"Gravel Grinding" -fillarit
Olen jostain syystä katsonut himoiten Kinesis Tripster ATta. Britit eli omat ovat pitäneet kovasti mölyä tästä. Ajattelin että josko rungon hinta laskisi niin tilaisin. Eilen kävin Winstanley bikesin sivuilla ja sieltä löytyi 60 cm 660 euron hintaan. Pohdin pitkään että kele otetaan tuo räväkkä keltainen ja sitten taas järkevä minä (real me?) puolsi sinistä. Päädyin lopulta keltaiseen huomiotalouden hengessä.
Tänään olikin eilinen 20% alennus vaihtunut sitten 10% ja saatavuus ennakkovaraukseksi. Omani on jo lähtenyt kohti kotimaata. Sitten alkoikin pohdinta kuinka tehdä jo olemassa olevasta 105- setistä 1 x 11 tyyppinen. Ja sieltähän tuli vastaan Woolf tooth. Eilisehtoolla tilasin sitten vielä kahteen kiekkosettiin sovitteet 12-milliselle thru-akselillle.
"Gravel Grinding" -fillarit
Tuota, erotetaanpa nyt kuitenkin pyörän runko ja ”kulutusosat”. Rungollahan mennään vaikka kuinka kauan ja ketjuja taas pitää vaihtaa ajosta riippuen 1500 - 3000 km välein riippuen olosuhteista. Etu- ja takarattaita yleensä hieman harvemmin, kuten jo edellä tuotiin esiin. En usko että kovinkaan moni meistä pohtii tuon rungon kestävyyttä ellei siihen ole jotain erityissyy.
Ainoa mieleeni tuleva ja ainakin epääkaupunkiseudulla vallitseva erityissyy voi jollain olla se, että ei halua altistaa teräsrunkoista kuljintaan alati lisääntyvälle suolakylvylle. Siitä taas enemmän toisessa säikeessä, joka alkaa varmaan pian aktivoitua.
Mutta tuo Boombtrack on tietääkseni hiilikuitua. Itselläni oli aikaanaan reilusti yli kolmen tonnin arvoinen hiilikuituinren kuljin hiekkatierytistelyyn enkä ole sitä säästellyt ja sillä mennään edelleen.
"Gravel Grinding" -fillarit
Hiekkatierymistely tosiaan syö minunkin mielestäni osia kaikkein eniten. Toisaalta ajelen hiekkateillä usein lähes samoja matkoja kuin maantiellä. Joten jos vaihdan maasto- ja gravelkalustoon ketjut ja muut kulutusosat noin kerran vuodessa, on maastossa kasassa ehkä joku 1200 km ja gravelosastolla hyvinkin joku 4000 km. Tällöin on jo toinen ketju menossa.
Yksi keskeinen seikka on pitää huolta siitä, että ketju ei ui öljyssä. Mitä enemmän on voiteluainetta ketjun ulkopinnassa, sitä enemmän se kerää epäpuhtauksia. Minkään muun kaluston voimansiirtoa en hoida yhtä usein ja huolellisesti kuin juuri gravelosastoa. Minä olen erittäin allerginen ketjuista lähtevälle rahinalle ja niinpä putsaankin niitä lähes päivittäin.
"Gravel Grinding" -fillarit
Campa täyttä rautaa. Valitettavasti minulla toistaiseksi vain maantieosastolla. Siellä tuntuu kestävän ikuisesti.
Minä puhallan ”pillillä” (kompuralla) ketjut usein. Tämähän vie samalla rasvat, mutta sitten perään liitos kerrallaan voitelua. Annan vaikuttaa seuraavaan aamuun ja sitten rätillä pyyhintä. Työlästäkö? On varmasti, mutta helpompaa kuin tuo pesu.