Uudet kiekot maantiepyörään

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Warlord

Kyselin samaa jokin aikaa sitten. Ei tullu tuomiota täältä. Päädyin tosin budjettisyistä Ventoihin.

---

Ei noihin kaikkiin nettitesteihin taida kannattaa niin vakavasti suhtautua, kuhaan piruuttaan kysäsin. Uudet Ventoni koestin maantiepyörässä ProRacenelosilla ja mikäs noissa. Eilen sitten crossarilla mun sora- ja mettäautoteillä. Olen oikein tyytyväinen 2014 Ventoihin.

Kolmansien halvemman pään Campa/Fulcrum kiekkojen omistajana omaan mielikuvan että varsinkin uuden mallinen Vento on hintaansa (229+6ekua rahti) nähden oikein tai sanoisinko pirun hyvä hyvä kiekkosetti ja ah minun silmään niin söpökin!

Pinnoja ynnä vapaarattaita saa jotta turvattu tulevaisuus. Mun kepoisan ikämiehen käytössä ovat pysyneet suorina, toisaalta Rolfin paripinnatut Dolomitet vuodelta 2002 omistavana en vanteitten oikomista koe sen kummoisempana.

Yleensähän kun napojen laadusta puhutaan niin silloin tarkoitetaan laakereita. Tähän astisella kokemuksella Campa/Fulcrumeitten ensiasennuslaakerit, siis teollisuussellaiset on aivan hyvää perustasoa. Noita Fillariosasta saa järkihintaan, kuulemma hyvää saksalaista laatua vai miten se menikään!

Tuo takavasen ruukaa paskoittumaan ekana, sen perushuolto ilman laakerin irrottamista on aivan helppo homma ja kannattaa varsinkin jos kiekot kylmässä talvehtii tehdä syksyllä.

Täällä on profiili-erot. Osa ajaa köyhälistökiekoilla ,osa sitten niinkus pikkasen kalliimmilla. Molemmilla matka taittuu ja ajamisen iloa piisaa!

Lainaus:

---

Hiilikuitukiekon kehien ylikuumeneminen kovassa jarrutuksessa voi myös aiheuttaa epätoivottuja muutoksia jarrutustuntumaan. Tuh

---

Aika epätodennäköistä luulen näin suomalaisia alamäkiä miettien.

Vaihdoin juuri omat kiekot ja ajoin tänään uusilla ensimmäisen satasen (sis. noin 700 nousumetriä). Keskinopeus oli lopulta 33,3km/h.

Vanhat: Spinergy PBO Stealth (43mm kehäprofiili, avoalu/hiilikuitukehät, setin paino renkaineen (Continental GP4000s 23mm) ja linkkuineen noin 2500g).

Uudet: Easton EC90SL (38mm kehäprofiili, tuubitäyshiilikuitukehät, setin paino renkaineen (Schwalbe One 22mm) ja linkkuineen noin 1900g).

Havainnot: Eastonit ovat kokonaisuutena paremmat. Mitään selkeitä vahvuuksia on vaikea erotella, vaan jokaisella osa-alueella on pieniä etuja. Ensimmäisen 10 kilometrin aikana ajotuntuma oli Eastoneissa kovempi, mutta sen jälkeen siihen tottui. GP4000s:ssä olen pitänyt noin 8 baria, ja nyt laitoin Oneihin 9 baria kun ei viitsinyt ihan minimipaineella (8bar) lähteä ja arvelin tuubin olevan lähtökohtaisesti pehmeämpi ajettava. Jos näin on, täyshiilikuitukehä näytti tässä suhteessa kovuutensa.

Eastonit olivat jotenkin sivistyneemmän oloiset siinä mielessä, että nopeutta oli helpompi ylläpitää mäissä ja samoin omassa tehotuotossa ei menty aivan niin jyrkkää vuoristorataa ylämäistä alamäkiin. Eastonit kannustivat nousemaan putkelle enemmän. Yritin ajaa lenkin alussa uutta 40km tempoennätystä, mutta sellaista ei syntynyt. Johtunee siitä että edellinen ennätys tuli ajettua aika suosiollisessa tuulessa, nyt tuuli puhalteli aika epämääräisesti. En kuitenkaan muista, että olisin joskus aikaisemmin ajanut satasta yksin alle kolmeen tuntiin.

Jarrutustehossa Eastonit olivat uusilla keltaisilla Swisstopin paloilla huomattavasti Spinergyjä paremmat. Spinergyissäkin tehoa on riittänyt aina kuivalla kelillä, mutta hiilikuitujarrupinta tarjosi pienelläkin jarrukahvan puristuksella terävää hidastuvuutta. Ja kuten tuossa jo aikaisemmin mainittiin, hiilikuitujarrupinnan kitka paranee vielä hetken jarruttamisen jälkeen. Mutta tässä tapauksessa vertailtiin uusia ja puhtaita jarrupintoja ja -paloja vanhoihin ja käytettyihin, joka ei tietenkään ole reilua.

En havainnut kevyemmissä kiekoissa mitään negatiivista, varsinkaan kun Eastonit tuntui olevan himpun verran jäykemmät. Parasta oli ajaminen ylämäkeen ja vastatuuleen, jolloin ajaudun aina käyttämään "vääntöä" enemmän kuin ihanneolosuhteissa tasaisella. Kiekot eivät tietenkään ole ainoa asia joka vaikuttaa ajamiseen tilanteissa joissa vääntöä kaivataan, mutta pienikin muutos on muutos. Tuollainen 600g painoero on melko huomattava muutos ja kevyempien kiekkojen vauhdin ylläpito on helpompaa silloin, kun olosuhteet tai nousukulma vastustavat.

Lainaus:

---

Tuollainen 600g painoero on melko huomattava muutos ja kevyempien kiekkojen vauhdin ylläpito on helpompaa silloin, kun olosuhteet tai nousukulma vastustavat.

---

Camonin omakokemafacta on mulle aivan yhtä mielenkiintoista ja paikkansapitävää kuin nettilehtien "testit". Siis Camon kirjoittaa itse ajettua ja mitattua, hyvä niin.

Surukseni joudun toteamaan että tänään 104 kilsaa Sciroccoilla ynnä ContiGP4000 25millisillä tuotti mulle suurelta osin viheliäisissä tuulissa vain 28,4 keskarin. Nyyh.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kauris

Syy saattaa olla myös noihin nopeuksiin ja jarrutustehoon liian löysässä etuhaarukassa. Jarrutuksessa täristävistä etuhaarukoista tulee aina välillä luettua ihmettelyjä erityisesti edullisempien pyörien jniiden haarukoiden kohdalla. Olen kyllä ajatellut, että tämä värinä on eteen-taakse suuntaista väristystä. Tietty outoa, jos alumiinikehillä tätä ei aiheudu minkä voisi ajatella viittaavan vain muuttuneisiin jarrujen säätöihin.

---

Tarmac S-works SL4 joten toivon ettei ongelma ole rungossa tai haarukassa. Kiekot Zipp 303 firecrest, joten toivotaan että jarrujen säädöllä lähtisi.

Lähetetty minun D6503 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jaksu

Tarmac S-works SL4 joten toivon ettei ongelma ole rungossa tai haarukassa. Kiekot Zipp 303 firecrest, joten toivotaan että jarrujen säädöllä lähtisi.

Lähetetty minun D6503 laitteesta Tapatalkilla

---

Jarrujen säätö ja varmista ettei ole zipin laakerit säädetty liian väljälle.Zipeissä tuo välyksen säätö on vielä poikkeuksellisen fiksusti tehty.

Joo ei luulis tuolla rungolla ja kiekoilla jäykkyydessä ja vauhdinsiedossa olevan vikaa. Toivottavasti jarrujen säätö korjaa asian tai tuo mainittu napojen säätö, jos noissa zippin navoissa sellaista väljyyttää saattaa esiintyä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kauris

Joo ei luulis tuolla rungolla ja kiekoilla jäykkyydessä ja vauhdinsiedossa olevan vikaa. Toivottavasti jarrujen säätö korjaa asian tai tuo mainittu napojen säätö, jos noissa zippin navoissa sellaista väljyyttää saattaa esiintyä.

---

Ei niissä mitään rakenteellista väljyyttä ole mutta jos laakerivälys on säädetty liian suureksi niin kyllä se kehä voi resonoida jarruttaessa jos länget ei balanssissa.

tossa toi säätöohje just in case needed http://www.zipp.com/support/maintena...aintenance.php

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti NHB

Mitä uskomatonta tuossa on? Laakeri tarvitsee vain vähän rasvaa toimiakseen pienimmällä mahdollisella kitkalla. Ylimääräinen rasva aiheuttaa kitkaa. Rasvan lisäämisen jälkeen kitka on suuri, koska rasvaa on tarpeettoman paljon laakerissa. Käytössä ylimääräinen rasva siirtyy pois kuulien ympäriltä ja kitka pienenee.

Toki laakerin pintojen epätasaisuudetkin kuluvat käytössä ja kitka pienenee myös sitä kautta. Uusi laakeri täynnä rasvaa ei ole kitkan suhteen hyvä.

---

Tässä on nyt yrittänyt miettiä mihin väliin tämän juttunsa laittaisi. Tää on aika lähellä aihetta. Törmäsin tällaiseen foorumijuttuun:
http://204.187.14.165/cgi-bin/gforum.cgi?post=4941283

Siinä väitetään, että täydellisesti säädetyn laakerin ja hiukan liian tiukalle säädetyn laakerin ero vastuksessa on 30mp/h:n nopeudessa 0,5-1 watti. Joten ainakaan tuon takia ei paljon kannata päätään vaivata, että kuinka herkästi pyörä tuntuu pyörivän.

Mutta mikäköhän mahtaisi olla ero huippunavan ja jonkin halpisnavan välillä? 1 watti? 5 wattia? Peräti kymmenen wattia? Itse veikkaisin, että korkeintaan jossain 1 ja viiden watin välissä.

Vaikka ero vierintävastuksessa ei olisikaan suuri, niin laakerien toteutustavasta riippuen ne saattaa kulua nopeammin pilalle liian tiukan ja varmaan myös liian löysäksi jätetyn säädön takia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kauris

Vaikka ero vierintävastuksessa ei olisikaan suuri, niin laakerien toteutustavasta riippuen ne saattaa kulua nopeammin pilalle liian tiukan ja varmaan myös liian löysäksi jätetyn säädön takia.

---

Tottakai. Mutta kuinka pirun tarkkaa laakerien säätö on kestävyyden kannalta? Jos ajaa 10 000 kilsaa samoilla laakereilla, niin ei se säätö varmaan ihan pielessä ole ollut. Mähän nyt väänsi Surlystäni laakerit hieman tiukan puolelle ja aikahan sen nyt sitten näyttää, että tuliko liian tiukalle. Siinähän on 7901-laakerit ja se on ns. angular contact-tyyppiä ja olen käsittänyt, että kyseisen tyypin laakerissa oikeastaan pitäisikin olla myös hiukan painetta sivusuunnassa. Sillä ilmeisesti on myös taipumusta helposti lisätä sitä välystä käytön myötä ja jos sen säätää niin kuin normaalin konelaakerin välyksen vain pois, niin kohta on taas välystä.

Mutta aika näyttää, että tuliko liian tiukalle ja tuhoaa laakerit. En ala herkistelemään, vaan tällä mennään ja jos tuhoaa laakerit, niin seuraavalla kerralla ei laiteta niin tiukalle. Mutta en siis oleta menettäväni kuin maksimissaan watin tai kaksi vierintävastuksesta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jarit

Juu, tälle näkökulmalle olen hymyillyt viimeisissä vastauksissa. Mielestäni rationaalisella perusteluilla näissä hankinnoissa on turha yrittää pettää itseään (tai vaimoaan) ja on helpompi myöntää asiat näkökulmasta "mä vaan haluan". Ei siinä ole mitään hävettävää ;)

---

Nyt menee omien puheiden perumiseksi. En saanut pikaisesti perusteltua itselleni Shamaleita / Zeroja, kun Zondaa näyttää saavan 295-299eur. Laitoin nuo tilaukseen että olisi jonkinlaiset kakkos-kiekot olemassa ja jatkan hifi-kiekkojen ämpyilyä. Epävarman päätöksentekoni taustalla on puute riittävän vahvasta jonkun tietyn mallin hifi-kiekkojen omistamisen halusta. Tämä tunne tarvitaan ehdottomasti, että voi uskoa niiden nopeuteen ja saavutettuun etuun edes iltalenkillä :)

Zipp tuo markkinoille seuraavan sukupolven 404 Firecrestit eli 404 Firestriket. Suunnilleen saman painoiset kuin alkup. Firecrestit, marginaalisia parannuksia aerodynaamisuuteen ja uusi selvästi tehokkaammaksi mainostettu jarrutuspinta ("pysähtyy kuin alu-kiekko"). Kaikkein suurin muutos nähdään kuitenkin hinnassa, joka nousee Lightweight-tasolle reiluun 3000 euroon avokiekkoparista. Suosituksena siis joko nuo tai kymmenen paria Saksasta tilattuja Zondia... ;-)

http://www.bikeradar.com/road/news/a...-debuts-41409/

Lähes pakko ostos nuo Firecrestit, jos lähtee tuohon hintaan :)
Vakavammin: Jäin oikeastaan tuossa nettikauppoja selatessa haikailemaan mennyttä nuoruutta, sillä joskus 1989-90 olen ajellut viimeksi tuubeillä. Nyt olisi aikaa ja saumaa leikkiä näillä uudestaan. Ei sillä että siinä suuremmin olisi saavutettavaa, mutta tätä ajatusta täytyy hieman pureksia ja speksailla lisää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tietämätön

Mutta mikäköhän mahtaisi olla ero huippunavan ja jonkin halpisnavan välillä? 1 watti? 5 wattia? Peräti kymmenen wattia? Itse veikkaisin, että korkeintaan jossain 1 ja viiden watin välissä.

---

Jos napojen laakerit ovat missään määrin asialliset ja kunnossa, niiden kitkassa puhutaan watin murto-osista. Ei siitä voi rahalla säästää juuri mitään, vaikka moni myyntimies saattaa muuta väittää. David Wilsonin kirjassa Bicycling Science sanotaan sivuilla 213-215 (linkki), että navan laakereiden kitka on suuruusluokkaa 0,5-1,0 % renkaan vierintävastuksesta. Maantiepyörällä kovissa vauhdeissa ilmanvastus (josta valtaosa kuskista) on sitten vielä renkaiden vierintävastusta kymmenen kertaa suurempi tekijä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen

Jos napojen laakerit ovat missään määrin asialliset ja kunnossa, niiden kitkassa puhutaan watin murto-osista. Ei siitä voi rahalla säästää juuri mitään, vaikka moni myyntimies saattaa muuta väittää. David Wilsonin kirjassa Bicycling Science sanotaan sivuilla 213-215 (linkki), että navan laakereiden kitka on suuruusluokkaa 0,5-1,0 % renkaan vierintävastuksesta. Maantiepyörällä kovissa vauhdeissa ilmanvastus (josta valtaosa kuskista) on sitten vielä renkaiden vierintävastusta kymmenen kertaa suurempi tekijä.

---

Jos tässä nyt laskisi worst case scenarion tyyliin että, jos renkaan vastus on 50 wattia ja navan vastus 2% siitä, niin se olisi peräti jotain 1 wattia. Voiko se olla noin vähän, jos tuo yksi tyyppi väittää Zippin mitanneen 1 watin suuremman vastuksen liian tiukkaan säädetystä laakerista. Tosin mistä sen tietää, jos nimimerkki joshatsilca vain puhuu lööperiä ja on vain joku nettitrolli.

Mutta jos nyt laittaisi vähän varmuusvaraa, niin voisiko todeta, että kunnossa olevan halpisnavan ja maailman parhaan navan välinen vastusero on maksimissaan jotain 3 wattia?

Tämä nyt varmisti ainakin mun kohdalla sen, että jos joskus tekee mieli vaihtaa parempaan napaan, niin en yritä perustella sitä itselleni ainakaan sillä, että parempi napa rullaa kevyemmin. Kun tarkemmin miettii, niin oikeastaan ainoa syy voisi olla, että uusi napa näyttää hienommalta ja se on tehty jostain high tech materiaalista. Mitään järkisyitä ei oikein ole. Tämä nykyinen Surlykin, mikä lienee jossain alimmassa kastissa tosi harrastajien keskuudessa, on varmastikkin ikuinen ja huolto ei yksinkertaisempaa voisi olla. Oikeastaan kalliimmissa navoissa huolto saattaa mennä paljonkin vaikeammaksi, koska ainakin yhdessä DT Swissin huippunavan räjäytyskuvassa se on aikamoinen palapeli, mistä lähtee vaikka mitä osia irti. Surly puolestaan on niin yksinkertainen ettei sitä kovin paljon yksinkertaisemmaksi voi tehdä. Navan runko, akseli, kaksi laakeria ja mutterit päihin. Lähinnä voisi joku keksijä keksiä miten kaksi mutteria ja pölysuojan saisi integroitua yhteen komponenttiin. Sitten se olisi mahdollisimman yksinkertainen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen

Jos napojen laakerit ovat missään määrin asialliset ja kunnossa, niiden kitkassa puhutaan watin murto-osista. Ei siitä voi rahalla säästää juuri mitään, vaikka moni myyntimies saattaa muuta väittää. David Wilsonin kirjassa Bicycling Science sanotaan sivuilla 213-215 (linkki), että navan laakereiden kitka on suuruusluokkaa 0,5-1,0 % renkaan vierintävastuksesta. Maantiepyörällä kovissa vauhdeissa ilmanvastus (josta valtaosa kuskista) on sitten vielä renkaiden vierintävastusta kymmenen kertaa suurempi tekijä.

---

Pyörä ja ihminen (Max Glaskin): "Yhden pyörän laakerikitkan aiheuttama hidastava voima on noin 0,014 N, renkaan tyypillisen vierintävastuksen noin 1-3 N." Joten samassa "suuruusluokasta" taidetaan puhua...

Campan C.U.L.T.™ eli Ceraamista Ultimaatin Levelin Teknologiaa™ -laakerit rullaa niin että tuntuu kuin olisi aina myötätuuli ;)

http://www.campagnolo.com/repository...0x300_06gr.jpg

Eikä nyt unohdeta keraamisia keskiön tai rissojen laakereita:)

40km tempo ajettu kaksi kertaa eri päivinä eri kiekoilla.

Reitti: 20km eteläkaakkoon Korian liikenneympyrästä kohti Inkeroista -> u-käännös ja takaisin. Tie melko tasainen ja tien kunto on normaali suomalainen maantie, välillä täristää ja välillä melko tasaista kyytiä. Nousua yhteensä noin 140m.

Molemmissa pyöränä Specialized Venge normaalilla maantietangolla ja ajoasentoa vaihtelin välillä kummallakin kerralla. Ajovarustus oli aerodynaamisesti molemmissa riittävän samankaltainen, kypäränä S-Works Evade.

1.
- Keskinopeus 35,2km/h, keskivoima 263W (NP 271W)
- Kiekot Roval Rapide AL 35mm
- Renkaat Continental GP4000SII 25mm lateksisisureilla, paineet edessä 7 ja takana 7.5.
- Yksi juomapullo satulan takana olevassa kahden pullon telineessä.
- Tuuli 8km/h pohjoisesta

2.
- Keskinopeus 37,1km/h, keskivoima 268W (NP 275W)
- Kiekot Enve 6.7 SES tubular
- Renkaat Schwalbe Ironman 22mm tubular, paineet edessä 9 ja takana 9.5. Kiinnitetty liimalla.
- Kaksi juomapulloa satulan takana olevassa kahden pullon telineessä, yksi pullo rungossa.
- Tuuli 6km/h lounaasta.

Kaipa nuo Envet haluaa vähän kovempaa mennä...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jhalmar

Kaipa nuo Envet haluaa vähän kovempaa mennä...

---

Mielenkiintoinen postaus!

Tuo testi kannattaisi suorittaa vielä muutaman kerran uudestaan ja mielellään mahdollisimman neutraaleissa tuuliolosuhteissa, että datan vertailukelpoisuus paranisi.

Vaikka Envet ovat aerodynaamisesti suunnilleen parasta mitä rahalla saa ainakin tuolla korkeusprofiililla, ne ovat tuollaisilla keskinopeuksilla silti vain marginaalisesti (ehkä 5 W korkeintaan 10 W) "nopeammat" kuin perushyvät maantiekiekot (vrt. Rovalit).

Valistunut arvaukseni on, että 2 km/h eroa temmon keskinopeudessa ei voi panna pelkästään Enven parempien aero-ominaisuuksien, vaan myös tuuliolosuhteiden (6 m/s vs 8 m/ eli aika merkittävä), suorituksen tehoeron (5 W!) ja ajoasennon vaihtelun (potentiaalisesti iso vaikutus) piikkiin.

Tulokset ovat valitettavasti täysin vertailukelvottomat, renkaista alkaen :) Mutta tärkeintä on se, että fillari tuntuu liikkuvan kovaa.

…

Noista ‘vain N wattia’ puhuessa on aina syytä muistaa että teho ei ole yhteen- vaan vähennyslasku. 205 ja 200 W välillä ei ole juuri eroa. 320 ja 315 välillä on. Sitten kun näitä ‘vain N wattia’ on kolme tai neljä eri tekijää, puhutaan jo isoista eroista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti rhubarb

Tulokset ovat valitettavasti täysin vertailukelvottomat, renkaista alkaen :) Mutta tärkeintä on se, että fillari tuntuu liikkuvan kovaa.

---

Olet täysin oikeassa :) Muuttujia on paljon ja tuuliolosuhteet merkkaa varmasti enemmän kuin mitkään kuituaerosuperkiekot.

Oli vähän ajatuksena herätellä keskustelua noiden järjettömän kalliiden ja hankalien (tuubit) aerokiekkojen käytännön hyödyistä vs kohtuulliset peruskiekot mukavilla renkailla. Niissä kalliimmissa ei ole oikeasti mitään järkeä, mutta kun kuitenkin kaikki semmoiset lopulta ostaa, niin talouden hyvinvoinnin kannalta suosittelen ainakin tukemaan kotimaisia kauppiaita :D

Olen ajanut kaksi viimeistä lenkkiä uusilla maantiekengillä ja keskinopeus on ollut heti n. 2 km/h korkeampi kuin aikaisemmin. Varusteiden psykologisia vaikutuksia nopeuteen ei pidä aliarvioida ;)

Onko raadilla kokemuksia uudemmista PHZ-T50 tuubeista..

http://shop.velotec.fi/product/57/ph...0mm-1320g--20g

saatko hjalmar erikseen meno ja tulomatkan ajan ja watit. siitä saa jo irti jotain

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

saatko hjalmar erikseen meno ja tulomatkan ajan ja watit. siitä saa jo irti jotain

---

Ei oo valitettavasti kuin jälkimmäisestä vedosta ja yksinhän se ei auta.

Olis mielenkiintoista nähdä muiden tosielämän teholukuja eri nopeuksilla ihan vertailun vuoksi ja tietysti myös varusteiden sekä kiekkojen aiheuttamaa muutosta jos sitä vain suinkin löytyy. Muuttujia tulee olemaan aina liikaa ja vertailu on fiilispeliä... Ja tietysti myös siksi, että sais taas jonkin täysin turhan perusteen päivittää kalustoa...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti sheikki79

Onko raadilla kokemuksia uudemmista PHZ-T50 tuubeista..

http://shop.velotec.fi/product/57/ph...0mm-1320g--20g

---

Tuossa hintaluokassa katselisin mieluummin FFWD:n suuntaan. PHZ ei taida olla muuta kuin yksi lukemattomista kiinalaisia bulkkivanteita kasaaviata ja omiin nimiinsä teippaavista pajoista. Sopivampi hinta Kiina-seteille on siinä 500-600 e.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Plus

Campan C.U.L.T.™ eli Ceraamista Ultimaatin Levelin Teknologiaa™ -laakerit rullaa niin että tuntuu kuin olisi aina myötätuuli ;)

http://www.campagnolo.com/repository...0x300_06gr.jpg

---

Vakuuttavat wattilukemat. Onko jokin puolueeton taho myös mittaillut noita ettei todellisuus olisi, että vakiolaakereilla 2 wattia ja CULTilla 1 watti? Jos saa kaikkiin paikkoihin laitettuna keraamisilla lähes 10 wattia, niin sehän on lähes perusteltavissa. Lähes. Enemmän minua tosin kiinnostaa CULTin tapauksessa tuo väite etteivät kulu käytössä eli ei ikinä enää laakereidenvaihtoa. Onko noin myös todellisuudessa?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti rhubarb

Tulokset ovat valitettavasti täysin vertailukelvottomat, renkaista alkaen :) Mutta tärkeintä on se, että fillari tuntuu liikkuvan kovaa.

…

Noista ‘vain N wattia’ puhuessa on aina syytä muistaa että teho ei ole yhteen- vaan vähennyslasku. 205 ja 200 W välillä ei ole juuri eroa. 320 ja 315 välillä on. Sitten kun näitä ‘vain N wattia’ on kolme tai neljä eri tekijää, puhutaan jo isoista eroista.

---

Tähän kyllä tarvitsisin hiukan avaamista. 205 ja 200 ero on suhteessa suurempi kuin 320 ja 315. Kuinka paljon laittaisin rahaa, jotta pyörä liikkuisi 5 watin verran kevyemmin.
100 euroa? No, mikä ettei, jos täytyy joku hajonnut komponentti kuitenkin vaihtaa.
500 euroa? Ei kyllä viiden watin takia. Siinä täytyy olla paljon muitakin syitä ja tuo viisi wattia on lähinnä mukana positiivisten vaikutusten puolella.