Printable View
Tuo vauhti on mahdollinen. Tiedän kokemuksesta pudotettuani +55kg lääkärin valvonnassa. Tiedän kuitenkin, etä tuolla vauhdilla sitä ei tehdä ilman vaikutuksia lihaksistoon. Läskin mukana lähtee muutakin. Toki metaboliikka on yksilöllistäkin ja eri ihmisillä, taustoilla saattaa toimia eri tavoin. Se kuinka pysyvää tuollainen parissa viikossa otettu 4kiloa on - aika näyttää...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Nyt alkaa olla 18 kiloa poissa pahimmasta. Olen tullut siihen tulokseen että laihdutuksen auktoriteeteistä Patrik Borg on melko oikeassa. Hänen mukaansa pitää laihduttaa hitaasti. Pari kiloa kuussa. Se tarkoittaa noi 500-600 kilokalorin vajetta. Liikunnalla kerätyt kalorit pitää ottaa mukaan laskentaan, muuten ollaan liian suurilla vajeilla ja lihasta häipyy melkoista vauhtia. Pitää syödä normaalia ruokaa ja lähteää siitä, että ei laihduta vaan muuttaa elmäntapansa. Näin minä olen painoni pudottanut ja pitänyt jo pari vuotta vakaana. Hiihtokauden jälkkeen pudotin vielä kolmisen kiloa pois kahdessa kuukaudessa. Silloin kun treennaa kovempaa ei saa olla isoilla vajeilla vaan jopa pienellä plussalla. Muuten palautuminen hidastuu. Voihan sitä nopeamminkin pudotaa, mutta tuloksena on jojottaminen, joka vaarantaa terveyden. Hormonituotanto voi muuttua pysyvästi niin että metabolia laskee ja sittenpä takaisin lihominen on melko todennäkoistä.
Jenkkien Suurin pudottaja - kilpailujen osanottajista on yli 90% kuulemma lihonut takaisin painonsa ja jopa yli lähtöpainon.
Kaikkea saa syödä kunhan pitää pienen vajeen. Näin olen tehnyt ja olen omaan painooni tyytyväinen ja syön mielelläni terveellisesti, hyvin ja kohtuullisesti.
Erittäin hyvin sanottu siinä^
On tullu vahingossa kokeiltua liian suuret miinukset ja monet muut. Omalla kohdalla huomannut, että jatkuva miinuksella olo ei ole hyväksi. Välillä hyvä pitää normina tai jopa plussalla. Juurikin jos treenaa yhtään tavoitteellisesti.
Elimistö tottuu vähän kaikkeen. Sitä on hyvä vähän sysätä johonkin suuntaan välillä.
Tuossa vielä hyvä kirjoitus aiheeseen liittyen. Itse söin liian vähän treeniin nähden.
https://www.google.fi/amp/s/lihastoh...s-heikura/amp/
Sent from my ONEPLUS A5010 using Tapatalk
Erittäin hyvin sanottu siinä^ ja ^^ :)
Mä sen verta lisäisin tuohon, että laihiksella monella homma kaatuu liian pieneen ravintoaineiden saantiin. Tässä olen kuullut aika paljon viime aikoina tarinoita laihdutuskuureista, joissa vedetään lounaalla parin desin kasviskeitto ja muutenkin tiputetaan kalorit todella pieniksi. Se ei yksinkertaisesti toimi. Mikäli aikoo laihduttaa ja sen lisäksi vielä urheilla on proteiinin saannista pidettävä huolta ja sitä on peräti korostettava. Mulla kroppa ilmoittaa välittömästi jos proteiinia ei ole saanut riittävästi ja sitten alkaa se pohjaton nälkä joka saattaa kestää päivätolkulla. Tällä uudella menetelmällä proteiinia tulee syötyä 130-150 grammaa päivässä (mikä on yhä vähän jos vertaa todella aktiivisen urheilijan suosituksiin) eikä nälkä ole enää pohjaton vaan menee ohi normaalisti syömällä. Proteiinin riittävä saanti ehkäisee lihaskatoa ja mahdollistaa jopa lihaksen kasvattamisen kalorivajeen aikana.
Olen myös huomannut, että tosi hyvä tapa saada riittävästi proteiinia terveellisesti on vegaaniset proteiinivalmisteet kuten nyhtis, härkis, tofu, seitan jne. Näiden kanssa rasvaa tulee kohtuullisesti proteiinimäärien pysyessä korkeina, eikä näistä tule lihan haittavaikutuksia (ongelmat suoliston toiminnan ja syöpäriskin kasvamisen kanssa). Vegaanisten proteiinien kanssa on vain syötävä korostuneen monipuolisesti, että saa riittävästi kaikkia olennaisia aminohappoja. En toisaalta ole vegaani (vielä, ehkä joskus...) ja saan aminohappoja sekä maitotuotteista, että siitä rajallisesta lihamäärästä mitä nykyisin syön. Paras tapa kasvisruuan kanssa aminohappojen saantiin on yhdistellä proteiinilähteitä, eli tofun kanssa nyhtistä ja papuja jne.
En itse juuri välitä lihan korvaamisesta pelkillä puhtailla kasveilla (pavut, herneet), koska tällöin ruuasta jää uupumaan se täyteläisyyden tunne, jonka liha tuo aterioihin. Tämä korvaantuu juurikin noilla jalosteilla. Esim. voissa kullanruskeaksi paistettu marinoitu jalotofu, johon paljon pippuria päälle, voittaa mennen tullen kaikki kaupan valmiit marinoidut kuivat lihakäntyt. Oikeastaan jos aikoo tehdä parempaa lihasta, on se tehtävä korkearasvaisista leikkeistä (kassler, paistileike, entrecote) ja marinoitava itse.
On itseasiassa jopa aika vapauttavaa, kun lihasta on tullut erityinen luksusruoka. Jos meillä tehdään lihaa, se tehdään sitten kunnolla eli kunnon rasvainen maukas pala johon lihan makua tukevat mausteet päälle. Muuten mennään aika pitkälti kasvisravinnolla. Keskinkertainen liha tuntuu kauhealta tuhlaukselta ja luonnonvarojen haaskaamiselta.
Huh. Tulipas hirveää hippipaskaa. Sori siitä :D
Ihan luettavaa settiä :D Kannattaa muistaa, että kaikilla meillä on erilaisia taustoja. Ylipainon määrä vaihtelee. Laihdutusyrityksiä takana enemmän tai ei yhtään. Jotkut tarvitsevat oikeasti näkyvän "startin" joka palkitsee riittävästi, jotta syntyy usko siihen että laihtua voi jos tahtoo ja syntyy kärsivällisyys tehdä pitkäjänteistä työtä, joka palkitsee mutta ottaa hieman aikaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Kun omalla kohdalla oli pakko pudottaa nopeasti ja paljon, niin se tehtiin VLCD-dieetillä lääkärin tarkkailussa. Oli melkoista vääntöä alkupäivinä mutta elimistön mennessä ketoosiin katosi nälän tunne (omalla kohdalla). Paino putosi todella nopeasti ja lähti tuossa tohinassa lihaksiakin vaikka ravintoterapeutin johdolla lisäproteiinia kiskoin. Mutta juuri tuo dieetti, sen tulokset loi uskon siihen, että kaloritaulukot ja ravintoaineiden punnitseminen ei valehtele vaan tuottaa positiivisen lopputuloksen.
Kun tuossa pääsi vauhtiin, niin oppi tekemään erilaisia salaatteja, uunijuureksia ja muuta mahan täytettä. Ei ollut edes nälkä ja paino vaan putosi. Veks jäi valkoinen leipä, punainen liha, rasva puhumattakaan makkaroista, pullista tai kakuista. Makeaa en ole ikinä syönyt ongelmaksi, joten tuota ei tarvinnut lopettaa / säädellä. Kaikkea muuta siten mussutin/mussutan edelleen niin paljon kuin huvittaa. Salaattia, vihanneksia, juureksia, hedelmiäkin melkein rajoituksetta. Leipää tummana ja valkoista lihaa + kananmunia. Hyvin jaksaa kuntoilla fillarilla 8 - 10tkm/v - en urheile tai hae maksimaalista suorituskykyä.
Tuossa hiukan juttua myös laihtumisesta.
Ihminen lojuu itsensä kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä” https://www.hs.fi/tiede/art-20000059...6fbc5f5d16c1ea
Maksumuurin takana. Mutta voit referoida toki [emoji3]
Sent from my ONEPLUS A5010 using Tapatalk
Pitäis liikkua enemmän, istuminen tappaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
No tuo nyt ei ollut uutta ja mullistavaa [emoji23][emoji1787]
Sent from my ONEPLUS A5010 using Tapatalk
Toivotaan näin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Omalta kohdalta voin sanoa, nyt kun on joulun herkuttelun jälkiä korjaillut pienellä painonpudotuksella, ihan sen alun jälkeen on mennyt ihan mukavasti kun elimistö on tottunut vähän vähempään, lihaksetkaan ei ole kipeytyneet ja palautuminen on yhä toiminut normaalisti, liika miinuksella olo kun näkyy ainakin itsellä varsin nopeasti treeneissä palautumisessa. Salitreenin perusteella myös voimatasot on pysyneet hyvin tässä tiputtaessa. Tavoite on siis tiputtaa n. puoli kiloa viikossa ja matkaa tavoitteeseen on nyt jäljellä sellainen 2.5 kg. Rasvaprosentti tällä nykyisellä painolla on tuolla 10-11% välillä (pihtimittauksella Pajulahdessa), saa nähdä kun se prosentti tippuu taas alle 10% niin onko sen seurauksena jälleen jatkuvasti kylmä. Jos on niin pitänee sit ottaa painoa takaisin muutama kilo niin saan tuon prosentin takaisin sinne päälle kymmeneen jolla on tuntunut pärjäävän hyvin talvet.
Tsimanéiden suhteellisen pitkää ikää selittää tutkijoiden mukaan se, että nämä metsästäjä*kerääjät liikkuvat huomattavasti. He kulkevat tyypillisesti 9–14 kilometriä eli 12 000–18 000 askelta päivässä. Pohjoisessa Tansaniassa elävän hadzaheimon jäsenten fyysinen aktiivisuus puolestaan ylittää jo päivässä sen, mihin keskiverto yhdysvaltalainen pääsee viikossa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
MIELENKIINTOINEN havainto on se, että näiden metsästäjä-kerääjien liikkuminen vaikuttaa vain vähän heidän päivittäiseen energiankulutukseensa. Hadzat polttavat saman määrän kaloreita päivässä kuin paikallaan pysyttelevät länsimaalaiset. Liikunta onkin Pontzerin mukaan huono keino laihtua.
Jatkuva liikkuminen säätelee kuitenkin tapaa, jolla hadzojen keho kuluttaa energiaa. Se myös käynnistää elimistössä laihtumista tärkeämpiä tehtäviä. ”Aineenvaihdunnan tutkimukset ovat osoittaneet, että lihasten käyttäminen vapauttaa satoja molekyylejä kehoon. Olemme vasta alkamassa oppia niiden fysiologisia ulottuvuuksia”, Pontzer sanoo.
Liikunnan aikana elimistössä vapautuu muun muassa endorfiinihormoneja, jotka ovat kehon luonnollisia kipulääkkeitä, ja jotka kohentavat mielialaa. Liikunnan hetkellä elimistössä on myös enemmän esimerkiksi serotoniinia ja noradrenaliinia, joiden alhaiset tasot yhdistyvät masennukseen.
MERKITTÄVÄÄ näyttöä on myös siitä, että kestävyysliikunta vähentää kroonista tulehdusta. Se on vakava riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Liikkuminen tasaa stressihormoni kortisolin nousua aamuisin. Se parantaa insuliiniherkkyyttä, jonka aiheuttaa kakkostyypin diabetesta.
Lisäksi liikunta tukee immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentää useiden syöpien riskiä. Liikunta panee kehon työskentelemään paremmin. Keskeisin metsästäjä-kerääjiltä saatava oppi kuuluu, että määrä ratkaisee enemmän kuin teho. He liikkuvat auringonnoususta hämärään asti, yli kaksi tuntia päivässä, enimmäkseen kävellen.
Minä siis aloitin kevyen "dietin" tänään kun joulukilot jäi päälle. :)
Samassa artikkelissa myös:
”
Ihminen on vuosimiljoonien aikana tarvinnut myös voimiaan. Kun ihminen vanhenee, lihasvoima on entistä tärkeämpi ihmisen hyvinvoinnille.
Voiman harjoittaminen on jopa hieman tärkeämpää kuin kestävyyden, sanoo liikuntabiologian professori Keijo Häkkinen Jyväskylän yliopistosta.
Voimaharjoittelu olisi syytä aloittaa viimeistään viidenkymmenen tienoilla, sillä 55–60 ikävuoden paikkeilla lihasten surkastuminen kiihtyy.
Naisille voimaharjoitukset voivat olla jopa tärkeämpiä kuin miehille.
Syynä on se, että vaihdevuosien jälkeen naiset menettävät keskimäärin 1–2 prosenttia luumassastaan joka vuosi. Voimaharjoittelu auttaa ehkäisemään lihasten menetystä.
Häkkinen neuvoo harjoittamaan myös nopeusvoimaa. Sitä tarvitaan esimerkiksi siihen, että nousee istumasta seisomaan. Sitä tarvitaan korjaamaan asentoa, jos horjahtaa.
”
No ei ole tapahtunu, tai sitten poikkeus vahvistaa säännön. Miten vaan, mutta ei ole tapahtunu. Mielestäni oon kestävyysliikuntaa, samoin kilpailuliikuntaa, harrastanu "aika paljo".....Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Nyt ei sitten vaan enää jaksa, eikä inspiroi. Aloitin hiihtoharrastuksen jo 6 -vuotiaana, ja satasen pyöräilylenkkejä tein 11-vuotiaana.....ai tämä oli painonhallinta-topicci. No paino on todellakin pysyny hallinnassa, joskus tosin hallitsemattomassa...laskusuunnassa.
Entäs tuon pyörän päällä istuminen? Tappaako sekin?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Lähetetty minun XT1635-02 laitteesta Tapatalkilla
Voi tappaakin jos vaikka rattijuoppo tai norjalainen asuntovaunuilija ajaa päälle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Petri Väisänen
Linkkasin tämän Hesarin jutun tähän laihdutusketjuun kun siinä sivuttiin tätä liikunnan vaikutusta laihdutukseen.
Eli kyllä se ruoka on tärkeämmässä roolissa...
Liikunnan vaikutus painoon. Nyt kun on lääkärin määräyksestä huilaillut fillaroinnista, niin on neljässä viikossa tullut painoa melko tasan kolme kiloa 'till. Joo ja tunnen oman painoni aika hyvin päivittäisen seurannan vuoksi ja satunnaiset erot on tuosta eliminoitu. Eli kyllä se liikuntakin jotain kuluttaa - ei niin paljon kuin toivoisi, mutta jos syöpöttely ja jolkottelu on tasapainossa ja toinen jää veks, niin kyllä se vaan alkaa näkyä, jos ei osaa suhteuttaa sitä toista.
Milloin on tuo jossain vaihe?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Kiinnostaisi siis tuo aihe.
Älkää pahastuko... Voitteko kuvitella että ongelma on päinvastainen. Kilot tahtoo kadota ihan väkisin ja siitä sitten kärsii. Liikkuisin vaikka enemmänkin, mutta pitää rajoittaa ettei liikaa kuluta. Totaalisella liikunnan lopettamisella tulee vuodessa 10kg, tosin ei sinne mihin sen haluaisi. Syön kyllä kaiken minkä kiinni saan, ettei se siitä jää kaivertamaan. Lähinnä pelkään että kun ei kaikki syöminen näy vyötäröllä, niin suoniston seinämissä sitten.
Menin tässä vaivojani valittelemaan valkotakille, hän kysy onko nuo posket menny lommolle tämän vaivan aikana, totesin niiden aina olleen lommolla. Podaus ei ole kiinnostanut ikinä, mutta ruoka sitäkin enemmän, kuin possu, kaikki menee mitä eteen kannetaan, vaimokin tuota ihmettellee kun en liho. Hänelle tuumin - vilkas aivotoiminta kuluttaa paljon!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Johonkin se katoaa, yksi hiilijalanjälki sentään, ainoaksi merkikisi jääneekin.
Bodareiden ruokavaliossa epäilyttää juurikin suonien tukkeutuminen. Voisihan sitä ostaa sellaisen säkin proteiinilisää, mutta ei varmaan ole kemikaalit hyväksi... Rasvat ovat aiheuttaneet kuvotusta. Siis ei henkistä, vaan vatsa nurinpäin tunne. Esim. tonnikala öljyssä=kuvotus, vedessä ei. Muuten kyllä öljy on hyvä idea ja voin itsekin kokeilla.
Kyllä minä penkissä voimailen ja leukoja vetelen. Päälajini on pitkänmatkan juoksu ja luulen että tulokset huononee jos kovin intoudun lihasta kasvattamaan. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta kun olen väärässä.
Eihän tämä ole kuin ulkonäkö ja kylmänsietoon liittyvä asia, mutta välillä tulee punnittua asiaa noiden ja liikuntakyvyn välillä. Toistaiseksi tyydyn välttelemään peilejä ja puen useamman kerroksen.
Oli se vain hienoa aikaa vedellä maantiepyörällä satasen lenkkejä kieli ulkona lepattaen. Pakko oli luopua mittarista kun vaatteet olisi kohta pitänyt ostaa lastenosastolta. Siinä ei sitten ole paljon syytä ajella kovin kovaa kun ei tiedä vauhdista tai matkasta... Mutta aikansa kutakin.
Kiitos kun rikoit lupauksesi, sillä olivat ihan päteviä neuvoja. Kyllä minä teen kaiken päälle ne kevyet treenit. Kaikki ei sitä ymmärrä, joten muutkin, kovan treenin päälle ihan vaan pötslöjöö tai hölkyn kölkyn tahtia!
Ehkäpä se luonnollinen koko ja rakenne on ajanut hoikkana pitävään toimintaankin. Kyllä kalorit on täällä sitä luokkaa jo ollut että ihan hirvittää. "Massakausien" jälkeen on todellakin raskasta cooperissa ja kilot lähtee taas pois liki ekalla lenkillä. Vähän turhalta on tuntunut ns. rapauttaa kuntoa parin lisäkilon tähden.
Mutta siis, jos kiloja kiroaa, niin joku niitä taas haluaa. Mahtavaa olisi jos saisi repiä oikein kunnon treenejä ja siinä olisi laihtumisen hyötykin, sen pelon sijaan.
Ei toimi noin minun kroppani, ei, semmonen maratoonarin vartalo sanoi kuntosalivetäjä ja teinivaatteet sopivat, vaikka seniorpuolelta sais jo katellakin, 174/83 sentit ja 64 kilot. Kutsuntapaino edelleen, mutta ei ole ollut tavoitekaan painon kasvattamiseen, onpahan edes jokin asia elämässä keveä, kun maailma ahistaa...
Sähköpostiin tulee koko ajan jotain ihme laihdutus kuuri ym ja olikohan tänään joku vadelma uute jos sitä kokeilis niin miten äijän kävis :eek:
Eikait sitä ajeta siksi kovaa, kun on mittari. Mittari on vaan siksi että tietää kuinka kovaa ajetaan, tai no kovaa on suhteellinen käsite. ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Kyllä ne keskarikyttäilyt loppui siihen paikkaan kun mittari lähti, se on ihan terveellistä. Loppui kyllä pitkät matkatkin... Se paha.
Öö.. Ei izmolle laihdutusvadelmiaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo