Puutteet sääntötuntemuksessa vaikeuttavat ennakoimista liikenteessä ja siten heikentävät liikenneturvallisuutta. Hankalin tilanne syntyy silloin, kun noin puolet tienkäyttäjistä noudattaa sääntöjä ja noin puolet ei, sillä tällöin konflikti tilanteen todennäköisyys on suurin. Tämän takia heikko tietämys etenkin pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta pyörätien jatkeella on liikenneturvallisuuden kannalta hyvin haitallinen. Vaikka tutkimuksen mukaan autoilijoiden virheellinen käsitys väistämissäännöstä on ”turvalliseen suuntaan” eli suurin osa autoilijoista luulee olevansa väistämisvelvollisia vaikka näin ei ole, saattaa autoilijoiden käyttäytyminen lisätä pyöräilyonnettomuuksien riskiä antamalla pyöräilijöille signaalin, että pyörätienjatkeella he ovat etuajo-oikeutettuja. Kun säännön tunteva ja sen mukaan toimiva autoilija kohtaa pyöräilijän, joka olettaa autoilijan väistävän, on onnettomuuden riski erittäin suuri.
Heikko sääntötuntemus saattaa myös lisätä aggressiivisuutta liikenteessä, kuntienkäyttäjät kokevat, että vastapuoli ei noudata sääntöjä. Kokemus saattaa olla virheellinen tai todellinen riippuen henkilön omasta sääntötuntemuksesta, mutta usein tienkäyttäjät ovat herkempiä tuomitsemaan toisten käyttäytymisen virheelliseksi kuin arvioimaan omaa toimintaansa. Tämä voi aiheuttaa toiseen osapuoleen kohdistuvaa ärsyyntymistä ja jopa aggressiivista liikennekäyttäytymistä, kun omista oikeuksista halutaan pitää kiinni. Tällainen ilmapiiri ei lisää liikenteen turvallisuutta ja miellyttävyyttä. Kun säännöt tunnetaan paremmin, sekä virheellinen käyttäytyminen että virheellisen käyttäytymisen kokeminen vähenevät ja vastakkainasettelu erikulkumuotojen välillä pienenee.
http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstre...2/karvinen.pdf