"Gravel Grinding" -fillarit

Olen jostain syystä katsonut himoiten Kinesis Tripster ATta. Britit eli omat ovat pitäneet kovasti mölyä tästä. Ajattelin että josko rungon hinta laskisi niin tilaisin. Eilen kävin Winstanley bikesin sivuilla ja sieltä löytyi 60 cm 660 euron hintaan. Pohdin pitkään että kele otetaan tuo räväkkä keltainen ja sitten taas järkevä minä (real me?) puolsi sinistä. Päädyin lopulta keltaiseen huomiotalouden hengessä.

Tänään olikin eilinen 20% alennus vaihtunut sitten 10% ja saatavuus ennakkovaraukseksi. Omani on jo lähtenyt kohti kotimaata. Sitten alkoikin pohdinta kuinka tehdä jo olemassa olevasta 105- setistä 1 x 11 tyyppinen. Ja sieltähän tuli vastaan Woolf tooth. Eilisehtoolla tilasin sitten vielä kahteen kiekkosettiin sovitteet 12-milliselle thru-akselillle.

Tuli hommattua uus cc/gg pyörä, mutta siinä ei ole lokareille lainkaan kiinnikkeitä. Internet haku ei oikein tuota osumia niin tietääkö joku mistä sais tuollaiset clip-on lokarit n 38m renkaalle? Eli vähän kuin sks racebladet mut vaan paljon leveemmät.
Toinen vaihtoehto ois sitten laittaa pysyvästi esim jotkut bluemelsit, mutta jotakin adaptereita näihin pitäis jostain hankkia mutta mistä?

Minä hain tuollaiset Etrasta. 20 mm putkelle 16 mm kannake kiristyi hienosti. Maalasin ne vielä mustaksi ennen asennusta...

https://nordic.kramp.com/store/agro-...product/289835

Noilla hoituu alakiinnityspisteet ja takahaarukan silta, hyvä homma! Mites etuhaarukan yläkiinnitys jos ei oo haarukassa reikää?

Mä väsäsin senkin noiden avulla. Mutta 29" maasturin jäykkään keulaan...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mantis

Noilla hoituu alakiinnityspisteet ja takahaarukan silta, hyvä homma! Mites etuhaarukan yläkiinnitys jos ei oo haarukassa reikää?

---

Jos haarukan kaulaputki on alapuolelta avointa mallia niin voi varmaan soveltaa SKS Shockboardin kiinnitykseen tarkoitettuja hiluja.
Eli tuollaista expanderia https://cdn.bike-discount.de/media/o...744_887227.jpg
Sarjassa on niitä erikokoisille reijille. https://www.bike-discount.de/en/buy/...ockblade-30411

Itse laitoin hiilikuituhaarukkaan jossa on alumiininen kaulaputki sellaisen systeemin että löin sinne putkeen alakautta 1" kaulaputkelle tarkoitetun tähtimutterin kun se sattui sinne sopimaan. Tuli todella tukeva kiinnitys.
Lokasuojaan sitten vaan reikä ja litteäkantaisella ruuvilla kiinni.

Onko täällä kukaan päässyt vielä livenä näkemään Rosen uutta backroad mallia?
Backroad on itsellä yksi vahva vaihtoehto uudeksi pyöräksi kun haussa olisi pyörä gravel-käyttöön ja yhtäläillä cx-pyöränä kapeammilla renkailla. Onko porukalla millaiset kokemukset ylipäätään Rosen pyöristä? Mikä voisi olla hyvä kilpailija tuolle?

Salsa julkaissut uuden 2019 Warbirdin:

https://salsacycles.com/bikes/warbir...bon_tiagra_700


Asiaan täysin liittymättä, saako Canyon Grailiin asennettua siististi dropper postin sisäisillä piuhoituksilla?

Feltin roadplus-malli ei taida olla vielä täällä ollut:
https://eu-en.feltbicycles.com/collections/breed

https://bikerumor-wpengine.netdna-ss...y-1068x641.jpg

Pinarelloon voi luottaa. Melkeen yhtä hirveä kuin De Rosa Tango.

Toi vinoputki näyttää siltä kuin sisällä olisi akku(ja).

Siis ihan hirvee, onneksi me ostamme Kanjoneita ja Spessuja ja mitä niitä nyt on ettei tartte hiekkateillä tuollaisia katsella.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Joni.O

Onko täällä kukaan päässyt vielä livenä näkemään Rosen uutta backroad mallia?
Backroad on itsellä yksi vahva vaihtoehto uudeksi pyöräksi kun haussa olisi pyörä gravel-käyttöön ja yhtäläillä cx-pyöränä kapeammilla renkailla. Onko porukalla millaiset kokemukset ylipäätään Rosen pyöristä? Mikä voisi olla hyvä kilpailija tuolle?

---

Mun nähdäkseni backroadin runko on sama kuin aiemmassa Xeon crossissa ja gravelissa oli. Mulla on käytössä graveloitu cross (lue vaihdettu gravel gummit), eikä pyörästä voi pahaa sanaa sanoa. Jäykkä mutta mukava runko, sopiva geometria maantiehenkiseen gravelointiin ja polkuiluun ja hyvät osat kohtuuhintaan. Palvelee erinomaisesti menohaluisena yleispyöränä. Rosesta ei ole muuten omaa kokemusta, mutta on niitä ajokaverit kehuneet.

Tämä 2019 Sutra LTD -testiraportti Madeiralta on kivaa luettavaa. Enemmän ehkä Madeiran vuoksi kuin Sutran, mutta siitäkin huolimatta.

https://singletrackworld.com/wp-cont...3-IMG_8448.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pätkä

Pinarello Grevil

---

Tuolle onkin käyttöä jo ensi kesänä Tourilla! :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Tämä 2019 Sutra LTD -testiraportti Madeiralta on kivaa luettavaa. Enemmän ehkä Madeiran vuoksi kuin Sutran, mutta siitäkin huolimatta.

---

Rove LTD ja Madeira tarkoitit varmaan, tai sitten Sutra on piilotettu tosi hyvin tai osuu johonkin sokeaan täplään päässäni.

part one, eli varmaan yhdessä kuvassa näkyvä Sutra LTD ja Libret tulevat myös käsittelyyn.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Feltin roadplus-malli ei taida olla vielä täällä ollut:
https://eu-en.feltbicycles.com/collections/breed

---

Saman merkin adventuremalli:

https://eu-en.feltbicycles.com/collections/broam

Melko samanhenkisiä ovat keskenään gravel ja adventure.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti scellus

Rove LTD ja Madeira tarkoitit varmaan, tai sitten Sutra on piilotettu tosi hyvin tai osuu johonkin sokeaan täplään päässäni.

---

Juu meni Konat sekasin. Onneks saari sentään meni oikein.. :D

Minkä vuoksi pitää olla noin julmettu emäputki, jos sitä pitää kompensoida -17 tms. asteisella stemmillä?

https://cdn.shopify.com/s/files/1/00...g?v=1534272306

^nythän siinä on säätöalue kohdillaan aiottuun käyttötarkoitukseen. Kuvaa varten noin päin ja kun stemmin kääntää, niin voidaan oikeasti käyttää alaotettakin retkiajoon.

Stemmi näyttää minusta hyvältä noin.

Millaiseksi olette mieltäneet gravel pyörien elinikäodotteen? Bombtrackin Hook EXT-C houkuttaisi kovasti, mutta vähän mietityttää kauanko pyörä pysyy kasassa jatkuvassa hiekkakylvyssä.

Nykyinen alle 1000 euron 1x11 budjettigravel on vajaan kauden ajoissa jo hioutunut sen verran paljon, että noin iso taloudellinen panostus tuntuu melko raskaalta. Pyörää olen kuitenkin suojaillut teipein ja pitkin lokasuojin, sekä suihkutellut vähintään joka toisen lenkin välein.

Sramin ketju antautuu hiekalle 1000-1500 kilometrin kohdalla, takapakan ahkerimmin käytetyt keskirattaat kestävät omassa ajossa 2-3000 km.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Spire

Millaiseksi olette mieltäneet gravel pyörien elinikäodotteen? Bombtrackin Hook EXT-C houkuttaisi kovasti, mutta vähän mietityttää kauanko pyörä pysyy kasassa jatkuvassa hiekkakylvyssä.

Nykyinen alle 1000 euron 1x11 budjettigravel on vajaan kauden ajoissa jo hioutunut sen verran paljon, että noin iso taloudellinen panostus tuntuu melko raskaalta. Pyörää olen kuitenkin suojaillut teipein ja pitkin lokasuojin, sekä suihkutellut vähintään joka toisen lenkin välein.

Sramin ketju antautuu hiekalle 1000-1500 kilometrin kohdalla, takapakan ahkerimmin käytetyt keskirattaat kestävät omassa ajossa 2-3000 km.

---

Kyyl ainakin seuraavat 10-15 vuotta suunnittelin painelevan menemään nykyisellä teräsrunkoisella. Vanha työmatkajuhta jouti kiertoon ja Sutra LTD -19 tuli fätin ja muovisen maantiekoneen kaveriks 8/2018. Nyt kilometrejä 1100km. Ehkä 80% sorateitä. Pitkät loksut paikoillaan nyt n. kk ajan. Aika nopeesti sulla antautunut kettinki :S Tarvii keväällä kahtella onko täälläkin jo Sramin voimansiirto valmis.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Spire

Sramin ketju antautuu hiekalle 1000-1500 kilometrin kohdalla, takapakan ahkerimmin käytetyt keskirattaat kestävät omassa ajossa 2-3000 km.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

---

Sramiltakin taitaa olla useamman laatuista ketjua ja ainakin kmc ketjuissa on isot erot käyttöiässä mallien välillä.
Ja mitä "likaisemmat" olosuhteet niin sitä tärkeämpää on että ketjurasva ei kerää likaa, joka sitten kuluttaa esim rattaat.

Tuota, erotetaanpa nyt kuitenkin pyörän runko ja ”kulutusosat”. Rungollahan mennään vaikka kuinka kauan ja ketjuja taas pitää vaihtaa ajosta riippuen 1500 - 3000 km välein riippuen olosuhteista. Etu- ja takarattaita yleensä hieman harvemmin, kuten jo edellä tuotiin esiin. En usko että kovinkaan moni meistä pohtii tuon rungon kestävyyttä ellei siihen ole jotain erityissyy.

Ainoa mieleeni tuleva ja ainakin epääkaupunkiseudulla vallitseva erityissyy voi jollain olla se, että ei halua altistaa teräsrunkoista kuljintaan alati lisääntyvälle suolakylvylle. Siitä taas enemmän toisessa säikeessä, joka alkaa varmaan pian aktivoitua.

Mutta tuo Boombtrack on tietääkseni hiilikuitua. Itselläni oli aikaanaan reilusti yli kolmen tonnin arvoinen hiilikuituinren kuljin hiekkatierytistelyyn enkä ole sitä säästellyt ja sillä mennään edelleen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila

^nythän siinä on säätöalue kohdillaan aiottuun käyttötarkoitukseen. Kuvaa varten noin päin ja kun stemmin kääntää, niin voidaan oikeasti käyttää alaotettakin retkiajoon.

---

Entäs, jos haluaakin välillä laittaa sliksit alle ja ajella asfalttilenkkiä maastoajoasentoa aerodynaamisemmin? Noissa säädöissä taitaa kahvat olla aikalailla samassa tasossa satulan kanssa. Vaikea kuvitella, miksi kukaan haluaisi tanko enää yhtään ylemmäs, edes retkiajossa. Mutta mistäpä sitä muiden mieltymyksistä tietää...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Spire

Millaiseksi olette mieltäneet gravel pyörien elinikäodotteen?

---

Omastani odotan loppuelämän fillaria. Eli sellaiset 15-25 vuotta vielä.

Lainaus:

---

Nykyinen alle 1000 euron 1x11 budjettigravel on vajaan kauden ajoissa jo hioutunut sen verran paljon...

---

Hioutunut? Mitä se haittaa?

Lainaus:

---

Sramin ketju antautuu hiekalle 1000-1500 kilometrin kohdalla, takapakan ahkerimmin käytetyt keskirattaat kestävät omassa ajossa 2-3000 km.

---

Puhdas voimansiirto kuluu hitaammin.

Mutta tosi on, itselläkin tuntuis gg:n ketjut ja rattaat kuluvan nopeammin kuin maastopyörien. Hiekka ja pöly syö metallia enempi kuin muta. Suolattuja väyliä välttelen mahdottomuuksien mukaan.

Rungon kestävyydestä en sinänsä ole huolissani, kosmeettinen kuluma on oma juttunsa. Mutta putkiosia lukuunottamatta lähes koko pyörä onkin sitten ainakin jollakin tasolla kuluvaa osaa, joiden hiekankesto hieman itseä ainakin arveluttaa. Kiekkojen laakereiden suojaus tietysti, mutta myös kaikki muut komponentit, jotka liikkuvat toisiaan vasten ja ovat alttiita tuolle joka paikkaan pääsevälle hiekalle.

Puhtaan voimansiirron ja oikeanlaisen voitelun allekirjoitan kyllä, mutta märkä hiekka tarttuu kyllä ihan millä aineella kyllästettyyn ketjuun tosi tehokkaasti.

Jatkuvalla putsaamisella ja voitelulla noita ongelmia takuulla välttää, mutta liiallisuuksiin menevä huollon ja puhtaanapidon tarve sotii kyllä käyttöesine ajatusta vastan

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Minkä vuoksi pitää olla noin julmettu emäputki, jos sitä pitää kompensoida -17 tms. asteisella stemmillä?

https://cdn.shopify.com/s/files/1/00...g?v=1534272306

---

Minusta lähes kaikki gravell pyörät on pilattu tolkuttoman korkealla emäputkella. Focuksen parlane näyttää samanlaiselta kirahvilta.

Joo, katselin joskus Spessun Divergeä. Mulle sopivalla reachillä stack on n. 60 mm :eek: korkeampi kuin omassa toisessa maantiepyörässä. 605mm vs. 662mm. Outoja on mitoitukset.

Hiekkatierymistely tosiaan syö minunkin mielestäni osia kaikkein eniten. Toisaalta ajelen hiekkateillä usein lähes samoja matkoja kuin maantiellä. Joten jos vaihdan maasto- ja gravelkalustoon ketjut ja muut kulutusosat noin kerran vuodessa, on maastossa kasassa ehkä joku 1200 km ja gravelosastolla hyvinkin joku 4000 km. Tällöin on jo toinen ketju menossa.

Yksi keskeinen seikka on pitää huolta siitä, että ketju ei ui öljyssä. Mitä enemmän on voiteluainetta ketjun ulkopinnassa, sitä enemmän se kerää epäpuhtauksia. Minkään muun kaluston voimansiirtoa en hoida yhtä usein ja huolellisesti kuin juuri gravelosastoa. Minä olen erittäin allerginen ketjuista lähtevälle rahinalle ja niinpä putsaankin niitä lähes päivittäin.

Ehkä 1x11 myös nopeuttaa kulumista jonkin verran?

Mä olen hyljännyt öljyt jo vuosia sitten ja luottanut Holmenkolin Lube Extremeen (ja Campagnoloon.. ;)). Mä olen laiska pesemään ja ketjujen peseminen saattaa myös olla vähän kaksipiippuinen juttu. Varsinkin paineella pesten saa moskan vaan ujutettua sinne holkkien sisään. Yleensä vaan pyyhkäisen isoimmat pölyt tai ravat rätillä. Näppituntumalta väittäisin, että ketjujen likaantumisherkkyydessä on myös eroja. Ketjun vaihdan noin kerran vuodessa, yleensä krossikauden päätyttyä tai viimeistään keväällä kelien kuivuttua. Hiekkatie- ja cx-kilsoja tulee keskimäärin noin 4000/ketju. Pakka kestää yleensä kahdet-kolmet ketjut ja eturattaat vähintään pari pakanvaihtoa.

Campa täyttä rautaa. Valitettavasti minulla toistaiseksi vain maantieosastolla. Siellä tuntuu kestävän ikuisesti.

Minä puhallan ”pillillä” (kompuralla) ketjut usein. Tämähän vie samalla rasvat, mutta sitten perään liitos kerrallaan voitelua. Annan vaikuttaa seuraavaan aamuun ja sitten rätillä pyyhintä. Työlästäkö? On varmasti, mutta helpompaa kuin tuo pesu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Entäs, jos haluaakin välillä laittaa sliksit alle ja ajella asfalttilenkkiä maastoajoasentoa aerodynaamisemmin? Noissa säädöissä taitaa kahvat olla aikalailla samassa tasossa satulan kanssa. Vaikea kuvitella, miksi kukaan haluaisi tanko enää yhtään ylemmäs, edes retkiajossa. Mutta mistäpä sitä muiden mieltymyksistä tietää...

---

Tää on käyrätankomiesten joku hokema, että pitää olla otteita, mutta 90% ajetaan kahvoilta. Kun tanko on ylempänä, voi alaotteeltakin oikeasti ajaa, niin kuin kai on alunperin ollut tarkoitus. Näkee sen vanhojen pyörien tankomuodosta ja miten jarrukahvat niissä on ollut, että kahvoille nojailu on tullut paljon myöhemmin. Pyörien on aina pitänyt olla räyhäkkään matalia, vaikka käytännössä sinne ei olla taivuttu ja sitten on ajeltu hankalasti jarruissa roikkuen > pehmustetta jarrukahvoihin.

Itse asiassa omalla pyörällä olen todennut, ettei yläkropan korkeus edes paljoa muutu kahvojen ja alaotteen välillä, vain käsien kulma muuttuu. Toki kyynärpäitä voi alaotteella koukistaa helpommin ja päästä näin alemmas alamäessä tai kovassa vastatuulessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mä olen hyljännyt öljyt jo vuosia sitten ja luottanut Holmenkolin Lube Extremeen .

---

Tämä extreme lube kiinnitti huomioni. Käytätkö litkua vai sprayta ja haluatko pitää myyntipuheen (hissipuheen)?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila

Tää on käyrätankomiesten joku hokema, että pitää olla otteita, mutta 90% ajetaan kahvoilta. Kun tanko on ylempänä, voi alaotteeltakin oikeasti ajaa, niin kuin kai on alunperin ollut tarkoitus. Näkee sen vanhojen pyörien tankomuodosta ja miten jarrukahvat niissä on ollut, että kahvoille nojailu on tullut paljon myöhemmin. Pyörien on aina pitänyt olla räyhäkkään matalia, vaikka käytännössä sinne ei olla taivuttu ja sitten on ajeltu hankalasti jarruissa roikkuen > pehmustetta jarrukahvoihin.

Itse asiassa omalla pyörällä olen todennut, ettei yläkropan korkeus edes paljoa muutu kahvojen ja alaotteen välillä, vain käsien kulma muuttuu. Toki kyynärpäitä voi alaotteella koukistaa helpommin ja päästä näin alemmas alamäessä tai kovassa vastatuulessa.

---

Niinpä. On maasturimiesten juttuja, että asento jollain tapaa muuttuisi ala- tai yläotteella ajaessa. Kädethän siinä vain paikkaa vaihtaa. Ja tuon vuoksi sen yläotteen kuuluukin olla riittävän alhaalla, muuten et vaan yksinkertaisesti pääse ajoasentoon.

^No, mulle tämä samahko ajoasennon korkeus tuli vasta tuon muodikkaan shallow drop ja short reach tangon myötä ja sopivalla stemmin korkeudella. Toki hieman vahingossa. Viivotin ja harppi auttaa hahmottamaan. Ja näin molempia asentoja voi oikeasti käyttää.

paaton viittaa, että näin olisi tarkoituskin. No, eipä ole tullut juttuja vastaan tästä näkökulmasta. Ja suurin osa pyöristä näyttää sille, että ajoasennon korkeus todellakin muuttuu otteiden välillä. Useimmilla vielä niin paljon, että alaote on pelkkä koriste.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila

^No, mulle tämä samahko ajoasennon korkeus tuli vasta tuon muodikkaan shallow drop ja short reach tangon myötä ja sopivalla stemmin korkeudella. Toki hieman vahingossa. Viivotin ja harppi auttaa hahmottamaan. Ja näin molempia asentoja voi oikeasti käyttää.

paaton viittaa, että näin olisi tarkoituskin. No, eipä ole tullut juttuja vastaan tästä näkökulmasta. Ja suurin osa pyöristä näyttää sille, että ajoasennon korkeus todellakin muuttuu otteiden välillä. Useimmilla vielä niin paljon, että alaote on pelkkä koriste.

---

No noinhan se menee. Käsihän voi liikutella minne vaan ja selkä pysyy samassa asennossa. Tuon vuoksi se tangon paikka ei ole edes mitenkään tarkka, kunhan asento ei vaan ole liian ahdas. Ja juu, ajan hiekallakin ihan samalla asennolla mitä maantiellä.