Jaa siinä on jalkakäytävä, jotenkin sain päähäni että yhdistetty klv. Ei sitten mitään, (hieman) turhaan olen taas ragettanut. Vaikka tässä jutussahan ei ole selvyyttä, taluttiko vai pyöräilikö uhri suojatien yli.
Printable View
Jaa siinä on jalkakäytävä, jotenkin sain päähäni että yhdistetty klv. Ei sitten mitään, (hieman) turhaan olen taas ragettanut. Vaikka tässä jutussahan ei ole selvyyttä, taluttiko vai pyöräilikö uhri suojatien yli.
Tuosta "tarkkana pyörällä" -osuudesta puuttui se tärkein tarkkaavaisuuden aihe: liikenneympäristöt on suunniteltu kaikkien muitten paitsi pyöräilijöiden ehdoilla, joten vähänkin oudossa ympäristössä yli 95% pyöräilijän tarkkaavaisuudesta kohdistuu siihen, missä hänen tulee ajaa. Autoilijat ja jalankulkijat voivat eksyä liikkumaan väärään paikkaan ainoastaan poikkeustapauksissa, mutta pyöräilijän tulee keskittyä koko ajan etsimään sallittua väylää ja monesti hyppiä ajoradan ja klv:n väliä edestakaisin.
Jos pyöräily aiheuttaa sinulle noin suurta päänvaivaa, lienee parasta kulkea taksilla.
Kuorma-auton kuljettajahan ei voi tietää onko paikassa pyörätie vai jalkakäytävä?
Auton ratissa pitäisi aina olettaa, että kevyenliikenteenväylää ja suojatietä voivat käyttää myös pyöräilijät.
Jos pyöräilijän tilalla olisi ollut nopeasti liikkuva jalankulkija, kuten rullaluistelija, olisiko kuorma-auton kuljettaja havainnut hänet? Siinä mielessä pyöräily jalkakäytävällä ei pitäisi koskaan olla lieventävä seikka rangaistusta määrättäessä.
Kapeakatseista pa$kapuhetta sanon minä.
Tähän sopinee tuo kuuluisa Korkeimman oikeuden ratkaisu 1996:125, jossa kolmion takaa tullut autokuski A niittasi katuun kevyen liikenteen väylää risteystä lähestyneen pyöräilijän B. Päätöstekstistä:
"A:lla ei hänen tulosuunnastaan havaittavien liikennemerkkien perusteella ole ollut aihetta lähteä muusta kuin siitä, että kysymyksessä on ollut suojatie, joka tieliikennelain 2 §:n 5 kohdasta ilmenevän pääsäännön mukaan on tarkoitettu jalankulkijoiden käytettäväksi. A:lla ei näin ollen ole ollut syytä varautua siihen, että polkupyöräilijä ajaisi suojatielle. Tämän vuoksi ei myöskään A:n voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä eikä siten tuottaneen B:lle ruumiinvammoja."
Mun mielestä Trolli oli hyvä ja puhui asiaa, ja Mutanaama saa mennä pesemään lärvinsä.
Eli kolmion takaa tuleva auto voi ajaa kvl:ää ajavan pyöräilijän päälle ja vedota tuohon ennakkopäätökseen. Paitsi silloin harvoin kun kolmion alla on pyöräilijöistä varoittava lisäkilpi...
Ilmeisesti myös kääntyvä auto voi näin menetellä eli käytännössä polkupyöräilijän päälle voi risteyksessä ajaa rangaistuksetta.
Taidan palata autoilijaksi ja myydä pyörän.
Kun tuota avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä on nyt jatkunut jo noin 200 sivun verrran, niin varmaan ainakin viidennes tästä koskee pyöräilylle sallitun (ja samalla usein tieliikennelain mukaan pakotetun) reitin huonoa jatkuvuutta/ ennustettavuutta/ huonoa merkintää. Ei siis ilmeisestikään (eikä myöskään oman kokemukseni mukaan) mikään turha kommentti ainakaan liikuttaessa sellaisessa liikenneympäristössä, joka on uusi tai harvoin käytetty.
Ei onneksi ihan näin, vaan että jos liikennemerkkien asettaja on tehnyt pienekin virheen pyörätiemerkkien asettelussa, tai joku sälli on käynyt sabotoimassa merkkiä, on autokuski viaton, koska hänen suunnastaan katsottuna ei ollut mitään merkkiä päätellä, että sieltä koskaan voisi tulla kukaan pyörällä, vaikka kolmio tai kääntyvän väistämisvelvollisuus olisikin, yleisen varovaisuuden lisäksi. Suojatietähän tulee myös aina lähestyä valmistautuen pysähtymään sen eteen.
Hienoa hommaa nääs. Täällä tampereella ne yhdyskuntalautakunnan idiootit vekslaa huppuja pyörätiemerkkien päälle vuosittain vaihtelevina ajankohtina ja unohtelee vielä sitten keväällä poistaa niitä. Päälleajovelvollisuus muuttuu vaihtelevissa kohdissa vaihtelevina aikoina. Sitten on vielä niitä niitten ihan omissa pipeissä päissään keksimiä "yksisuuntaisia" KLV:itä, eli että merkki laitetaan vain toiseen tulosuuntaan. Siinä sitten kun oppii pyöräreitin ja erehtyy tulemaan takaisin samaa reittiä niin taas on päälleajovelvollisuus kaikista suunnista tulevilla autoilla, ja näitäkin tietenkin arvotaan erikseen joka vuosi. %&¤#¤ idiootit, ja noita vielä elätetään verorahoista. Linnaan joutaisivat kuolemien tuottamuksista ja liikenteen sabotoinnista.
Osasyyllisenä tietenkin ovat liikenneinsinöörit, mutta käsittääkseni lautakunta niille sanelee millä ehdoilla merkkejä laitetaan.
Kun tuijottaa liian syvälle omaan napaansa, niin näkee vaan persereikänsä. Mikään muu tuolla ulkona ei auta kuin toisten huomioon ottaminen. Puolin ja toisin.
Onpa urpoja päättäjiä tässä maassa. Ei siinä mitään, onhan se tiedossa ollu koko elämän..
Liikalihavuudesta valitetaan ja syystä, ei ihmistä ole suunniteltu ylipainoseksi. Kuitenkin tälläsiä sallitaan. Jos kuntoilet, olet väärässä. Sitäpaitsi mulle opetettiin autokoulussa että pitää kattoo tuleeko pyöräilijöitä suojatiellä, vaikka ei ollu erikseen varotusta pyöräilijöistä.
Muutenkin suomessa jotkut autoilijat ovat mulkkuja pyöräilijöitä kohtaan, minkä varmasti jokainen täälläolija tietää. Oon niille sanonu (jos olen vittumaisella tuulella ja jään juttelee) että maksan veroja tieverkoston kunnossapitoa varten, joten olen oikeutettu niiden käyttöön.
En mä nyt sanoisi että tuokaan on mitään päättäjien urpoutta. Tuo edellä mainittu päätöksen tekstihän on aivan järkeen käyvää ja kun sen saatteena ei ole helposti saatavilla linkkejä esimerkiksi karttoihin ja kuviin itse paikasta, niin kyllä tuo järkeen käyvää päätöstekstiä on. Mä en noista päättelyistä ihan hetisellään löydä mitään mikä viittaisi että tuossa on menetelty "väärin" ihmiskuntaa kohtaan.
Tuosta kun ei tiedä miten nopeaa pyörä on liikkunut, miten se on tilanteeseen tullut ja muitakaan asioita kun ei tiedä, niin paha mennä autoilijaa mennä haukkumaan. Jos oletettavaa on, että siitä vain jalankulkijoita saa mennä, niin sitten sitä autoilijana vain katsoo sen lähialueen josta voi jalankulkija eteen taapertaa, ei välttämättä pitemmälle josta joku sukkishirmu saattaa tulla puun takaa. Puhutaan kuitenkin erosta, katsotko pari metriä sivuun vai sitten 50 metriä sivuun ja jos on oletettavaa että siitä saa vain kävellä, niin ei sitä välttämättä tajua varoa nopeasti liikkuvia esineitä.
mites manninen rullaluistelijat? niillä kuitenkin on kanssa sitä vauhtia ihan kohtuullisesti.. eli pitäisikö niittenkin päälle saada vain ajaa? ja lieventävänä seikkana oli se, että rullaluistelija vaan tuli kovempaa kun se mummo rullaattorin kanssa...
ihan oikeeseti täälläkin näkyy se mutanaamankin mainostama jokaisen ryhmän omaan napaan tuijottaminen.. ja varsinkin se, että pyöräilijät risoo kaikkia, ihan vaan sen takia, että pyöräilystä ja varsinkin siihen liittyvistä säännöistä ja laki pykälistä on tehty niin vaikeita ja muutettu niin usein, ettei autolijatkaaan halua pysyä mukana...
itse olen oppinut, että autolla olen isoin liikenteessä ja silloin varon ja väistän pienempiä.. ja tämähän on mulle opetettu jo ala-asteella.. mutta tämä on liian vaikeeta vissiin suomalaisille..
Minun käsittääkseni yksilön pitää tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Ei pankkia voi ryöstee ja perustella tekoaan sillä, että ovessa ei ollut "ryöstäminen kielletty" kylttejä. Kyllä minusta kääntyvän ajoneuvon kuljettajan, joka siis on pääsääntöisesti väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden, pitäisi noudattaa tarpeellista varovaisuutta. No, minua ei ole vielä valittu ko:n jäseneksi.
Niin, rullaluistelijat ja ne varsinkin sauvojen kanssa tulee aika kovaa mutta sitten siihen täytyy kyllä sanoa, että jos lykkii suojatietä pitkin 40 km/h risteykseen, niin kyllä sitä vähän kerjää jo verta nenästään. Niin sanottu väistämisvelvollisuus on voimassa vain silloin väistäminen on mahdollista. Sitä vaan tälläkin foorumilla aika helposti aletaan tahalliseen vastakkainasetteluun että sitä autoilija ajaa päälle vähän niinkusta tahallaan. Mutta kun se tosiasia just jonkun rullaluistelijan kanssa on se, että vaikka katsoo huolellisesti molempiin suuntiin ja lähtee liikenteeseen, niin on mahdollista että toisen liikkuvan objektin nopea nopeus on täysin yllättänyt kuljettajan ja sitten mällätään yhteen ilman mitään tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Ja muutenkin vituttaa tuo SAA AJAA asenne tällä foorumilla. Onnettomuuksia tapahtuu ja epähuomiossa sattuu. Tuon oikeuden päätöksen lopputulos ei ole, että saa ajaa vaikka miten tahtoisi provosoitua asiasta. Oikeuden päätös vain sanoi, että autoilijalla ei ollut mitään syytä olettaa, että suojatietä pitkin tulee pyörä huomattavasti nopeammin kuin jalankulkija.
Samahan se on jos auto kääntyy vasemmalle ja jää suoraan suoraan ajavan auton alle. No, jos se suoraan tuleva ajaa huomattavaa ylinopeutta, niin sitä nopeasti vaan kääntyvä katsoo että sieltä tulee mutta ehdin helposti alta pois ja kun lähtee kääntymään, niin saattaakin huomata, että se jamppa junttaa 80-alueella 140 ja sitten siinä meni laskelmat uusiksi että mitä ehtii ja mitä ei ehdi.
Mitenkähän nassikka on onnistunut jalkansa survomaan polkimen ja rungon väliin?
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunki...kunta_pelasti/
Olli-Pekalle tiedoksi, että tämä ylinopeusesimerkki ei oikein vastaa sitä mitä tarkoitin. Siinähän molemmat autot syyllistyvät liikennesääntöjen rikkomiseen. Tapauksen pyöräilijähän ajoi täysin liikennesääntöjen mukaisesti, mutta oikeus katsoi silti hänen toimintansa vaikuttaneen onnettomuuteen. Jos hän olisi ajanut esim punaisilla valoilla kadun yli olisi tämä tietysti vastannut esimerkkiäsi.
Kysymys on minusta siitä, että arvioiko poliisi/tuomioistuin auto-polkupyörä ja auto-auto yhteentörmäykset puolueettomasti vai haetaanko pyöräilijästä helpommin sitä "vikaa". Mediassakin polkupyörä on aina tullut kovalla vauhdilla kun taas auton vauhdista ei mainita mitään. Kokemukseni on kuitenkin, että autot ajavat pyöräilijöitä nopeammin. Ainakin kun vertaan autoni ajotietokonetta pyöräni lokiin niin ero on merkittävä.
Niin mitä tapausta kolnaako kommentoi? Mä kommentoin tuota Allin oikeudenpäätöksen loppupäätöstä jossa sanotaan että autoilijalle ei ollut perusteltua syytä duupadaapa ja siihen mun käyttämä ylinopeus esimerkki sopii hyvin.
Pakettiauto käätyi oikealle ja ajoi suojatielle astuneen lyhytkasvuisen henkilön (114 cm) yli. Katsoiko oikeus, että pakettiautoilija on syytön onnettomuuteen, koska hänellä ei ollut perusteltua syytä olettaa, että suojatielle astuu ihminen, joka on niin lyhyt, että jää katveeseen pakettiauton kuljettajan paikalta katsottuna?
Suomi24 puolella on keskustelua aiheeseen liittyen. Poimintoja sieltä:
TLL 32 § "Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." jne.
"Esteetön kulku- määritelmä on kova liikennerikosoikeudellinen määritelmä laissamme. Se sama määritelmä on myös hälytysajoneuvojen ja junan väistämisen kohdalla. Se onkin näin ollen paljon vahvempi määräys, kuin tavallinen väistäminen."
"Liikennerikosoikeus määrittelee suojatien madallutetuksi jalkakäytäväksi. Ajoneuvot saavat liikkua suojatiellä jalankulkijoitten "seassa" vain ja ainoastaan heidän ehdoillaan ja heitä huomioiden, varoen ja suojellen."
"Jos jalankulkija on aikeissa ylittää suojatien, on hänelle annettava ESTEETÖN KULKU, oli liikennetiheys mikä tahansa. Ei ole väliä vaikka olisi autoja letkassa tai ei. Letkan keskellä ajava antaa tietä jos jalankulkija hänen kohdalleen osuu. PISTE."
Aika hyviä kommentteja/mielipiteitä sanoisin.
Luulisi noudattelevan tuota ko:n vanhaa linjaa? Toisaalta, jos ajat maantiellä jossa perusnopeus 80 km/h ja ohitat lumen peittämän nopeusrajoitusmerkin 60 km/h niin saat rangaistusmääräyksen siitä huolimatta, että et voinut olettaa rajoituksen olevan 60 km/h. Laki on siis miten se tulkitaan...
Niin tuossa on aika paljon juttua mutta se ei kuitenkaan ota kantaa tuohon esitettyyn kysymykseen josta en tiedä että onko se teoreettinen vai oikeasti tapahtunut. Loppupeleissä väistämisvelvollisuus on oletettavasti voimassa vain silloin jos väistövelvollinen pystyy näkemään väistettävän. Jos väistettävää ei näe joko katveista tai esimerkiksi sen vuoksi että pimeällä jamppa juoksee mustissa vaatteissa ilman heijastimia ja on vaikka ihonväriltään vielä musta, niin hitostako sitä pystyy väistämään ketään jos ei yksinkertaisesti näe. Katvealueet ovat raskaassa liikenteessä tosiasia. Jos vaikka kuormaauto on kääntymässä oikealle ja sen vieressä aivan kiinni kävelee ihminen, niin sitä ei näy peileistä eikä ikkunasta joten siinä alkaa olemaan väistämiset vähissä jos apumiestäkään ei ole, oli miten varovainen tahansa. Samoin se tuo tummapukuinen hahmo pimeässä tai valoton pyöräilijä pimeällä katuosalla, sitä ei voi väistää mitä ei näe. Tässä mielessä risosoikeudellinen vastuu asiassa voi olla huomattavasti alentunut.
Mutta pitää ottaa kantaa vielä siihen että jos suojatiellä joka ei ole pyörätien jatke ajaa jonkun pyöräilijän yli. Autoilan on syytä olettaa, että jos kyseessä on suojatie jota ei saa ylittää pyöräillen, että sivusta tuleva pyöräilijä pysähtyy ja taluttaa pyörän suojatien yli. Näin voisi lain pohjalta ajatella tapahtuvan. Autoilija siis tulee risteykseen ja näkee jalankulkijoita ei ole mutta kauempana on pyöräilijä. Jos hän tietää edessä olevan suojatien, hän olettaa että pyöräiljä toimii kuten hänen pitäisi ja ajaa risteykseen. Ja kablammo, pyörä tulee konepellille tai kylkeen ja sitten huudetaan että autoilijan vika, vaikka syy on yksinkertaisesti pyöräilijän joka toimi vastoin yleistä käytäntöä, eli ajoi suojatien yli. Tämä varsinkin jos pyörän nopus on autoilijan toimesta arvioitu väärin. Eli on ajateltu, että pyörä ei ole vielä menossa suojatien yli, kävellen tai miten vaan, ja niin edelleen. Nopeus yllättää autoilijan ja pyöräilijä yllättää auton ajamalla suojatien yli pyörällä. Jos kyseessä kuitenkin on pyörätien jatke mutta sitä autoilija ei voi liikennemerkeistä tai muista järjestelyistä havaita, niin silloin autoilijan vastuu oikeudellisesti on pienempi koska hän on aivan loogisesti olettanut, että kyseessä on suojatie, ei pyörätien jatke jota pitkin pyöräiljä saa ajaa. Tietenkin jos pyörä on jo niin lähellä että pitäisi tajuta että se on menossa yli, väistämisvelvollisuus on periaatteessa kummankin käsissä.
Tarkoitus ei ollut jankata mutta... Jos ajaa pimeällä mutkaisella tiellä keskellä tietä makaavan mustapukuisen henkilön yli syyllistyy tieliikennelain rikkomiseen. Se, että ei voi olettaa jonkun tekevän jotain ei poista velvollisuutta noudattaa lakia eli tässä kohtaa sovittaa vauhti olosuhteita vastaavaksi.
Se miksi tässä jankutan on tämänkin keskustelun absurdius: Pyöräilijästä haetaan väkisinkin vikaa esim. vaatteiden väristä. Oletteko kuulleet kenekään sanovan autoilijalle, että osta kirkkaamman värinen auto... Joku myös oletti pyöräonnettomuudin uhrin ajaneen puiden varjoissa ja auringon häikäisseen autoilijaa. Autoilijat eivät aja tahallaan päälle, mutta ei onnettomuuden syytä voida aina siirtää pyöräilijän kontolle kuten esim. poliisi, media ja niiden perässä yleinen mielipide nyt tuntuvat tekevän.
Itse asiassa tuo väite että menisi autoilijan viaksi jos joku mene pimeälle tielle makaamaan mustat vaatteet päällä, ei pidä paikkaansa. Ajonopeus pitää silloin sovittaa sopivaksi kun olosuhteet niin vaatii kuten sumu, sade, lumipyry tai muu vastaava. Jos joku menee tekemään itsemurhan tielle makaamalla mustissa vaatteissa tai vaikka talvella lumipuvussa, niin ei se autoilijan syyksi todennäköisesti mene. No, tietenkin on se vaatimus että pitäisi pystyä pysähtymään puolella näkyvistä olevalla matkalla mutta jos esimerkiksi lumipukuinen kandidaatti havaitaan vasta muutaman kymmenen metrin päässä jos sitäkään, niin asialle ei voi mitään ja yli mennään. Mikkelissähän se jamppa jäi makaamaan tiellä ja alle jäi ja henki pois, kännissä kuin oli. Ja onhan noita tapauksia ollut että ulkoilija tummissa vaatteissa on jäänyt auton töytäisemäksi kun väistömahdollisuus on suhteellisen olematon koska siinä vaiheessa kun valot ihmiseen osuu, niin sekunnin kuluttua kolisee.
Mitä tulee tuohon syyttämiseen. Joo, ei saisi tai pitäisi mutta omalla toiminnalla pystyy aika paljon estämään onnettomuuksia. Siinä mielessä on järkevää ehkä painottaa, että omalla toiminnallasi voit estää ikävän tapahtuman. Itse kun ajelee lenkkiä niin muutamassa paikassa pyörätie menee kadun yli josta näkyvyys pyörätielle kumpaankin suuntaan on niin huono, että auto pitää periaatteessa jo ajaa pyörätielle ennen kuin näkyvyys on riittävä. Lisäksi jos siihen paukkaisin sen mahdollisen 40 km/h nopeudella, niin periaatteessa autoilijan vaikutusmahdollisuudet on melko huonot. Täten on järkevää painottaa omaa toimintaa, että yritä itse toimia niin, että et joudu vaaratilanteeseen. Se on vähän niinkuin sen autoilijan auttamista.
Mutta samahan se on tuolla moto-puolella. Eli omalla käytöksellä ei saisi olla väliä ja jos autoon törmää, se on aina auton vika. Sitten kun autoilija sanoo, että ei nähnyt, niin kovana ääneen vastustetaan huomioliivien pakollisuutta koska ne ei näytä hyvälle, mutta sitten huudetaan pahaa saatanaa eli autoilijaa jonka syy se oli ja sitä rataa.
Ja kyllä varmaan jotkut funtsii autoa ostettaessa että miten hyvin se näkyy, ei vaan sitä miten hyvälle se näyttää. Ite karsastan mustia moottoripyöriä koska niitten näkyvyys on mustissa ajokamppeissa melko olematon.
Kyllä se yleensä näkyy, jos on sellaiset peilit että näkyy. Siinä mielessä aika huono tekosyy, että "en nähnyt koska se oli kuolleessa kulmassa". Uusiin kuorma-autoihin lakikin edellyttää apukuskin puolelle peilejä, joissa nuo kuolleet kulmat jäävät käytännössä hyvin olemattomiksi. Mutta vaikka lakikaan ei edellyttäisi, voisi sellaiset lisävarusteet hankkia jos on vaikeuksia nähdä niitä tienkäyttäjiä joita laki edellyttää väistämään.
Miten se menikään tuon pyörätienjatkeen kanssa ennen lakimuutosta, jolloin tuo KKO:n tapauskin oli sattunut? (Kysyn siis koska en muista.) KKO:n eriävässä lausunnossa kun nimenomaan todetaan, että pyöräilijä sai lain mukaan ajaa suojatien yli, ja talutusvelvollisuus hänellä alkoi vasta suojatien jälkeen jalkakäytävän liikennemerkin kohdalla. Vai oliko KKO:n jäsenellä vain faktat noin pahasti hukassa?
Väittäisin että tällaisissa tapauksissa lähes kaikki onnettomuudet olisi vältettävissä, jos autoilija malttaisi ryömittää autonsa hyvin hitaasti noin 10 cm kerrallaan siihen pyörätielle/suojatielle. Siis jos ei ole näkyvyyttä. En usko että kukaan silloin päin ajaa, ja jos ajaakin, niin auton vauhti on niin hidas että se kevyen liikenteen edustaja ehtii vielä väistämään ja autoilija ehtii jarruttamaan. Eli molemmat ehtivät reagoida.
Tällaisia paikkoja ovat erityisesti parkkihallien ulostulot ja pihat/porttikongit keskustassa (ainakin täällä Lahdessa).
Jos näen että joku tulee todella hitaasti ulos esimerkiksi parkkihallista, pysähdyn jo kaukana ja annan autoilijan rauhassa tulla ulos sieltä kolostaan. Sen sijaan sille tyypillisemmälle tapaukselle, että ajetaan viittäkymppiä ulos sieltä porttikongista poikittain kevyenliikenteenväylälle ja sitten vilkaistaan sivulle, ei kyllä löydy yhtään sympatioita.
Kertokaapa muuten miksi korkeimman oikeuden tulkinta ei sovi tilanteeseen kun tullaan pihalta tielle KVL:n yli?
Autoilija tulee marketin pihalta tielle ja törmää pyöräilijään joka ajaa kevyen liikenteen väylää. Autoilijan kannalta katsottuna ei ole mitään keinoa tietää että se ei ole jalkakäytävä vaan kevyen liikenteen väylä. Merkkejä ei tarvi laittaa joka pihan kohdalle.
Eikö silloin voida todeta että KO:n ennakkopäätökseen nojaten autoilija ei syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen? Sillä ei ollut mitään erityistä syytä oletaa että joku tulee pyörällä. Pyöräilijäkään ei ole mihinkään syyllinen koska sai ajaa siinä ja pyörätiemerkit oli sääntöjen mukaan laitettu.
Eikö tilanne ole autoilijan kannalta sama kuin em. tapauksessa? Onko pihalta tielle tultaessa jotenkin enemmän perusteltua lähteä siitä oletuksesta että siinä on laillista ajaa pyörällä kuin että lähestytään risteystä, jossa on suojatien edessä kolmio?
Mielestäni tuo korkeimman oikeuden "salomonin tuomio" oli vähän ongelmallinen. Toki oikein tarkkasilmäinen autoilija voi teoriassa haravoida niin tarkkaan risteysalueen vasenta puolta, että voi varmuudella todeta että KVL-merkkiä ei ole, mutta kun se on reuna edellä autoilijan tulosuuntaan nähden, niin se on mahdollista vasta hyvin lähellä risteysaluetta, ja varmaankaan se ei ole niitä päällimmäisiä asioita mitä autoilija tarkkailee siinä vaiheessa risteykseen tullessaan...
Suurin osa täällä postaavista ja autoilijalta ylimaallisia kykyjä vaativa ei ole autoa ajanut metriäkään.
KKO:n tapauksessa suojatien jälkeen oli jalkakäytävän merkki, ja se näkyy kyllä hyvin kun tuota suojatietä autolla lähestyy. Jalkakäytävän merkistä autoilija pystyi KKO:n tulkinnan mukaan päättelemään, etteivät pyöräilijät kyseistä suojatietä käytä.
Google Mapsissa sama risteys, joka ei muistaakseni ole erityisemmin muuttunut onnettomuuden jälkeen:
http://maps.google.fi/maps?f=q&sourc...,219.44,,0,9.2
Tältä se näytti siis autoilijan näkökulmasta. Autoilija tuli Viherlaaksontietä ja pyöräilijä Hirsimetsäntien kevyenliikenteenväylää oikealta, pensasaidan takaa. Vasemmalla näkyy jalkakäytävän merkki.
Ketju oppinu liittämään kuviahttp://www.fillarifoorumi.fi/forum/i...ons/icon14.gif