No joo, täällä tuntuu olevan muutama änkyrä joiden mielestä pyöräilijän tulee noudattaa kaikkia tieliikennelain säädöksiä kirjaimellisesti, ja toisaalta liberaalimpi käytännöllinen suunta, joiden mielestä noista säädöksistä voidaan joustaa, kun tilanne esim. klv:n huono kunto tai muu seikka, niin vaatii.
Mielestäni kuitenkin ongelma se, ettei (kilpa)pyöräilijän haluta oikein liikkuvan missään. Jos ajat trikoot päällä kelvillä, niin ajonopeudesta huolimatta mummot ja koirankusettajat pelkää, kun "tulee kilpapyöräilijä!" Ajoradalle ei taas parane mennä, kun autokuskit menettää ylinopeutta ajaessaan, viisi sekuntia kallisarvoista aikaansa pyöräilijän takana odotellessa.
Ratkaisuksi näen, että tieliikennelakia tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa pyöräilyn ajoradalla tarvittaessa kaikissa tilanteissa (muotoilun saa joku lakimies miettiä). Pyöräilijöitä on Suomessa säälittävän vähän ja niiden muutaman liikkuminen taajama-alueella mopojen, mopoautojen, traktoreiden ja muiden hitaiden ajoneuvojen seassa ajoradalla ei pitäsi taajama-alueella haitata ketään. Tietysti siellä missä se on mahdollista tulisi rakentaa erillisiä pyöräkaistoja, kuten jossain on jo tehtykin.
Tieliikennelaki on vanhentunut ja huono. Se ei ole kuin kymmenen vuotta tuoreempi, kuin aika jolloin esimerkiksi homoseksuaalisuus oli vielä Suomessa rikollista. Maailma on luojan kiitos muuttunut, vaikka kaikki eivät sitä haluaisi. Kellään suoraa linjaa sopivaan kansanedustajaan?
PS. minulla on kilpapyörä koira, auto ja mummo