Printable View
Varmasti on, mutta onko merkittävissä määrin? Entä jos moni harrastaa molempia? Varmasti on yksittäisiä henkilöitä, jotka on siirtyneet pelkkään graveliin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Yleisesti ottaen harrastajamäärät vaikuttaa kasvaneen reilusti. Paikalllisen FB MTB-ryhmän jäsenmäärä on tuplautunut parissa kolmessa vuodessa.
Totta, harrastajamäärät on nousussa, mutta paljon rennommalla asenteella kuin ennen muinoin.
Samaa juttua kuuntelin tuolla Kaukajärven soutukisoissa. Kilpasoudun vaatima kova treenaaminen ei ole kuulemma nyt muodissa…
Mutta jos nyt itsekin miettii että minne lähtisi, jos vaikka pari pyörätapahtumaa kesässä haluaisi ajaa, niin ehkä Pirkan Pyöräily ja Fiskarsin gravelit. Tuskin Tahkolle enää tulisi lähdettyä, kyllä 11-12 kertaa saisi riittää. Maracupista puhumattakaan. :)
Se on muuten ihan eri asiasta kysymys onko kyseessä harmaantuva vanha käpy vai se potentiaalisin 25-45 ikäluokka kun mietitään miksei tapahtumat houkuta.
Kyllä! Itse kuulun tuohon käpy-osastoon, mutta yritän kyllä seurata tuota nuoriso-osasto toimintaa. Ja myös pyöritellä asioita päässä heidän kantilta katsoen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Heh. Nyt on 52 mittarissa mutta pienet lapset pitää nuorekkaana. :)
No tiedäppä tuosta. Ei ennen ollut Stravoja sun muita joihin pitää sammaleet pöllytten ja muista kulkijoista välittämättä yrittää kellottaa aina uusia pohjia. Ajeltiin vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
^kynnys aloittamiseen on varmasti pienempi, kun ihan ok pyörän saa jo reilulla tonnilla ja siihen muutama satku päälle, niin ¨pakolliset¨ varusteetkin hankittu. Rento asenne varmaan tulee siitä, että uusilla harrastajilla saattaa olla muutakin elämää pyöräilyn lisäksi eikä fillariliikettä ole tyhjennetty kokonaan harrastusta aloittaessa. Kiinnostusta tavoitteelliseen treenaamiseen tai vaikka pyörän huoltamisen opetteluun ei välttämättä uusilla ole. Stravapätkiä hampaat irvessä (tai käsikaasulla) ajelijat ovat sitten oma lukunsa, joita uusista lienee murto-osa. Vaikka naamakirjaryhmien koko onkin kasvanut niin kisojakin vaivaava osallistujakato on iskenyt myös porukkalenkkeihin. Ajan henki taitaa olla se, että yhteisöllisyys puuttuu tästäkin lajista...
Kyse ei siis ollut vain mun mielipiteestä, vaan tuollaista tarinaa on muuallakin ollut. Viimeksi joku PV:n liikuntavastaava kertoili just tuosta samasta asiasta. Että elämyksellisyys ja hyvän fiiliksen tavoittelu on kasvanut kun selvitellään nuorten liikunnan syitä ja perusteita. Ja sellaiset lajit jotka vaativat pitkään kurinalaista treenausta eivät oikein ole nuorten suosiossa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
No sama täällä. Mutta kun kuuntelee noita 20 vee nuoria, niin pitää tunnustaa että kyllä 30 vuotta jossain näkyy. Hyvässä ja pahassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Eipähän tarvi autoon niin useasti kajareita ja karvanoppia vaihdella ja muuta vastaavaa. :)
Eli siitä kisojen kehitykseen. Jos kilpailuja halutaan tarjota 20-30 vuotiaille, niin sitten pitää perehtyä sen ikäluokan toiveisiin ja odotuksiin. Ei meidän viisikymppisten vaikka me Ismo Alangon keikoilla käydäänkin. (Eikä Isac Elliotin. :) )
Kisat on itselleni vieraita, mutta muutaman kisaamista harkinneen 20-30v kuskin ja sittempin koronan myötä näistä puhumisen lopettaneen syitä pystyn hieman arvailemaan. Ei hajuakaan pitää paikkansa, mutta ideoita ainakin:
- kovimman treenimotiviin lasku koronan aikana ja alettu hakemaan enemmän rentoutta ja kokemuksia harrastuksien kautta
- monella oli korona keväällä ja siitä seurannut pidempi tauko ajoissa jäänyt vähän päälle, ei ainakaan palattu normaaleihin ajomääriin
- kesä on kiireinen kaikkien tapahtumien puolesta, kun juhlia ja festareita on lykätty ja nyt on monella joka viikonloppu jotakin menoa
- varsinki nuorilla veikkaan polttoaineiden hintojen syövän aika tehokkaasti intoa ylipäätään ajella mihinkään kauemmaksi
Koordinoiko kukaan kilpailukalenteria? Aika paljon osuu isoja tapahtumia päällekkäin esimerkiksi tälle viikonlopulle: XC:n SM-kisat, Tour Lakeland, Levin Enduro ja Katriinantien maantietapahtuma….
Itsellä on hyvin vähän kisakokemusta, mutta näin perheellisenä nelikymppisenä on hyvin vaikea kuvitella, että kauteen saisi 2-3 kisaa enempää mahtumaan. Omalla kohdalla se toimivin kombo olisi yksi gravity-kisa ja toisena trail-kisa. Näillä näkymin tälle kaudelle Himos Epic ja Meri-Teijon MTB Rally (olisin mennyt Påminnen osakilpailuun, mutta se vaihtui kisajärjestäjän puolesta Nuuksioon eikä uusi päivä sopinut).
Omalla kohdalla Tahkon tyyppinen massakisa on ihan viimeinen, johon haluaisin osallistua. Tässä ketjussa aiemmin esille nostettu elämyksellisyys on itselle ainakin jollakin tasolla tärkeää. Elämyksestä on hyvinkin kaukana se, että polulla on jengiä ruuhkaksi asti ja koko ajan saa ohitella tai olla ohitettavana (todennäköisempi vaihtoehto). Viime syksynä järjestetty Fiskarsin Trail Enduro oli hyvä esimerkki kisasta, josta ite diggailin: reitti oli sopivan haastava ja ruuhkaa ei ensimmäisen EK:n jälkeen ollut juurikaan. Toki täysmatkalla puolikkaan kiertäminen kahteen kertaan oli vähän downer, mutta ei liian paha. Tänä vuonna kesäkuussa olleeseen kisaan ei aikataulusyistä ollut mahdollista osallistua, mutta siellä ei ilmeisesti järjestelyt menneet ihan nappiin, niin ei niin pahasti harmittanut missaaminen.
Näiden lisäksi on yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa elämyksellisyyteen: sää. Itseä ei niin paljon kiinnosta kisaaminen, että jaksaisi mennä sateeseen tuntikausiksi ajamaan. Näinpä en ole noihin kahteen yllämainittuun kisaan vielä edes ilmoittautunut, vaan tsekkaan ensin millaiseksi ennusteet kehittyy. Viime vuoden Fiskarsin kisapäivänä oli hieno keli, mutta sadetta oli tullut runsaasti aikaisempina päivinä ja se teki reitistä aika raskaan ja vähemmän nautinnollisen. Märässä myös kaatumisriski kasvaa ja näin etenkään gravity-tyyppiseen kisaan en menisi sateisena päivänä. Tällaisia ajatuksia innokkaalta lajin harrastajalta ja kisanoviisilta.
Olen taas tänä vuonna palannut talkoorinkeihin auttamaan osaltani kisojen järjestämisessä, joten tulin tsekkaamaan myös tätä ketjua. Tavoitteena on ollut mm. kehittää Bianchi-cupia niin, ettei olisi sitä pitkää ilmoittautumisjonoa ja että cup-tulokset olisi saatavilla. Emme ole oikein onnistuneet siinä monestakaan syystä. Siitä huolimatta tähän pienimuotoiseen tiistai-iltojen kisasarjaan löytyy tulijoita niin paljon kuin seurojen pienet talkooporukat pystyvät hoitamaan.
Yleinen trendi kuitenkin on, että osallistujamäärät ovat monissa lajeissa kääntyneet laskuun jo ennen koronapandemiaa. Korona tietysti oli iso stoppi ja muutti ihmisten toimintamalleja - sekä kisaajien että kisojen järjestäjien osalta. Sen jälkeen ei juuri mikään juoksu- tai pyöräilytapahtuma päässyt tavoitteisiinsa. Poikkeuksiakin on, varsinkin isoimpien tapahtumien joukossa. Toisaalta esimerkiksi UCI:n Tour Lakeland (Lahdessa) jäi rutkasti tavoitteistaan.
Talkoohalua ei enää löydy juuri nimeksikään. Kun yhteiskunnan vaatimukset ja lupamaksut ovat nousseet ja kun jokaiselle tikkarihenkilöllekin tulisi maksaa, tulee tapahtuman järjestämisestä raskas ja taloudellisesti riskialtis yritys. Onneksi tosiaan Bianchi cupin kaltaiset kympin hintaiset tapahtumat vielä pyörivät. Kun niistä ei juuri tarvitse maksaa, ei odotukset järjestelyjenkään suhteen ole kovin kummoiset. Tällä on menty, ja erityiskiitos Tuomakselle jonka varassa cup on vuodesta toiseen jatkunut.
Tässä yksi kiinnostava pohdinta aiheen piiristä eli "Osallistumispäätökseen vaikuttavat tekijät juoksutapahtumassa": https://bin.yhdistysavain.fi/1593028...tety%C3%B6.pdf Siinäkin mainitaan tuo JohnnyBuzzin elämyksellisyyden vaatimus.
Osaako joku kertoa, että miksi ainakin MTB-kisoissa oletusarvona on laittaa M55-sarjalaiset yhtä pitkälle matkalle kuin nuoremmat? CX:ssahan minun ikäiset ajavat onneksi jo lyhyemmän ajan (siis SM-kisoissa, joissa on ikäsarjat). CX-cupeissa toki pääsee valitsemaan sen cat.3:n tason mukaan. Ymmärrän, että yli 50v ei ole kestävyysurheilussa ikä eikä mikään. Mutta entä jos ei ole aikaa pitää sitä kestävyyttä yllä suoriutuakseen täysmatkasta. Ehkä 50+ ikäisiä saisi sarjaansa enemmän lyhentämällä matkoja. Kyllä ne muutamat aktiivit saavat kestävyysominaisuudet esiin lyhyemmilläkin matkoilla. Juu, puolikkaille voi osallistua kuka vain ja sitä joutuu käyttämään, mutta olisihan se kivaa ajaa omassa sarjassa joskus.
Kyllähän noita osallistumismaksuja voisi miettiä vielä kerran. Tässäkin kuussa oli etukäteen meininki osallistua kolmen hengen voimin kahteen MTB-kisaan. Molemmat kuitenkin hinnoittelivat ja hinnoittelevat meidät pois. Kannattaa laskea millä hinnalla kilpailun tuotto on parhaimmillaan. Eli voisiko parin kympin pudotuksella saada väkeä juuri sen verran enemmän, että kulukorvauksia järjestäjille tulisi riittävästi.
...Siis kovia jälki-ilmoittautumismaksuja tarkoitan. Etukäteen ilmoittautumalla on sopivat hinnat muuten, mutta ne tulevat puolestaan vielä kalliimmaksi kun flunssa iskee näin koulujen alkaessa kuitenkin ja rahat menevät hukkaan. No alkaa tuo pahin pyöräilyinnostus muutenkin jo lakkaamaan pitkien kisareissujen osalta. Täältä foorumiltakin katoan varmaan kun laite kysyy seuraavaksi unohtamaani salasanaa. Nyt mennään vielä tallennetulla salasanalla. Edellisellä kerralla 2014 jouduin rekisteröitymään uudelleen tänne kun olin unohtanut salasanan, joten aika pitkään sen olen nyt muistanutkin:)