Alkaa oleen maastopolut hyvässä kunnossa Espoosa. Päivä kaks kun ois nollassa, niin kovenis entisestään polut.....
Maastosa ei kylmä yllätä polkijaa. Siirymillä tosin, onneksi ei montaa sataa metriä enempä tarvii.....
Printable View
Alkaa oleen maastopolut hyvässä kunnossa Espoosa. Päivä kaks kun ois nollassa, niin kovenis entisestään polut.....
Maastosa ei kylmä yllätä polkijaa. Siirymillä tosin, onneksi ei montaa sataa metriä enempä tarvii.....
Tämähän on merkki vain siitä että vesi poistuu takin läpi, ei niinkään lämpö. Voi siitä toki lämpökin karata, mutta se ei aiheuta tuota.
Sitten jos näillä säillä ei ole takki ulkoa huurteessa, on joko onnistunut niin hyvin pukeutumisessa että ei hikoile juuri yhtään, tai kaikki hiki on jäänyt jonnekin takin sisälle aiheuttamaan ikävää.
Joo näin varmaan on. Minulla sellainen "pitävä" takki että kun siinä kertyy tarpeeksi kosteutta eli kun hikoilen, mikä voi hyvin tapahtua -10:ssä, ja ajan vastatuuleen niin takki saattaa jäätyä jäykäksi varsin käsivarsien taka eli suojapuolella. Hauska ilmiö, kädet pysyy itsestään ajoasennossa;) Tänään ilmiö ei tapahtunut kun ei tullut hikeä;)
Aiempina vuosina minulla on talvipyöräilyt olleet lähinnä lyhyitä lenkkejä ja hyötyajeluita. Silloin ei ole tarvinnut paljon varusteita miettiä. Nyt tulee ajettua oikeaa lenkkiäkin, ja vähitellen alkaa muotoutumaan varustus, että osuu oikeaan erilaisilla säillä. Tänään -17 astetta, ja muuten oli mukava ajaa, mutta tuo varvasongelma vaatisi kyllä jonkun lopullisen ratkaisun. Jalassa ensin ohut kangassukka, sitten villasukka, kengät ja karva-Sportfiret. Reilun tunnnin lenkillä jo varpaat ehtii viilenemään. Talvikenkiin ei tosiaan oikein viitsisi sijoittaa, ja mietityttää sekin, että mikä niiden lisähyöty sitten olisi. Ei nuo minun retkipyöräily-tyyppiset kesäkengätkään ihan ohuimmat ole, jos vaikka johonkin maantiekenkiin vertaa.
Ei se viileneminen vaarallista ole kai. Sit kun ei tunne enää mitään mistään niin pitää jo ehtiä lauteille;)
Ei vielä vaaraksi tuolla matkalla, mutta epämukavaa kumminkin. Isovarpaita pisteli sisälle tultua. Ensi viikolla taidan ihan suosiolla vaihtaa kävelyyn ja lumikenkiin:
http://i10.aijaa.com/b/00204/9458618.jpg
Onhan tässä jo tullutkin talvipyöräiltyä paljon enemmän, kuin ennen. Ja jatkuu taas, kun pakkanen helpottaa. Kävelylenkkejä ei tarvitse rajoittaa niin kauan, kun pakkasta ei ole yli 40 astetta.
Talvikengissä ei kylmä tule pohjallisen läpi. Ainoastaan kengän kärjestä (shimano shmw-81).
Nyt sitä helpottamassa kenkäsuoja ja kesti kohtalaisen hyvin -11°c ja n. 1 1/2 h.
Kovasti pitää vain vahtia ettei suoja nouse yli kengän kärjen ( kun vähänkin kävelee). Varpaat palelevat muuten samantien.
Pitää kehitellä l. huovuttaa erillinen kärkikappale kengän ja suojan väliin
No tätä tasapainoa mäkin just pähkin: epämukavuutta olen valmis sietämään, mutta kun en ole siitä järkevimmästä päästä, en välttämättä myöskään ymmärrä lopettaa ennen kuin jalat ovat oikeasti paleltuneet... tänään esimerkiksi alkoi pari minuuttia kotiin paluun jälkeen pistelemään varpaista niin, ettei tiennyt miten päin pitäisi olla.
^ Mä en muuten varmuudella tiedä, palelenko "pohjan läpi" vai juuri kärjestä; kaiken järjen mukaan maantieklossien pitäisi kylmettää juuri alakautta, mutta päkiä kyllä tuntuu aina ihan lämpöseltä. Varpaat eivät sitten niinkään.
Joo on pölhön varpaat viilentyneet jo liikaa, pisteleminen on viheliäistä:(
Jos suojat olisi pykälää isommat, niin saisi vielä tuollaiset kengän ja suojan väliin. Klossireikä vaan pohjaan. Voisi kyllä olla, että haittaisi jo ajamista ja hankaisi kampiin liikaa.
-24C ja 1.45h ajelulla Laket, sähköpohjalliset ja vuorottelin yhtä kädenlämmitintä hanskojen sisällä niin ihan meni ok reissu. Siltikin pikkutuulessa tulee kyllä äkkiä kylmä , siis varpaat ja sormet pääasiassa, jotta pistelyt kotiin tullessa on tuttua tunnetta...
Jos pakkanen palelluttaa niin, että Pistelee, vanhana saattaa kärsiä hitonmoisista nivelkivuista jne
EsaJ:tä kompaten: Kuten tässä ketjussa jo aiemmin varoittelin, kylmän tuottamaan kipuun kannattaa suhtautua vakavasti. Omien varpaiden palelluttaminen vuosi sitten ei suinkaan tehnyt niistä "urheampia", vaan nyt ne kipuilevat entistä herkemmin.
Nooh... Kipu on hyvästä. Jos on kipua, niin verenkiertoakin on vielä sen verran että tunto toimii... Paleltumissa hankala juttu on, että niitä ei oikeastaan itse huomaa. Pakkasella kun on varpaat tai poskipäiden iho turrana, niin paleltumien syntymistä ei tunne. Eli suojatkaahan myös kasvonne ja tarkkailkaa ihon kuntoa.
En tiedä minkä ohjeen mukaisesti usein kuulee neuvottavan, että jos saa jalkansa rakoille, niin rakkoa ei kannattaisi puhkaista. Olisin toista mieltä. Jos on huolellisuudesta huolimatta kuitenkin palelluttanut varpaansa vesikelloille, niin parempi se vesikello on itse siististi neulalla puhkaista kuin antaa hiertyä ja revetä kengän sisällä.
Minä olen tuolla varovaisella linjalla myös. Ei sitä kannata väkisin yrittää ajaa, jos se on vain epämukavaa. Pari viikkoa vuodessa jos on turhan kylmää pyöräillä, niin sen jaksaa taukoa pitää. Kävellä tarkenee kyllä kylmemmälläkin, ja lumikenkälenkillä tulee lämmin 30 asteen pakkasessakin.
Ei huomaakaan, mutta kipu on hyvä indikaattori siitä, että ollaan riskirajalla. Paleltuman huomasi kyllä siinä vaiheessa, kun riisui kengät ja sukat. Oli muutaman viikon kaksi kynttä mustana. Mutta ymmärrän ppikkupe:n näkökulmaa. Enhän minä itsekään uskonut ennen kuin kantapään (eli varpaiden) kautta.
Olisiko ollut paleltuman sijaan niinsanottu juoksuhautajalka? Se taitaa olla vähän ikävämpi homma kuin normaalista paleltumasta saadut rakkulat ja kovettumat.
Mutta juu... Onhan kipu aina indikaattori jostain. Pakkasella ulkoillessa täytyy kuitenkin tottua siihen, että aina ei mennä mukavuusalueella. Järki täytyy tietenkin pitää mukana, varusteet kunnossa ja itsensä liikkeessä. Ja tosiaankin pakkasen aiheuttamat kudosvauriot syntyvät siitä, että verenkierto alueella lakkaa, jolloin tuntoaistikaan ei enää pelaa. Toki ihminen sen huomaa, jos varpaat on turrana, jolloin viimeistään pitäisi ymmärtää ottaa lämmintä, mutta kasvojen paleltumat voivat tulla täysin huomaamatta.
En tiedä onko tämä totta - pitää seurata vähän tarkemmin, mutta huomasin juuri tullessani töistä (20 km), että hyvistä käsineistä huolimatta (nahkarukkaset + merinovillalinerit alla) varsinkin peukalot meinaavat jäätyä jos yhtään antaa itselleen löysää ajoasennossa. Helposti ajoasento menee siihen, että nojaa lepuuttajiin käsivarret suorina. Heti kun tiputtaa yläkroppaa alas niin, että ajoasennosta tulee 'oikeaoppinen', alkavat sormetkin lämmetä. Luulen tämän johtuvan siitä, että lepuuttajiin nojaaminen painaa kämmenen pintaverisuonia niin, että verenkierto sormiin huononee ratkaisevasti. Joillekin tämä voi olla päivänselvää, mutta saapa kai sitä nöösikin huomata jotain uutta, neh?
Tänään oli pakkasta vähemmän kuin eilen, mutta kävin silti parin tunnin kävelylenkin. Palaan pyörille sitten joskus...
mää kyllä aattelin mennä aamusta pyörällä töihin. :)
Niin minäkin.
aamulla hypätään pyörän selkään ja kohti työmaata... aamutakki päällä ja kypärä.
ei ehdi aamulla oikein pukeutuun vaan lähdetään aika kevyessä varusteissa matkaan...
Tänään ahdisti ihan oikeasti kun joutui lähtemään autolla töihin (syynä työmaakokous, joka oli todella hankalassa paikassa mennä muuten kuin omalla autolla) Kevarit näkyi olevan erinomaisen hienossa kunnossa ja viimeaikoina niin harvinainen aurinkokin näyttäytyi. No mut huomenna taas fillaria alle :)
No mutta, hyvä sentään, että ei olla Coldfootissa: http://www.foreca.fi/United_States/Alaska/Coldfoot
Tuolla näyttäs olevan just nyt aika vilposta - ja onpas paikalla näpäkkä nimikin. Suorastaan stemmaa tässä säikeessä keskusteltuun :D
Fiskarssin ruukilta tuli joskus hankittua käsin huovutetut pohjalliset jotka oli todella lämpöiset, mutta ei kovin kestävät. Tietäisikö joku mistä vastaavia voisi löytää pk-seudulta tai netitse? Ne markettien "tehdasmallit" ei ole lähellekään yhtä lämpöisiä kun niissä on keinokuituja yms kestävyyttä parantamaan ja eristävyyttä huonontamaan. Fillarikäytössä tuollaiset aidot huopapohjalliset toimis varmasti todella hyvin kun kulutuskestävyyttä ei niin vaadita.