Printable View
Vaikea sanoa, kun kokemusta on vain omenamehun kotivalmistuksesta. Siinä tosin hyvä kylmäpuristin on hintansa arvoinen. Lingolla tekee kyllä pienet määrät (kertakäyttöä varten). Tosin kylmäpuristustakin varten pitää se hedelmä tai juures murskata, jolloin roiskeiden mahdollisuus on olemassa.
Nuille myllyillehän kelpaa lohkot, mitkä mahtuu syöttöaukosta sisään.
Onko ne sitten yhtä hyviä kuin ruuvattavat, niin en tiedä?
https://podcasts.apple.com/za/podcas...=1000466807200
Ihan mielenkiintoista keskustelua kestävyydestäkin
Cut through the hype and discover what the science says about training just right... no matter what your sport. Join host Mike Finch and world-renowned sports scientist Prof. Ross Tucker as they explain the fundamentals of a good training plan, how the body gets fitter and stronger, long slow distance vs intervals, how to recover just right and the simplest way to manage your own progress like a pro.
Hesarissa oli monellakin tavalla mielenkiintoinen juttu suomalaisesta, joka oli lähtenyt Norjaan harjoittelemaan hiihtoa https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006423293.html
Jutussa mainittua:"Siihen sopeutui aika nopeasti. Harjoittelu muuttui merkittävästi. Toimintaan ei tullut pelkästään lisää tehoharjoittelua vaan myös sellaista kovuutta. Alussa kroppa haki tasapainoa.”
"Korpelan harjoitustuntien määrä nousi jo ensimmäisenä vuotena yli 1*000 tunnin, mutta hänen mielestään merkittävämpi muutos tapahtui harjoittelun laadussa."
”Vielä enemmän lisääntyi teho- ja nopeusharjoittelu tasaiseen tahtiin.”
Eli karrikoiden pitää harjoitella enemmän ja kovempaa :D Minkälaisia ajatuksia tämä herättää?
Polarisaatioltahan tämä kuulostaa: Kovat todella kovaa, rauhalliset rauhallisesti ja paljon. Suomessa ilmeisesti on tehty kovat hieman pehmeämmin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Eikö muut huomaa suurinta eroa, josta Korpela kertoo useaan otteeseen. Tiedon jakaminen treeneistä ja jo nuoret käytännössä valmentavat itseään. Valmentajat ovat enemmän mentoreita.
Suomessahan salataan kaikki mahdollisimman hyvin toisilta, vaikka mitään tarkoitusta ei ole saada urheilusta elantoaan.
Tässä on osittain totuuden siementä. Itse olen valmentaja, en tosin tämän foorumin lajissa, mutta vasta nyt omassa lajiliitossani on alettu pitämään koulutuksia joissa jaetaan hyviä käytänteitä sekä pohditaan valmentajien kesken harjoittelua, taitoharjottelu drillejä etc.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ollaan takamatkalla tältä osin moneen muuhun maahan nähden.
Tietojen, tuloksien, metodien vaihto ja avaaminen valmentaja foorumeissa olisi erittäin tärkeätä, jotta tieto/taito olisi laajalti käytössä eri lajien valmennuksessa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jep. Tottakai tuo minun kommentti oli kärjistetty, mutta jos Norjassa tosiaan jaetaan tietoa vapaammin urheilija ja valmentaja tasolla, niin lopputuloksena kaikki varmaankin voittaa ja tulokset ovat nähtävissä.
^ Minusta melko äkkinäinen päätelmä - ainakin pelkästään ylempänä lainatun perusteella tehtynä. Mutta en sano sitä aivan liian ennenaikaiseksi, koska en ole (vielä) lukenut maksumuurin takana olevaa juttua:rolleyes:
Muuten: joskus kauan sitten, muttei kuitenkaan niin kauan ettei polarisaatiota tunnettu, norjalaisten rauhallinen oli kovempaa kuin suomalaisten rauhallinen. Eli heillä oli huomattavasti enemmän tunteja aivan sillä ylärajalla eli juuri ja juuri sen "vältettävän alueen" alapuolella.
PS Olisiko tuo yksi sitaatti luettava niin että (teho- ja nopeusharjoittelun) määrä lisääntyi tasaiseen tahtiin (harjoituskauden sisällä ja kaudesta seuraavaan) - vai sittenkin niin että nimenomaan tasaiseen tahtiin (eli tasateholla) tehdyn teho- ja nopeusharjoittelun määrä lisääntyi (eli tehtiin enemmän pitkiä kisavauhtisia vetoja tms)?
Tässä linkki artikkeliin Björgenin harjoitteluhistorian analyysistä https://norwegianscitechnews.com/201...country-skier/ Mainitsee matalaksi intensiteetiksi 60-87% maksimisykkeestä. Olisi mielenkiintoista tietää miten harjoittelu on jakautunut ton alueen sisällä. 87% maksimisykkeestä on mun mielestä melko kovatehoista menoa.
Oma vähän ehkä vaillinainen havainto Suomen hiihtovalmennuksesta on se, että polarisaatiota noudatetaan liialtikin. Hiihdetään hiljaa ja toisaalta sitten tehdään kovia intervalleja. Jotka ehkä kuitenkin ovat liian lyhyitä suorituksen kestoon nähden. Pyöräilijöiden suosimaa sweet spottia kartetaan kuin ruttoa. Kuitenkin vaikka yhteislähdöissä olisi pystyttävä vetämään veekoolla pitkäkin aika ja siitä sitten loppua kohden aletaan kisaamaan.
Luen varmaan eri tutkimusta, tai en löydä mainitsemaasi kohtaa, mutta Björgenin LIT harjoittelu tapahtui alle 2 mmol maitohappotasoilla, joka tuossa tutkimuksessa on mainittu olevan 60-82% maksimisykkeestä. Oleellisempaa on tuo maitohappomäärä. Tavan VK painotteisella kuntoilijalla tuo 2 MMOL tulee kun vetää monot jalkaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti r.a.i
Otin muuten noi prosentit artikkelista, joka poikkesi pidemmästä raportista. En tiedä tavan hiihtäjästä, mutta luulen maailmanluokan hiihtäjän saavan piikata aika kovaa ennen kuin hapot nousee tohon 2 mmol tasoon. Tai siis, sanovathan ne ton olevan alle ensimmäisen happokynnyksen ja käsittääkseni ensimmäinen happokynnys on se jota monesti aerobiseksi kynnykseksi kutsutaan. Olen antanut itseni ymmärtää, että just tossa aerobisen kynnyksen molemmin puolin on se alue, jota usein kehotetaan välttämään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Training Monitoring kappale
Kyllä tuo alle 2mmol vauhti on sellainen, jota pitää jaksaa painaa tuntikausia. Esimerkiksi täysmatkan triathlon tms. Voihan olla, että huippuhiihtäjällä tuo vauhti on kova mutta ei siinä kyllä mitään piikata tarvitse - kyllä se on leppoisaa menoa. Alle tuon 2mmol harjoittelu on juuri se alue, jossa parhaiten kehitetään hitaita lihassoluja, mitokondrioita ja lihaksen kykyä kestää suoritusta. Sweet spotilla kyllä saa suorituskyvyn nopeasti ylös, mutta... No, tästä on tässä ketjussa jopa asiantuntijat kirjoittaneet jo pitkät pätkät, joten ei sen enempää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Therefore to improve lactate clearance capacity, and although totally counterintuitive, it is key to train those slow twitch muscle fibers to stimulate mitochondrial growth and function as well as increase MCT-1 and mLDH.
https://www.trainingpeaks.com/blog/w...ate-threshold/
Sitä mä vaan hain, että polarisoidun harjoitussysteemin 1-alue vaikuttaa varsin laajalta. "Ohjeistuskin" on varsin kirjavaa kun yksi opastaa treenaamaan 50-60% FTP tehosta ja toinen sanoo, että pitää mennä alle 2 mmol hapoilla. Jopa sunnuntaikuskilla tohon 50% FTP ja 2 mmol väliin jää aika iso ikkuna ja tuntuu vähän ylimalkaiselta puhua tosta yhtenä alueena.
Niin, eli alle aerokynnyksen tai sillä ajamista. Pk2. Ei sitä kuulu välttää vaan sitä pitää ajaa ja paljon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Ei ihmekään kun ei fillari kulje mihinkään. Olen "vältellyt" "kivaa kovaa" aluetta monta vuosikymmentä.
en oikein usko että on siitä kiinni jos on kilometrejä paljon.....
Tossa on toi konditionaali mikä vesittää koko homman mun kohdalla. Lisäksi en tykkää kärsiä ja tykkään syodä ja juoda.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti puppy
Mutta olen nyt kuunnellut pari Fast Talk podcastia, joissa oli vieraana Steven Seiler ja juttelivat polarisoidusta treenistä. Episodit ovat 51 ja 54 jos joku on kiinnostunut. Puhuvat myos siitä, millä sykkeellä pitäisi tehdä ne polarisaation LIT-treenit. Seilerin mielestä nyrkkisääntonä voi pitää 74% maksimisykkeestä noille kevyille treeneille. Allekirjoittaneen kohdalla toi tarkoittaisi noin 135 sykettä ja toi käy hyvin mun järkeen. Puhuivat myos niistä HIT-treeneistä ja siitä millä esimerkiksi 4x16' vedot pitäisi tehdä ja Seiler laittaa noiden vetojen sykesuosituksen 90-92% maksimista (skaalaa sen takia koska syke tuppaa "vaeltamaan"). Allekirjoittaneella toi olisi noin 165-170 ja kutakuinkin noilla sykkeillä tulee tehtyä 80-90% mun vetoharjoitteista (ei tietenkään heti ensimmäisen 5' aikana, joskus menee jopa 10' ensimmäisestä vedosta ennen kuin syke reagoi). Puhuivat myos siitä, miten aikarajoitteisen pitäisi treenata polarisoidussa systeemissä. Kun kuuntelin noita podcasteja, niin olin tunnistavinani oman harjoittelun heidän esimerkeistä ja kuvailuista.
Eikös se mene niin, että jos niitä tunteja tulee oikeasti paljon, eli pro tasoa, niin sitten pk2 vähemmän? Ei tuollaisia määriä vaan työssä käyvä voi ajaa. Varsinkaan Suomessa.
Suosittelen kuuntelemaan noi podcastit kun puhuvat noista treenijutuista hyvinkin kansantajuisesti ja esimerkkien avulla. Kattavat myos ton tyossäkäyvän kuntoilijan keissin ja irtoaa enemmän kuin noita Seilerin papruja tavaamalla.
Voisiko joku laittaa suorat linkit noihin podcasteihin?
Sent from my iPhone using Tapatalk
https://www.velonews.com/tag/voices
ja
https://www.fastlabs.com/fasttalk/
Myös eri alustojen podcast-sovelluksista löytyy.
Kiitos vinkistä! Kuuntelin juuri jakson 51, oli todella mielenkiintoinen. Selkeää ja hyvin ymmärrettävää asiaa. Tämmöisiä lisää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Vastasi myös aika hyvin omia ajatuksia...
Seiler on vieraana myös muutamassa muussa heidän podcastissa, mutten ole ehtinyt kuuntelemaan kovin pitkälle. Aiheet vaikuttavat kiinnostavilta. Vaimon mukaan olen tullut vanhaksi kun puheradio alkaa kiinnostamaan...
Seilerin piti olla loppukuusta Pajulahdessa puhumassa, mutta en kyllä pitäisi tässä tilanteessa enää kovin todennäköisenä.
Siirretty maaliskuulle 2021 https://www.lts.fi/tapahtumat/ktp20/info.htmlLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jeesu
Melkoista muokkaamista varmaan kesälajien urheilijoiden harjoitusohjelmiin tänä keväänä, kun kilpailut siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Siirrytävätkö takaisin peruskunto (base) -harjoitteluun?
Jep. Ei oikein tiedä mitä treenata kun ei tietoa milloin kisakausi alkaa. Stephen Sailer puhui tästä myös juuri https://www.youtube.com/watch?v=U5NLiftE9gYLainaus:
Alkujaan tämän lähetti kurvaaja