Printable View
No, kun veljeskunnan säännöt määräävät missä asennossa kiekot tulee olla näissä kantakirjakuvissa :D Mulla on nyt kolmessa fillarissa Crankbrothersin kiekot ja ne kaikki on tuollaiset twin-spoke. Ei kai cb:llä muita olekaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti palikka
On mun makuun oikein hyvä ajettava. Hissitolppaa en ole vielä käyttänyt. Voi olla turha kapistus, mutta kun se nyt tuossa oli, niin olkoon sitten.Lainaus:
No joo mutta hyväkin ajettava? Tuleeko hissitolppaa koskaan käytettyä?
^^Nyt on graveli omimmassa ympäristössään.
Hiano kuva monella tapaa! Vaimo ja Shamus itse tuolla pellolla horisontissa ja kenen lie liian hienot pyörätkin päässeet otokseen. Loistavaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Shamus
On sen verran mielenkiintoinen kapistus, että saatan vinkua koeajoa, jos soralla törmätään!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Shamus ilmeisesti kosimassa?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pexi
Nyt on kyllä niin yliterävöitetty kuva, että silmiin sattuu. Pyörät on sen sijaan vimpan päälle.
Piti kysyä, että kumpi noista on vaimo, kun en huomannut horisontissa olevaa henkilöä. Mutta hieno kuva, se täytyy sanoa.
Kotlenburgin kysymykseen akselivälistä riippuu vastaus aika paljon runkokoosta.Pienelle rungolle 104 cm on aika paljon, isommalle se on varmaan aika tavanomainen. Kokeilematta on edelleen Whyte ja Merida Silex, joissa on poikkeuksellisen pitkä akseliväli. Muutamassa testisdä nuo ovat olleett, eikä niissä ole mitään erityistä huomiota ajettavuudesta kerrottu. Hyvin ovat pelanneet siinä missä muutkin. Voi tietysti olla, että erot korostuu maastossa.Ennen kaikkea kyse taitaa kuitenkin olla kokonaisuudesta. Pyörän geometriassa kun yhtä paikkaa muuttaa, muuttuu moni muukin. Siksi en jaksa kiinnostua yksittäisistä mitoista ajettavuuteen.
Ihan samat sanat taas, takahaarukkaan hieman lisää mittaa muutoin täydelliseen ajokkiini jonkunkerran toiveissani ajatellut, tuossa kohtaa hybridiä kaihonnut. Kun kaikki noin suunnilleen mitoituksessa alkaa olla kohdillaan tuohon seikkaan hitunen huomiota, jatkaahan se myös akseliväliä.
Mulla oli samaan aikaan cyclo ja cyclo/gravel joissa takahaarukka suunnilleen samaa mittaa (3mm ero), keulakulmassa 0.5 astetta eroa ja front-center mitassa noin 20mm eroa.
Fillarit oli aika lailla saman painoisia mutta lyhyempi tuntui paljon kevyemmältä kun piti hypätä rotvallin yli.
Lyhyempi tuntui tehokkaammalta polkea, ei se sen nopeampi ollut mutta fiilis oli erilainen.
Lyhyempi oli selkeesti hätäisempi kääntymään.
Neulaspolulla ei ollut hirveästi eroa mutta irtohiekka, pehmeä hiekka, muta ja loska toivat eron esiin.
Pidempi fillari oli huomattavasti vakaampi. Siinä missä lyhyemmällä jo jännitti niin pidempi meni varsinkin loskassa vakaasti. En olis uskonut kokeilematta millaisen eron 20mm voi tehdä.
Renkaatkin oli em fillareissa samat, pidemmässä oli kyllä leveämpi tanko.
Toiveikkaana lainaan itseäni, jos täältä kuitenkin löytyisi Journeyman-asiantuntijoita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuomariKuolo
Seuraavassa greivelissä pitää olla etuhaarukassa mounttauspaikat.
Suhtaudun suurella epäilyksellä useimpiin tämän hetken villityksiin. Siitä olen samaa mieltä, että kaikenlaiset jarrut ovat nykyisin paljon parempia kuin ennen. Tai täällä jotkut meinaavat, ettei v-jarrut vieläkään ole hyvät. Heivatkaa ne Shimanot ensi alkuun. Muutenhan mä olen Shimanon mies, ja käytän nykyisin Deoreakin jos eroa ei ole kuin hinnassa ja painossa. Ja isommat renkaat on paremmat. Muutenhan suosin kaikkea vanhempaa tekniikkaa, paitsi teräsrunkojen junamainen raskaus ei erikoisemmin puhuttele. Ajaa niillä kuten alumiinillakin. Tai kuidulla, kaikkia löytyy nykyisin.
Varmaankin 40km/h vauhdissa tässä on jotain perää. Olen ajanut stadista Valkeakoskelle sekä 26er maasturilla että kuitumaantiepyörällä, tismalleen samaa keskivauhtia. Joo olosuhteet olivat erittäin erilaiset, mutta jollakin tavalla ehkä tasapuolisesti. Kaupungissa en millään meinaa saada eroja syntymään parinkympin vauhdissa. Mikä hulluinta, isoilla maastorenkailla ja maantierenkailla menee aika lailla samalla tavalla vauhdin osalta. Tai vaikeahan tuota on mitata.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Mitä jos vaihtaa sen haarukan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laerppi
Tuohon aiempaan geometriapohdiskeluun kertoisin, että mun grainderissa on loiva keula, pitkä chainstay ja matala keskiö ja on vallan erinomainen laitos. Vakaasti kulkee ja silti poluillakin ajelee riemuisasti.
Hyvä idea. Mitä vaihtoehtoja on myynnissä irrallaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Mulla on vähän sama tarve ja olen odotellut koska Genesiksen keväällä mainostettua keulaa (karbonaattia, suoralla kaulaputkella, levyjarruille) saisi ostaa jostain. Joku tässä ketjussa mainittu amerikanmerkki (en nyt kännyllä jaksa etsiä) olisi hyvä vaihtoehto myös. Muitakin oli olemassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laerppi
Mikäs siinä. Mä olen sitten Stravassa se Meri Reimari :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pexi
Mulla on ajossa kaksi pyörää. Vanhempi Rosthairs, joka siis sinkuloitu nykyään ruostevauriokorjausten jälkeen. Geo löytyy tuolta (koko 54). Kun teetin uudemman, toimi vanhemman geo pohjana, koska olin viihtynyt sen kanssa hyvin, mutta halusin painopisteen vähän taaemmas ja keskiön alemmas. Päädyin 0,5 astetta loivempiin kulmiin, 3 mm suurempaan rakeen keulassa ja 3 mm matalampaan keskiöön. Crossairs tuntui aina aavistuksen lyhyeltä, joten Cycloon tuli myös 5 mm pitempi vaakaputki. Cyclon mitat tuolla. Muita geometriaeroja ei ole ja vaihtelen kiekkoja ristiin. Molempia ajan 100-millisen stemmin ja lyhyt-reachisen tangon kanssa. Tangot molemmissa identtiset. Mitoissa on pieneltä kuulostavat erot, mutta ne tuntuvat yllättävän paljon ajossa. En osaa oikein sanoa, kumpi olisi kivempi. Molemmilla on omat vahvuutensa. Pehmeällä hiekalla kanttaillessa huomaa, että mitä pitemmälle etuakselin vie, sitä vähemmän eturenkaalla on pitoa. 3 mm eron bb dropissa huomaa parempana vakautena, mutta 172,5-millisilläkin kammilla kammet kolisee kiviin maastoisemmassa ajossa huomattavati helpommin. Chainstay-mitta on alunperin molemmissa sama, mutta Rosthairsissa on nykyään vaakadropit ja pidän "chainstay-mitan" aina niin lyhyenä, kuin kulloinkin käytössä oleva välitys ja rengas sallii. Kivempi ajaa, mitä lyhyepi perä, riippumatta ajaako gravelia vai krossia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Peruskrossarigeosta Topstonen 71-asteiseen ja 55 mm(!) rakeisella keulalla varustettuun on aika iso hyppäys. Toisaalta täällä aikaisemmin käytyjen keskustelujen perusteella jotkut ei välttämättä huomaa mitään olennasita eroa eli riippunee myös kuskista. Toivottavasti tästä oli jotain apua.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...166fa2cdda.jpg
Tänään olin kiitollinen 50 mm renkaista.
Oon ennenkin sanonut, mutta sanon taas, että mun havaintojeni mukaan tienpitoaineksen raekoon lähestyessä renkaan leveyttä alkavat ongelmat. 50-millisillä pärjää pitkälle. Harvoin on karkeampaa (mutta joskus on).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti fob
Päädyin samaan päätelmään itse kun tuli ajeltua muutamasata km erikokoista kiviainesta äskettäin. Tuota voinee pitää hyvänä nyrkkisääntönä. ”Ongelmat” ei tietenkään tarkoita, että ei olisi ajettavissa ja jonkun mielestä se on varmasti edelleen mukavaakin. Tuota ylläolevaa kuvaa katsoin ja näytti itselleni mukavalta vielä 45mm renkaillakin :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Kiitti. Toisaalta mä ajelen 90% lenkeistä kalustolla jossa on keulakulma luokkaa 65-66 astetta ja akseliväli yli 120 senttiä, joten tuollainen Topstone saattaisi tuntua jopa luonnollisemmalta kuin perinteinen crossarigeo. Tuo edellinen kun tuntui vähän huteralta. Sen geo on täällä https://www.giant-bicycles.com/us/tc...ced-pro-2-2016 mulla oli tuo L-kokoinen. BB drop 60mm eli aika korkea ja lyhyt.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Nyt kun surffaillut vähän ympäriinsä niin näyttäisi, että aika usein akseliväliä on n. 105-106 senttiä ja keulakulma n. 70.5-71 astetta sellaisissa rungoissa, joissa reach asettuu samalle n. 395mm paikkeille kuin tuossa Giantissa. Stackia on toki enemmän ja saa ollakin. Tuo akselivälin pidennys ja samalla keskiö putoaminen 10-15 milliä toisi varmaan sitä toivottua vakautta tieajoon. Tuo Giant oli vähän rauhattoman tuntuinen kova vauhtisissa pitkissä laskuissa niin asfaltilla kuin sorallakin. Edelleen olen sitä mieltä, että maastossa ajetaan maastopyörällä, joten tieominaisuudet tässä ratkaisee.
105 kalustetun Topstonen saisi alle 1.5 rahaan niin siksi se nousi tässä esille.
Siksi siinä lukikin akseliväli ja keulakulma, jotka ovat aika vahvasti sidoksissa toisiinsa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Tässä lienee jonkinlainen totuus. Monestihan nuo on ajettavissa kapeallakin, mutta eteneminen ei ole enää rentoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Syötteen gravel insomian facebookissa on hyvä kuva millaisia nää pohjoisen pienet pääasiassa metsätalouden tarpeisiin ylläpidettävät soratiet toisinaan on.
https://www.facebook.com/66365868738...type=3&theater
Toki tuo tuosta nopeasti silenee kun 74 tonninen pöllirekka pyyhkii muutaman kerran edestakaisin, mutta se ei lohduta silloin, kun tuollaiselle vasta lanatulle sattuu.
Ei ollut mökillä kivaa täysjäykällä 26" teräsmaasturillakaan tuoreella kivimurikkasoralla 2.0" sliksillä ja kuluneella nappulakumilla. Asvalttopaineet tosin renkaissa, vähän helpotti kun pikkusen päästi ilmaa.
Kävin Explorolla kokeilemassa paikallista mtb-reittiä Sääksin kiertoa. 30 minuuttia tuli parannusta viimevuotiseen läskipyörällä ajamaani aikaan, parin tunnin pätkällä... :eek:
Sorapyörä käy jäykästä maasturista ihan kohtalaisesti. Silti kokemus oli melko epämukava juurakkoissa ja kivikoissa. En tykkää, kun kammet kolisivat aika monesti kivenlohkareisiin. Sileillä pätkillä oli kyllä aika mahtavaa päästellä :o
http://teemu.dy.fi/pyora/Saaksi1200/...713_171152.jpg
http://teemu.dy.fi/pyora/Saaksi1200/...713_161556.jpg
Tuolla vielä pari kuvaa.
RCZ näyttää myyvän ilmeisesti edellistä vuosikertaa GT Grade Carbonia (105 sarja) 51-koossa tonnilla, ks. uusin uutiskirje, alekoodi RCZGRD. Mietin, että pitäisikö juniorille tuollainen laittaa - mutta mihinköhän mittaan asti tuo runkokoko riittäisi, juniori on 162cm mutta epäilen että venähtää vielä kun on 14v. Taitaa jäädä pieneksi pian..
Tuo Topstone on alkanut polttelemaan, enkä ole ainakaan vielä saanut itselleni perusteltua hintaeroa uuteen Carbon versioon, joka on toki aivan eri pyörä. Mistäpäin saisi tuohon hintaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Evanscycles. Eipä tosin näytä olevan enää kuin L kokoa jäljellä. Eilen oli vielä M:kin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hauli
Ok, tuo ei sitten auta pitäisi olla juuri tuo M...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
https://www.startfitness.co.uk/canno...c15509m10.html tuosta näyttäisi lähtevän kans alle 1400 euron.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hauli
Gravelia itsekin hankkimassa niin tuo topstone L-koossa vissiin aika passeli 181/85 kokoiselle.
Renkaiden rakennekin vaikuttaa aika paljon ja tarvittavat paineet. Joustavarunkoisilla tubeleksilla ja pienillä paineilla pärjää paljon pidemmälle kapeampienkin renkaiden kanssa kuin esim. jollain jäykähköllä, pistosuojatulla sisurirenkaalla sisuriturvallisten paineiden kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
(Ja kun on se sopivasti joustava vannejarruhaarukka, niin etenemisen rentous säilyy paremmin kapeampienkin renkuloiden kanssa. :))
^^Mitä Topstonen geometriaan tulee niin M ja Canyon Grail M on stack ja reach+stem pituuksiltaan sama ja Canyon suosittelisi 178cm-184cm kuskin pituudeksi. Itselle L koko oli vaikee ajettava ja M-koko helpompi. Oon jotain väliltä 182-183cm mutta inseam luokkaa 89cm, joten korkeellehan tuo satulaputki jo tuossa M menee mutta paremmin ohjaamoon yllän ja sitäkin joutunut lyhentämään uudella stemmillä.
Noi 2020 mallithan kannattaa tarkistaa onko niissä oikeasti mitään päivityksiä. Ainakin uudella hydraulisella Tiagralla varustettu malli löytyy nyt välistä.
Painoin enteriä [emoji1303] nyt alkaa olemaan n+1 täynnä...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Onneksi ei Skokoa ollut... 173/84 mitoille oisi voinut olla kiusaus liian kova.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hauli
Re: 3T Exploro
Mulla oli Exploro lainassa yhden 60km lenkin verran. Reitti oli pääosin soraa, mutta paikoitellen myös suht. teknisiä kärrypolkuja ja asfalttiakin jonkin verran. Renkaina oli Panaracet GK SK 47x650b sisureilla.
Pyörä kulkee pitkin kovapohjaisia mutta kuoppaisia teitä ja polkuja nopeasti ja luottamusta herättävän helposti. En tiedä johtuuko se pelkästään renkaista vai myös aerodynaamisesta rungosta, mutta en ole cyclocrossarilla koskaan ajanut yhtä kovaa yhtä helposti.
Alamäissä Explorolla on hauskaa hyppiä kaikista mahdollisista knööleistä. Pyörä nousee ilman helposti ja alastulot tuntuu kuin tyynylle laskeutuisi. Myös jänöhypyt nousevat vaivattomasti.
Ylämäissä on hauska sprinttailla kun pitoa löytyy ja pyörä vastaa putkella runttaamiseen.
Exploron mukavuutta on jossain arvosteluissa moitittu, mutta en ymmärrä näitä puheita, ellei vertailukohtana pidetä maasturia.
Kaiken kaikkiaan aika hervoton vehje, harvoin on naama sellaisessa virneessä kuin Explorolla ajaessa.
Pientä Vagabondin päivitystä: Tangoksi R3-Fizik ja jakkaraksi saman luokan Antares. Vaikka rungolla on painoa aivan liikaa, on tämän kokoonpanon saanut puristettua polkimineen 10,7kg (+ 400g etutarakasta). Connectorit on osoittautuneet mainioiksi renkaiksi näillä rennoilla soraseikkailuilla. Rullaavat asfaltilla hyvin, liitävät kun päällyste loppuu.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...7&d=1563209271
(Onedrivesta parempaa resoa: https://1drv.ms/u/s!AqKIWXpNjgPmlIddHOvp-MMMxmk_nA
ja hieman lisää: https://1drv.ms/f/s!AqKIWXpNjgPmlIV734oCcReQxnhYWQ )
Hetkeksi...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hauli
Eihän n+1 ihan määritelmän mukaan ikinä "täyty", n vain nousee.
Skickat från min FRD-L19 via Tapatalk
https://granfondo-cycling.com/review-3t-exploro-team/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti huotah
Tuossakin testissä on mainittu, että ainoa jousto tulee renkaista. Olisi kieltämättä kiva päästä testaamaan itsekin. Uskon, että sen kaikissa arvosteluissa moititun ”liiallisen” jäykkyyden huomaa parhaiten kun ajaa peräkkäin eri pyörillä.
Netistä löytyy useampikin vertailu Explorosta ja Open UPista, ja niissäkin on arvioiden mukaan melko paljonkin eroja. Väittävät että Exploro on maantiekuskin gravel-pyörä ja UP taas maastokuskin. Geotaulukoita tuijottamalla erot ovat lähes olemattomat, mutta kun en kumpaakaan ole ajanut en ala väittämään vastaankaan.