainen, että yhtään tempoilijaa ei ollut liikenteessä. Ainiin, siellähän satoi vettä ja tuuli. Voih, sääolosuhteet olivat tempoilijalle selkeästi liian kovat, joten lienee oli helpompi tulla autolla tai bussilla töihin Tempoilin sitten yksinään kivassa myötätuulessa töihin! En ainakaan hävinnyt kellekään, sillä itselleen ei kaiketi voi hävitä

Käsittääkseni tällaisiin tapauksiin pätee se työmatkatempoilun toinen sääntö: "jollet ohita ketään, olet hävinnyt".

[Cycledrophis]

Hävisit heti lähdössä. Lähdit liian myöhään muut olivat jo perillä

[Halloo halloo]

Pahoittelen syvästi huvittumistani. Ymmärrän virheeni. Ei tule toistumaan.

[Highlander]

Loistava aamu. Jonkun teinin maasturin perässä punaisilla yli. Väistän toki eka vihreillä tulevan auton. Ohitan teinin oikealta kun hän päättää ajaa vasemmalla puolella. Autokaistalle kärkkymään seuraavia valoja ja juuri ennenkuin vaihtuvat vihreälle sprintti bussikaistaa pitkin. Viisi pyöräilijää jää valoihin seisomaan. Seuraavissa valoissa bussin peesiin ja alamäessä ohi. Viereisellä "kelvillä" taakse jää samaan aikaan kolme pyöräilijää. Viiden kilometrin matkalla 12 kuittia. 1 x Isä meidän ja ristin merkki töihin saapuessa. Suihkussa alkaa jo laulattamaan, mutta en laula koska viereisessä sosiaalitilassa päivystää nainen.

[Highlander]

vaaleanruskeat crocsit.

Saakohan crocseihin klossit kiinni?

[fyah]

Työmatkatempoonhan on saatavilla myös työmatkatempohaalareita eri maiden mestareiden kuoseilla http://www.onepiece.fi/shop/category/view:17

[Sade77]

Käsittääkseni tällaisiin tapauksiin pätee se työmatkatempoilun toinen sääntö: "jollet ohita ketään, olet hävinnyt".

Johan on markkinat! Ohitin mä pari mummopyöräilijää, mutta niitä ei kai voi laskea tempoilijoiksi millään. Siispä hävisin... voihan ryökäle.

Olenkin miettinyt missä noita haalareita käytetään ja nyt selvisi sekin

[Hääppönen]

Johan on markkinat! Ohitin mä pari mummopyöräilijää, mutta niitä ei kai voi laskea tempoilijoiksi millään. Siispä hävisin... voihan ryökäle.

Olenkin miettinyt missä noita haalareita käytetään ja nyt selvisi sekin

Mummopyöräilijät lasketaan ehdottomasti (miten niitä ohituksia muuten saa aikaiseksi?!). Kyllä ne vähintään työhön verrattavaa tärkeää asiaa on toimittamassa kuitenkin. Työmatkatemmon perusteeseistä "§ x: Sääli on sairautta!" taitaa olla kateissa?

[Sarpale]

Saakohan crocseihin klossit kiinni?

En uskalla nauraa, ettei tule sanomista!

[FoMoCo]

Eilen aamulla pitkässä loivassa ylämäessä huomasin liian myöhään kun valokeila tulee viereeni. Täysin mustissa vaatteissa ja mattamustalla maasturilla aavemaisen hiljaa suhahti tempoilija ohi. Hävisin!

Aikasemmin on musta maantiepyörällä ajava tempoilija nöyryyttänyt minut suunnilleen samaan aikaan aamulla. Oisko nyt jo talviharjoittelu aloitettu?

[kolistelija]

Mua hävettää nyt. Minua luultiin ilmeisesti eilen täysiveriseksi työmatkatempoilijaksi.

Ihmettelin kotimatkalla kuinka pökkelöiltä jalat tuntuivatkaan, joten päätin avata niitä vähän vetämällä ylämäet vauhdikkaasti. Laitoin siis succikset viuhumaan ja poljin mäkimiehen elkein työmatkani mäet ylös jalkojen huutaessa "Watteja perkele!". Matkalla tuli ohitettua muutama pyöräilijä. Habitukseni oli perinteisen työmatkatempoilijan oloinen: mustat ihonmyötäiset vaatteet (heijastinteipillä koristellut, muotipoliisin huom.) ja fillari jota voisi kutsua 29er hybridiksi kapeilla renkailla.

Erään mäen päällä vastaan tuli maasturimies leppoisin elkein. Kohdatessamme sain sellaisen säälivän hymyn jonka viesti oli "Polje polje dorka, kyllä sä vielä voitat". Ullesta saattoi tuntua samalta kun Lance katsoi hänet maan rakoon ennen iskuaan Alpe d'Huezilla vuonna 2001. Lannistuin niin että jalat tuntuivat hetken aikaa keitetyiltä spageteilta. Hetken mietin mielessäni: "en mä ole mikään työmatkatempoilija" ja minua nolotti kovasti. Sitten muistin että täällä on kerrottu että kaikki ovat osallistujia. Olin aivan maassa polkiessani loppumatkan kotiin päin. Tuntui siltä kuin olisin yhtäkkiä ymmärtänyt olevani Kokoomuksen kannattaja. Melkein itkin.

[Mikakoo]

En tiedä onko tää oikea ketju, melkein pitäisi kirjoittaa tuonne "ihana kokemus kevyenliikenteenväyläillä" tai mikä seoli ketjuun mutta asiaan. Hävisin tänään naisihmiselle joka ohitti minut liikennevaloissa odottaessaame vihreitä. Tyttö lähti jo punaisilla liikkeelle ja kuittasi minun aikaisemman ohituksen, erityistä tässä tekee sen että kun seisoimme rinnakkain liikennevaloissa tyttärellä oli minihame ja sukkahousut yllä eikä se kehannu vetää sitä ylös noussutta minihametta alas. Aika halpamaista, siinä meikäläinen tuijjottaa...

[kolistelija]

En tiedä onko tää oikea ketju, melkein pitäisi kirjoittaa tuonne "ihana kokemus kevyenliikenteenväyläillä" tai mikä seoli ketjuun mutta asiaan. Hävisin tänään naisihmiselle joka ohitti minut liikennevaloissa odottaessaame vihreitä. Tyttö lähti jo punaisilla liikkeelle ja kuittasi minun aikaisemman ohituksen, erityistä tässä tekee sen että kun seisoimme rinnakkain liikennevaloissa tyttärellä oli minihame ja sukkahousut yllä eikä se kehannu vetää sitä ylös noussutta minihametta alas. Aika halpamaista, siinä meikäläinen tuijjottaa...

Häviö on häviö. Säännöt eivät kiellä vaatetuksen käyttöä apuvälineenä.

Naisilla on aseita joita miehillä ei ole, se vaan on hyväksyttävä. Mutta miksi kerrot tyttärestä? Oliko kyseessä jokin tytöntyllerö äitinsä kanssa?

[Mikakoo]

Häviö on häviö. Säännöt eivät kiellä vaatetuksen käyttöä apuvälineenä.

Naisilla on aseita joita miehillä ei ole, se vaan on hyväksyttävä. Mutta miksi kerrot tyttärestä? Oliko kyseessä jokin tytöntyllerö äitinsä kanssa?

Samasta syöjättärestä kerron kokoajan, yritän hädissään kielikuvilla naamioida häviötäni

[IncBuff]

Aamulla pääsi kerrankin työmatkatemmon makuun. Liikennevaloissa edellä hybridimies. Jäin siihen taakse. Valot vaihtuu hybridi lähtee rennosti liikkeelle, huomaa minut ja sitten alkaa jalat käydä. Ajattelen että tämähän on jännää ja nakkaan pari pykälää lisää pesään. Sprintti kestää hieman vajaa kilometrin jonka jälkeen hybridimies vilkaisee taakseen huomaa että en ole jäänyt ja vauhti hiljenee huomattavasti. Seuraavaksi pieni ylämäki joten isken ja kun hybridimies huomaa että nyt tulee tappio niin kaveri alkaa polkea rennon näköisenä ilman käsiä kuin ei olisi mihinkään kiire

[aaltju]

Hävisin tänään naisihmiselle joka ohitti minut liikennevaloissa odottaessaame vihreitä.

Ei ehkä varsinaisesti liity työmatkatempoiluun, mutta tuossa muutama viikko sitten poljin kevyessä tihkusateessa kaikessa rauhassa ja omasta mielestäni hyvällä vauhdilla Pispalaan kaupungin suunnasta. Muut työmatkalaiset olivat liikkuvia shikaaneja ja maantiepyörät ja toiset cyklocrossitkaan eivät tarjonneet vastusta. Olo oli sellainen että nyt kun vielä jostain tulisi vastaan karhu, jonka kanssa voisi painia.

... kunnes...

Täysin yllättäen ja äkkiarvaamatta ohi viuhahti noin 45 kiloinen parikymppinen tyttönen minihameessa ja korkokengissä kolmivaihteisella mummopyörällä.

Aikaisemminkin olen huomannut että Pispalassa asuu merkillistä väkeä... suunnilleen joka kerta kun poljen harjun päälle kaupungin suunnasta ohitseni viuhahtaa parhaat päivänsä nähneellä kalustolla joku ruumiinrakenteeltaan pystyyn jäätynyttä pulkannarua muistuttava goottirokkari tai hamppuhippi... olen aina saanut teknis-tieteellisen koulutukseni voimalla perusteltua tietoiselle itselleni että kyse on teho-painosuhteesta ja meikäläisen lahjat eivät ole sillä osa-alueella (mutta toki syvällä sisälläni sielu vuotaa verta ja egoni särkyy tuhansiksi pieniksi sirpaileiksi) ja toisaalta olen aina myös uskotellut että minulla on työmatkalla tuossa kohtaa jo pitkälti toistakymmentä kilometria takana kun taas Pispalan oma joukkue on liikkeellä tuoreella nestetankkauksella ja juuri startanneena.

Mutta tässä nimenomaisessa ohituksessa oli jotakin niin uskomattoman absurdia että se jäi lähtemättömästi mieleen.

[asb]

Tänään aamulla mun jalat olivat edeltävien päivien krossailuista ja tempoiluista sen verran painavat, etten osallistunut lainkaan työmatkatempoon. Ajelin sellaista alle kahtaviittä radan vartta pitkin Espoosta Pasilaa kohti. Tällainen hiljaa ajeluhan on kivaa silloin, kun siihen ei liitty tukkimännystä pätkäistyt reidet ja muutenkin on paska ja tukkoinen olo.

Jalathan aukeaa ajamalla, mutta kun kello oli tikittänyt jo niin pitkälle, ettei tempoennätyksiä enää voinut tulla, niin miksipä olisin viitsinyt vaivautua vauhtia kiristämään? No siksi, koska Valimon jälkeen Vihdintien alikulussa ohitse vilahti tuulitakin hihaa viistäen tempotankoihin ripustettu sähköfillari. Ihmettelin äijän menoa hetken, kun en osannut lainkaan varautua tuollaiseen ilmestykseen. Hän sai kaulaa noin viisikymmentä metriä, kunnes saatana sai vallan ja päätti, että tämä käsihän katsotaan loppuun saakka. Vähän Vantaankosken radan ylikulun jälkeen sain tämän tempoajan kiinni ja Huopalahden asemalle mennessä olin jo hyvän aikaa ollut visusti takarenkaassa kiinni. Eihän se vauhti sitten kovin kovaa ollutkaan. Sellaista pikkaisen päälle kolmeakymppiä tasaisella. Alamäessä kovempaa ja ylämäessä ei juurikaan hitaampaa. Kadenssi sellainen tasainen 50RPM Nexus 8:n isoimmalla vaihteella.

Nyt ajotapa kertoi siitä, että nyt olin mukana ihan oikeassa kilpailussa. Ohitettavien perään hän ajoi ihan kiinni peesiin, kunnes viime hetkellä väistö sivulle ja mahdollisimman läheltä ohi. Ohituksen jälkeen mahdollisimman nopeasti takaisin reunaan, jotta takana tuleva ei saa ylimääräistä peesihyötyä. Keskuspuiston chikaanissakin piti päästä mummosta ohi, vaikkei vastaantulijoita oikein huomaa sieltä puskan takaa. Postintaipaleen liikenneympyrän jälkeen me molemmat vaihdettiin ajoradalle, koska Tosi Tempoaja ei lähde koukkaamaan sieltä parkkipaikan takaa.

Siinä ajoradalla mä sitten ajoin rinnalle ja ohittaessa kehoitin miestä "siirtämään satulaa ylös ja eteen, koska se lisää aika-ajotangosta saatavaa hyötyä." Mies oli selvästi yllättynyt tästä ja sai vastattua vain "ööeh, katotaas putooko."

Putosi.

Fiksin kyydistä.

[kolistelija]

Eilen aamulla pitkässä loivassa ylämäessä huomasin liian myöhään kun valokeila tulee viereeni. Täysin mustissa vaatteissa ja mattamustalla maasturilla aavemaisen hiljaa suhahti tempoilija ohi. Hävisin!

Aikasemmin on musta maantiepyörällä ajava tempoilija nöyryyttänyt minut suunnilleen samaan aikaan aamulla. Oisko nyt jo talviharjoittelu aloitettu?

Missä tämä tapahtui? Oliko pääkaupunkiseudulla?

Ohitin eilen erään ennenkin tapaamani työmatkapyöräilijän kuvailemallasi tavalla, vaatetus ja fillarikin täsmäisi. Maantiepyörälläkin olen välillä ajanut töihin ja ohittanut saman kundin aamuisin.

[Oatmeal Stout]

Erätukun paperimainoksessa esiteltiin työmatkatempoon sopivaa kalustoa ja asuja, aika-ajotankokin oli hybridissä somassa nousukulmassa, suosittelen.

[Sade77]

Mummopyöräilijät lasketaan ehdottomasti (miten niitä ohituksia muuten saa aikaiseksi?!). Kyllä ne vähintään työhön verrattavaa tärkeää asiaa on toimittamassa kuitenkin. Työmatkatemmon perusteeseistä "§ x: Sääli on sairautta!" taitaa olla kateissa?

Mummopyöräilijä: mummo pyörällä En voi millään laskea niitä tempoon mukaan, sillä ulkonäöstä päätellen molemmat ohitetut olivat eläkkeellä. Työmatkatempo on mielestäni sananmukaisesti tempo työmatkalla, joten jos on eläkkeellä, ei voi olla työmatkalla. Kauppamatkatempo on täysin eri laji.