http://www.bike-discount.de/en/buy/c...37539/wg_id-40
saisko tuolla kapistuksella rahoilleen vastinetta? Näyttää ainaki hyvälle. 53 tai 56 olis varmasti hyvä runko koko ku 172 on pituutta... Inseamia en nyt muista enkä pääse mittailemaan...
Printable View
http://www.bike-discount.de/en/buy/c...37539/wg_id-40
saisko tuolla kapistuksella rahoilleen vastinetta? Näyttää ainaki hyvälle. 53 tai 56 olis varmasti hyvä runko koko ku 172 on pituutta... Inseamia en nyt muista enkä pääse mittailemaan...
Lisäjarrukahvoja tulee lähinnä käytettyä kaupunkiliikenteessä, koska asento silloin pystympi, nopeus hitaampi ja näkee hieman helpommin ympärilleen. Eritoten jos on lapsi kärryssä tai peräpyörässä mukana niin tulee näin ajettua. Jarrutusteho on myös suurempi, ja se on joskus tarpeen lisälastin kanssa. Mutta muuten ne on aika hyödyttömät, en ole ottanut poiskaan kun siinä ovat.
Asiasta toiseen, uusi runko odottaa noutoa kaupassa (Trek Boone disc 54). Olipas taas vaikeaa tuon geometrian kanssa ja vaikka olen fittingissäkin käynyt maantiepyörän kanssa, niin silti sitä piti vaan alkaa arpomaan ja lukemamaan artikkeleita miten cyclon tulee olla erilainen geometrialtaan kuin maantiepyörän. Yleinen konsensus oli, että korkeampi ja lyhyempi.
Boone 56 3 cm korkeampi, mutta about sama pituus kuin maantiepyörässä (maantiepyörän stemmi on vaihdellut 90 ja 100 mm välissä), 54 sama korkeus ja sentin lyhyempi. Ei muuta kuin testaamaan, spacereilla maantiepyörää vajaa kolme senttiä ylemmäs (oli säätövaraa) ja muutaman millin sisään sama geo kuin 56 Boonessa 10 mm stemmillä. Satasen lenkki, olipas surkeaa, hartiat ihan jumissa, ja buranaa kehiin lenkin jälkeen, koko ajan jotenkin epäluonnollisen korkea ja samalla kurottavakin asento. Nyt on maantiellä droppia 10 cm ja kun heitti 7 cm:ään, niin eipä siis ollutkaan enää ollenkaan niin hyvä ja ero oli yllättävänkin iso.
Nykycyclo on Focus 56, joka hyvin sama geo kuin 54 Boone, joten siinä mielessäkin tuttu geometria, ja ostoprosessin alussa ajatus, että about samoilla mennään. Kuten sanottu, niin siltikin piti epäröidä kun useimmat nettitotuudet olisi ohjannut kuitenkin tuohon korkeampaan runkoon. Onneksi oli lisäksi tuo maantiepyörälle tehty fitting alla, niin oli kohtuuvarma olo. Kun puhutaan kohtuullisen kalliista rungosta, niin en ihan lonkalta kuitenkaan halunnut ostaa. Kannattaa todellakkin tehdä testejä/koeajoja eri set-up:eilla, niin on varmempi olo ettei tee vikaostosta.
Omat mitat 182 ja satulan korkeus keskiöstä 765mm, satulan nokan (fizik kurve) set back keskiöstä 81 mm, satulan nokasta tangon keskelle 555mm. Nämä mitat toteutuu stack 560 ja reach 394 pyörällä, jossa ohjainlaakerin päällä kaikkiaan vajaa kolme senttiä spacereita.
Eli summa summarum, korkea ei ole aina mukavampi ja parempi, vaikka nettitotuus voi muuta ehdottaa. Rungoksi minun tapauksessa pyörä, joka vastaa geolta hyvin paljon maantiepyörää ja pelivaraa ylöspäin, jos jatkossa siltä tuntuu. 56 mallissa ei olisi päässyt alaspäin kuin suuremmilla kulmilla olevilla stemmeillä, mikä jo vähän hassun näköistä ja turhaa, koska pienemmässä pelivaraa riittävästi. Ainoa mikä harmillista pienemmässä rungossa, että tolpan set back ei meinää riittää 74 asteisella satulaputkella, satula pitää vetää niin lähes niin taakse kuin mahdollista. Nyt tallissa kaksi 73 asteista ja niissä reilu sentti säätövaraa.
Nyt sitten pitäisi palikkaa ostaa tuohon runkoon, vahva ajatus olisi koota kokonaisuus ilman vaijereita. Koskaan ennen en ole pyörää kasannut, mutta yritän nyt ainakin. Keskiön seudulle Rotoria, joka on helppo päivittää esim. Power2Maxilla myöhemmin. Suurin kysymys on levyjarrukiekot, tubeless vai tuubi. Onko tuubeista jotain etua verrattuna tubeless-setuppiin? Tubelekset saa ainakin sisurilla paikattua tien päällä, minkä takia olen "tubeless ready" vanteisiin kallistumassa. Mielipiteitä ja ehdotuksia? Budjetti 500-1000e. Taitaa kuulua tosin paremmin tuonne renkaat ja vanteet osastolle.
Aikaisemmin ajattelin samoin, mutta viime kesänä kun kiersin Päijänteen retkivarustuksella niin alkoi Sysmässä mäet tuntumaan 36-28 ratastuksella liian tuskaiselta. Ei pystynyt pitämään kadenssia riittävän korkealla vaan alkoi polvissa tuntumaan.
Nyt tallissa odottaa eteen 34 ja taakse 11-32 jos se vaikka auttaisi riittävästi.
^^ Korkea ja lyhyt runko krossareista puhuttaessa viittaa "klassiseen europpalaiseen" krossigeometriaan, jossa runko on tehty mahdollisimman helposti olalla kannettavaksi ja varustettu korkealla keskiöllä, jotta polkimien häkit ei osu maahan jalkautumistilanteissa. Modernimman jenkkityylin mukaan runko on puolestaan pidempi ja matalampi, mikä on varsinkin teknisemmässä ajossa edellistä toimivampi, mutta huonompi heittää olalle. Mitään muuta syytä sille, että krossirungon pitäisi olla korkea, ei ole. Nyt kun siitä on kulunut pari vuotta, kun häkkipolkimia on viimeksi näkynyt UCI-kisoissa, on euroopplaisia perinteitä noudattaneetkin brändit pikkuhiljaa alkaneet päivittää geometrioitaan... ;)
Stenun linjoilla tässä. Moderni rossipyörä saa melkeinpä olla pitkä ja matala.Pitkä että voi laittaa lyhyen stemmin -> vakauden ja näppärän ohjauksen ja otb-välttämisen yhdistelmä.Matala keskiöltään -> tuo vakautta mutkiin ja maastoon.Liian pieni krossipyörä on kiikkerä otb-kone, jota ei mahdu edes kantamaan.
Nää on kyllä mielenkiintoisia asioita ja netissä löytyy kyllä artikkeleita perustelemaan asioita suuntaan jos toiseen.
Alla sinänsa mielenkiintoiset mitat Sven Nys:in 56 cm pyörästä (http://www.bikeradar.com/road/gear/a...-boones-39800/)
Kaveri saman pituinen kuin minä ja satula millilleen samalla korkeudella, mutta stemmi 120 mm ja on siis 30 mm pidemmällä kuin mitä itselleni olen speksannut.
Milloinkaan ei olisi mahdollista minun ajaa noin pitkällä stemmillä. Tämäkin artikkeli oli yksi syy miksi arvoin tuota 56 kokoa, ja lähdin testailemaan miltä
ko. koolla olisi tuntunut ajaa.
edit: ja kun tuohon lisätään vielä kaverin tangon reach, joka on 8 mm pidempi kuin omani, niin täytyy kyllä ihmetellä/ihailla
miten proffa taipuu. Käytännössä siis noin neljä senttiä pidempi ja saddle to handlebar drop sama. Saa 56 pyörälläkin näköjään
droppia, kun laittaa tuollaisen todella ohuen spacerin, vai miksi tuota yläkoolia nyt sanotaankaan. Mutta ajattelin mennä nyt
100 mm stemmin vs. 90 mm minkä vaatii 56 rungolla, niin voi säätää kumpaankin suuntaan.
edit2: ja kun vielä tarkemmin katselee, niin proffalla saddle set-back kaksi senttiä vähemmän (toki riippuu satulastakin), niin ero ei nyt
ihan niin dramaattinen tuossa reachissa ole, pari senttiä kuitenkin.
- Height: 1.82m / 5'11 1/2"
- Weight: 71kg / 156.5lb
- Saddle height BB centre to top: 765mm
- Saddle setback: 60mm
- Seat tube centre to top: 533mm
- Seat tube centre to centre: 510mm
- Saddle to bar centre: 572mm
- Saddle to bar drop: 105mm
- Head tube length: 157mm
- Top tube length: 558mm actual
- Total weight: 7.75kg/17.08lb
- Stem: Bontrager XXX 120mm
Onko kellään kokemuksia xxl:än white pro cx cyclocros pyörästä? 105 osat ja hy/Rd levyjarrut sekä hiilarikeula. Hintaa 999€.
Auttakaas ny, kun KVG ei auta. Mitä painaa Trek Crockett 5 Disc? Alkaa epäilytää kun ei löydy valmistajankaan sivuilta.
Olisko näistä kahdesta fillarista kokemuksia / kommentteja? Toki tuosta 2015-mallista tuskin on kokemuksia, mutta enemmän ehkä Ridley:stä merkkinä. Molemmat ovat about saman hintaisia liikkeestä ulos kannettuna:
http://www.ridley-bikes.com/fi/en/bi...-20-disc-1502b
http://www.larunpyora.com/product_in...oducts_id=1091
Larun Focus olisi Ultegra-osilla, Ridley Shimanon 105:lla, molemmat hiilarirungolla. Focuksen koko 52 voi tosin olla mulle ylärajalla (173 cm, 30" inseam), Ridleytä saisi sitten 50-senttisenä.
Mulla ei ole näistä CC- (tai edes maantie-) pyöristä mitään aikaisempaa kokemusta. MTB:llä (HT/FS) on tullut ajeltua aiemmin, mutta nyt etsin jotain hieman paremmin rullaavaa jalkojen väliin. Mitäs nuo hiilarirungot? Uskaltaako niitä ottaa henkilö, jota ei enää punnita neuvolassa?
Mihin muuten BB drop vaikuttaa ajotuntumassa? Focuksessa se on 70 ja Ridleyssä 57. Onko yleisesti ottaen jompi kumpi (enemmän/vähemmän) parempi, vai riippuuko se henk.koht. mieltymyksistä tai ajo-olosuhteista. Suurempi lukuhan painaa keskiötä alaspäin jolloin kai koko pyörä on matalampi. Eli siinä mielessä myös Focus voisi olla ok-kokoinen. Vaakaputki näyttäisi olevan molemmissa sama (530).
Ja kokeilemalla tietysti selviää, mikä sopii parhaiten, mutta josko jollain olisi perusteltuja tai perustelemattomia mielipiteitä, niin niitäkin kuulisin mielelläni.
Ridleytä näkee tosi paljon noissa keskieuroopan cyclocross kisoissa, ilmeisesti geometria on tähän hyvin suunniteltu. Korkea BB tuo lisää maavaraa, mutta epävakauttaa ajoa hieman, tosin tähän vaikuttaa moni muukin asia. Tosin Flanderssin mutapelloilla mihin Ridley on suunniteltu, ei oo koskaan liikaa maavaraa. Kummatkin noista ovat varmasti hyviä pyöriä.
Pitänee käydä koeajamassa. Nuo Focuksen Ultegra-osat tietysti kuumottaisivat, kun olen XTR:llä tottunut ajelemaan. Toisaalta jos Ridley tuntuu muuten paremmalta, niin kannattaa tietysti panostaa runkoon ja ajoasentoon. Tosin viiden minuutin kokeilulla ei ihmeitä havaitse. Huonon ajoasennon huomaa vasta sitten tunnin lenkin jälkeen. Jos sittenkään. Ajoin varmaan viitisen vuotta päin persettä säädetyllä satulalla ja ihmettelin kun aina puutuu sekä perse että munat. Nyt tajusin siirtää satulaa tuuman eteenpäin ja ajaminen on ollut pelkkää juhlaa... No, tyhmästä päästä kärsii elin.
E: väärä topic
Tasan vuosi sitten kun ekaa crossarirunnkoani ootin niin erehdyin kysymään BB-dropmittaa tehtaalta, vastaus oli että 50mm. Mie vähän repäisin ajohousujani, onneksi kun itte mittailin niin 63mm.
Nyt 8t km takana ja maantiepyörällä myös kohtuullista reippailua. Tuo 7 millin ero ei minua riesaa vaikka kuinka cyclossa on isommat renkaat.
BB-drop luokkaa alle 60mm on mulle nogo tai noway tai kierrän kaukaa.
Nyt on Focus koeajettu. Hyvältähän tuo tuntui, sen mitä nyt MTB-kokemuksella näistä maantievehkeistä pystyy sanomaan. Ohjaamo oli ahdas kuin Formulassa, mutta kaipa se onkin tarkoitus. Eikä näitä kai olekaan suunniteltu henkilöille, joiden pituuden ja vyötärönmitan suhde on lähellä ykköstä...
Tuo Focus on Larun omaa tuotantoa, eli ostavat rungot tehtaalta ja fillari sitten kasataan osista Suomessa. Sen takia tuota kokoonpanoa ei löydy Focuksen sivuilta. Siellähän tuo Mares 1.0 on SRAMin osilla.
Olen melkein saman pituinen (172cm, 76cm / 30" inseam) kuin sinä ja olen viikon verran ajellut 52cm Mares CX 3.0:sta vannejarruilla.
Ahtaudesta - ohjaamo tuntuu mukana tulleella 100mm stemmillä ehkä aavistuksen lyhyeltä. Stemmin käänsin jo alaspäin ja taidan laskea 1cm alas, kun nyt on ylimmässä pykälässä. Totuttelen vielä ja sitten koittanen 110-115mm stemmiä.
Nää tunnelmat aiemmin MTB-puolen HT- ja FS-ajoilla ja 1 vkon maantiepyörää kokeilleena.
Ja Ultegra eroaa minusta tuntumaltaan esim. 1vkon kokeilussa olleen maantiepyörän Tiagrasta selvästi - tarkka vs. muovinen. 105 lienee kuitenkin sekin ihan eri planeetalta kuin Tiagra?
Kävin koittamassa jo vähän polkuakin ja hämmästys oli suuri miten hyvä tuolla on sielläkin ajaa...
Joo, nää katuvehkeet on näköjään kaikki tällaisiksi kyykkypyöriksi suunniteltu. Ei puhettakaan sellaisesta herrasmiesmäisestä leppoisasta ajelusta kuin FS:llä :D
Ultegrat tuntui tosiaan aika tarkoilta. Ja tuo Shimpan levyjarru myös kovin tehokkaalta, vaikka vertailukohtana on Maguran MT8.
Nuo vaihteet vaatii kyllä "hieman" totuttelua. Kuten myös jarrukahvat. MTB:ssä on tottunut, että jarrukahvat on lähellä stongaa ja voi yhdellä sormella hoidella niitä. Nyt niitä saa hakea tuolta tangonmutkasta ja kurotella, mutta kaikkeen varmaan tottuu...
Onko kellekään käynyt niin onnettomasti, että cyclon hankittuaan maastopyörä on jäänyt vaille käyttöä? Nykyään tulee tuolla vm 2010 26" täpärillä ajeltua, mutta mietinnässä ollut 29" hankinta. Toisaalta tuo cyclohommaki näyttää niin mukavalta ja lujaa ne menee tuolla huonommallakin polulla -tosissaan saa päästellä, ettei jalkoihin jää. Niin olisiko järkevämpää hommata se 29" maastopyörä vai stten cyclo nykyisen täpärin rinnalle. Ja kun tuntuu, että kannattaisi ostaa heti vähä laadukkaampi jompikumpi, kun en ole sitä sorttia jotka vuoden parin välein vaihtaa uuteen kalustoon. Ja kellarin nurkassa on jonkin sortin maantiepyöräviritelmä, jonka vois ehkä laittaa kiertoon jos cyclon hommais. Niin tämä on vaan tämmöistä ajatukset sanoiksi pohdintaa..
Niin onnettomasti on käynyt että huolella speksaamani jäykkäperä on melkeinpä postinhaku-hommissa ollut. Vaan annas olla kun innostunun niin hyvä tuokin olemassa.
Täpärin kaveriksi sopii paremmin cyclo, imo.
Kolmen maastopyörän (joista yksi täpäri)ja kahden maantiepyörän jälkeen hankein cyclon ja tuntuu että se olisi ehkä kannattanut hankkia ensimmäisenä :)
Tuo on varmasti totta, FS:n ja Cyclon välillä ajettavassa maastossa ei ole niin suurta eroa, että kaksi lähes samanlaista pyörää järkiperustein puolustaisi paikkaansa. Aika lailla ne "maastot", mitä olen omalla HT:lläni ajanut, ovat sellaisia että siellä pärjää myös CC:llä. Tosin mun HT on enemmän sellainen "50-luvun Jaguaari", jos automaailmasta hakee vertauksia. Eli mihinkään kovin tekniseen maastoon en sillä halua mennä.
Toisaalta mulla sitten taas alkaa olla tilanne sellainen, ettei oikein kovin tekniseen maastoon enää ole muutenkaan kauheasti asiaa, kun refleksit ei enää ole sitä mitä ne joskus ehkä olivat, eikä mulla ole vuosikymmenten kokemusta selkäytimessä umpimetsässä ajosta.
Voi olla, että mun HT jää sitten vähemmälle käytölle, mutta aika näyttää. Toisaalta se sopii paremmin sitten sellaiseen rauhallisempaan ajoon, jos vaikka vaimon kanssa lähtee johonkin fillarilla.
Liekö tämä jo ollut esillä? Näin diletantin silmään ei vaikuta lainkaan pahalta.
http://www.bike-discount.de/en/buy/merida-cyclo-cross-500-252777?currency=1&delivery_country=39
http://www.merida.com/en_int/bikes/c...-500-2212.html
Täähän ketjuun voisin kysyä ylipäätään kisakireän cyclon mitoituksesta. Jos - siis huomatkaa jos- pimeä puoli vie mukanaan ja cycloa pitää päivittää uudempaan, miten cyclon mitoitus suhteutuu maantiepyörään? Lyhyempi - pidempi - korkeampi - matalampi?
Jos (ja kun) sulla on jo maantiepyörä, millä tehontuotto luonnistuu ja sitä on hyvä käsitellä, niin eipä siihen juurikaan tarvitse tehdä muutoksia. Jos jotain, niin ehkä aavistuksen verran lyhyempi vaakaputki ja pikkuisen korkeampi etupää (pidempi emäputki) saattava helpottaa käsittelyä joissain paikoissa.
Aii-van, ja kun keskiö on vielä pikkuisen korkeammalla alkaa kisakrossari olemaan valmis.
Onko tähän jokin erikoinen syy? Mulla oli entisessä Ridleyssä keskiö maantiepyörää korkeammalla ja koin sen pelkästään häiritseväksi? Krossia ajettaessa ei kuitenkaan pitäisi olla maastossa mitään sellaista patikkoa, mihin hakata polkimia, niin onko jokin muu syy, miksi sen keskiön pitäisi olla ylhäällä?
Belgialaiselle mutapellolle kriterium-korkuinen keskiö, koska spoorit ja perinne. Suomeen yleisajoon ja kisapuuhiin 66-70 BB drop niin on paljon vakaampi ja parempi.
Lainaus:
Onko tähän jokin erikoinen syy? Mulla oli entisessä Ridleyssä keskiö maantiepyörää korkeammalla ja koin sen pelkästään häiritseväksi? Krossia ajettaessa ei kuitenkaan pitäisi olla maastossa mitään sellaista patikkoa, mihin hakata polkimia, niin onko jokin muu syy, miksi sen keskiön pitäisi olla ylhäällä?
Näin käy kun ottaa kantaa asiaan josta ei mitään tiedä! En todellakaan tiedä asiasta mitään. En metriäkään ole ajanut kisaa enkä aikonutkaan. Vedän lippaa silmille.
(Vielä kun selittelis, yleistin omasta kalustosta, maantiepyörän bb-droppi 68 mm, krossarissa 65 mm).
Onneksi ja muutenkin kisailu pyörällä on jäänyt ihan minimiinsä. Toisaalta meillä Terun kanssa on kuiten kisakireet crossarit jo olemassa. Pari hymiöitä.
Omastani mitoin 63mm BB-dropiksi. Aivan siedettävä etten sanoisi passeli omaan ajoon eli käyttöön. Yhtään korkeampaa keskiötä en kyllä haluakaan.
Näin saattaa käydä kun osallistuu Megavisaan!
Noita mittoja rungoista kun vertailee, krossarissa usein keskiö on muutaman millin ylempänä kuin normityyppisessä maantiepyörässä. Omaa täysin kisavapaata, matkapyörä-retkipyörä-arkimuuli-pyörää valitessani edellytin matalahkoa keskiötä maantiepyörän suuntaisesti.
Kisapyörät on erikseen.
Kertokaas vielä mitoituksen keltanokalle, mistä BB-droppi mitataan? Voisi omaakin kalustoa mitata.
Bottom Bracket drop, eli keskiön korkeuden erotus suhteessa takanavan korkeuteen. Mittaat eka maasta kohtisuoraan ylöspäin takanavan keskeltä lävistävään kohtaan ja sama keskiöstä.
Kellään Canyon Inflite AL 9 pyörää? Kokemuksia tästä ja onko järkevä? Ultegraa olisi osat ja oOlisi hydrauliset levyjarrut ja hinta ihan kohdillaan budjettiini nähden eli n. 1700 €. Kaikki muutkin vaihtehdot käy, mutta noi nestelevarit ois kyllä kivat ja ylipäänsä ilman levareita en pyörää osta. Tosin pitäisikö tuohon hintaan saada jo hiilikuitu runkoinen pyörä?
Tätä ei vaan oikeen voi suomessa missään kokeilla. Focusta ajattelin kokeilla ja cannondalea kun niitä voi helsingissä testata. Tosin hinnat samoilla osilla kovemmat kun canyonissa.
Haussa siis cyclocrossari työmatkoille ja kaikenlaiseen muuhunkin ajoon jota ehkä n. 4 000 km /vuosi.
Vielä semmonen tuli mieleen, että en kauheast ymmärrä noista välityksistä käytännön ajossa. Eli onko 9 ja 9 s versioiden välitys erot käytännössä millaiset ja kumpi olisi "parempi"? Ajo on kovin sekalaista, mutta en käytännössä aja koskaan mitään maantie ajoa eli en aja pitkää suoraa tietä kovaa. Ajan lähinnä helsingin keskustassa ja lenkille lähden yleensä keskuspuistoon tms. hiekkateille.
Hinnat tuolla canyon kaupassa vissiin ihan listahintoja eikä mitään tarjouksia niin kiire ei sinänsä ole. Jos nyt huhtikuuksi saisi pyörän niin riittää. Onko canyonilla ollut jotain ale kamppanjoita tms johonkin aikaan vuodesta?
Ei ole kovin helppo mitata ihan tarkasti. Minä olen katsonut mitat tehtaan sivuilta ja luottanut niihin ja jos pyörä on omaan ajoon hyvä ja passeli ei mokomaan enempi huomiota.Lainaus:
Kertokaas vielä mitoituksen keltanokalle, mistä BB-droppi mitataan? Voisi omaakin kalustoa mitata.