Printable View
En tietenkään tajunnut testissä kysyä millä tuo kulutus on mitattu kun enemmän silloin kiinnosti kynnystehot eikä niinkään energiankulutus. Jälkeenpäin noita vaan ollut mielenkiintosita käydä läpi varsinkin hiilarien ja rasvojen osuus eri tehoillaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
Aerokynnys oli 250w. Ja jos käyttää persuskaavaa: 250w * 1 * 3.6 = 900kcal. Olisikohan tuohon laskettu sitten päälle vielä lepoaineenvaihdunta. Paino tuolloin 74kg
Mitattavissa on vain se työmäärä, minkä mittarille saakka pystyy toimittamaan. Ts. Ihmisen hyötysuhde ei ole kovin hyvä ja energiaa palaa enempi kun jaloista saa ulos. Yleensä sanotaan, että hyötysuhde on n. 25%, mutta todellisuus on yksilöllistä ja lajiriippuvaista. Ne loput 75% menee lämpöön ja hyötysuhde on jotain (ehkä) 20% - 28% välillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti duris
Testin arvio kulutetusta kalorimäärästä tunnissa
toteutuu n. 22% hyötysuhteella.
Lähetetty minun SM-A705FN laitteesta Tapatalkilla
Itse en jaksaisi laske kulutetun ja syödyn energian välistä suhdetta. Mielestäni laihduttajan tärkeimmät välineet ovat vaaka, itsekuri ja aika: tahto muuttaa ruokailua, vaaka kertoo tuloksellisuuden ja pitkäjänteisyydellä tuloksesta tehdään pysyvä.
Oma projektini on siirtynyt jarrutusvaiheeseen: vaaka asettuu aamuisin 87 kg:n ympärille.
Tämä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Itsellä lipsunut punnitseminen talven aikana ja saldona +3kg...
Mie olen "kouluttanut" kroppani niin, että alle 5 tunnin lenkit menee ilman mitään lisäevästä (tietysti juotavaa on, mutta se on vain vettä, joka sisältää hieman suoloja). Sitte siitä ylimenevällä ajalla nappaan geelin tarpeen mukaan 1-2 tunnin välein. Toimii ainakin mulla tonne 12 tuntiin saakka. Tosin tollasina pitkinä ajopäivinä (> 7h) vedän aamulla puuroa tupla annoksen. Mie kun vaan haluan ajaa lenkit ilman mitään turhia pysähdyksiä. Eikä tää varmasti toimi kaikille, mutta mulle erinomainen PK:n vetämiseen.
Syksyllä kävin sairaalassa fundoplikaatiossa. Refluksitauti jäi sinne ja toivottavasti Barretin ruokatorvi ei enää tuosta pahene. Leikkauksen jälkeen meni kuukauden päivät todella pienillä syömisillä ja siitäkin eteenpäin toinen kuukausi selvästi normaalia vähäisemmällä ruualla. Paino putosi 12 kiloa eikä treenistä oikein tullut mitään. Ei jaksanut kuin aivan kevyttä. Nyt painoa on tullut 5 kiloa takaisin ja treeni kulkee. Mutta ajatuksena olisi saada vähän pois kesäksi/ alkukesästä. Pari-kolme kiloa ehkä. Mutta ei treenin kustannuksella.
Ja tällöin: pitää muistaa syödä ennen treeniä, [pidempien] treenien aikana ja treenien jälkeen. Syön, jotta pystyn harjoittelemaan ja kehittymään sen verran kuin tässä iässä ja tällä lahjakkuudella on mahdollista, tähtäimenä taas kesän tavoitteet. Ajattelen tämän niin, että vuorokauden kokonaisenergia on olennaisin muuttuja. Sitten ajoitus ja viimeksi laatu. Ennen treeniä hiilarivoittoista, treenin aikana hiilareita ja treenin jälkeen proteiinivoittoista. Rasvoissa painopiste hyvälaatuisiin.
Mietinpä vaan, että vaikka pidemmät treenit menisivätkin ilman lisäenergiaa, niin heikentyisikö tällöin harjoituksen laatu. Sanotaan nyt vaikka 200km brevetti tai lenkki, niin mites harjoitusvaikutus? Noi parin tunnin fasted state harjoitukset vielä noin periaatteessa ymmärrän, mutta tätä pidemmät.... Ja onko näillä etua edes painonhallinnan näkökulmasta?
"Don't diet on a bike."
Treeni puskuroidaan hiilareilla ja sen aikana juurikin nautitaan energiaa tarpeen mukaan (saattaa auttaa myös siihen raastavan hiukomiseen/nälkään mitä jotkut kokevat loppuillan pitkän peekoon jälkeen).
Laadukkaalla treenillä laatu tulokset?
Hesarissa tänään hyvä artikkeli aiheesta. TL;DR: laihduttaminen epäonnistuu aina, paitsi vahingossa (Osmo A. Wiioa mukaillakseni).
Laihdutetut kilot palaavat helposti takaisin, ja nyt jojoilun syyt alkavat ratketa – yksi selitys on solumoottorien ”jarrumoodissa”
Elimistömme on kehittynyt vastustamaan laihtumista. Suolistohormonien toiminta muuttuu, ja solujemme moottorit lamautuvat.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000007910325.html
(vain tilaajille)
Joka tapauksessa yksi laihdutusvinkki oli, että punnitsee itsensä joka päivä. Jos vain pää kestää. Itse allekirjoitan tämän. Kaikki toimenpiteet, ruokavaliot ja loitsujen lukemiset on turhia, jos paino ei laske. Ja jos laskee, niin se on sama mitä syö. Vähän sama kuin jos kiukkuaisi kun FTP ei nouse, vaikka mielestään treenaa oikein ja riittävästi. Jos ei nouse, ei treenaa oikein eikä riittävästi. (pl. tilanne, jossa myös paino nousee, kun FTP:kin on sidottu painoon)
Dieting suppresses ‘cellular engines’, weight loss surgery boosts the machinery responsible for energy production
Fillaristin näkökulmasta kiinnostavaa olisikin tietää voisiko liikunnalla paitsi lisätä energiankulutusta myös estää tai lieventää tutkimuksessa löydettyä vähäkalorisen dieetin haitallista vaikutusta mitokondrioiden toimintaan.
Mutta joka tapauksessa vanha viisaus onkin että liikunnan lisääminen on yhtä tärkeää ja joskus tärkeämpääkin kuin syömisen vähentäminen ja että niiden tulisi kulkea käsi kädessä jotta onnistumiselle myös kestävästi olisi paremmat edellytykset.
Oma huomioni painonhallintaan, kun välipalat...tai oikeesti semmoinen napostelu jäänyt melkein kokonaan pois, niin voi syödä oikealla aterialla vastaavasti kunnolla ja paino pysyy samassa. En edes osta juustoa, varsinkaan Koskenlaskijaa kun se paketti menee heti. Toinen on suklaa, joudun itelleni muistuttamaan että nää on töihin ja ei saa avata nyt. Sillä kun kääre on avattu, se on suklaan menoa samantien. Yritän pitää tuossa keittiön kulhossa hedelmiä, niitä saa napostella sitten.
^^ joo toi laihdutusvinkki että punnitsee itsensä joka päivä. Tuttu rituaali 80-90-luvuilta. Ei ilmeisesti pää kestänyt, sillä jos jonain päivänä paino olikin puoli kiloa enempi kuin eilen, niin siitä suoraviivainen johtopäätös > jos syön näin, paino nousee koko ajan eli pitää vähentää. Ja loppujen lopuksi se oli että ykkösen hapankorppu ( yhdessä siivussa oli kolme palaa, niin yksi siitä) ja omena aamulla ja aikalailla se oli sitten siinä...
En todellakaan suosittele punnitusta joka päivä! Ehkä kerran viikossa, semmoisena aamuna kun edellinen päivä on ollut normaali ja vatsa toiminut normaalisti.
Tärkeintä olisi varmaan löytää sellainen tasapaino että on pysyvä ruokailurytmi, silloin tällöin voi herkutella ja säännöllinen liikuntarytmin myös, mutta joskus lepopäivä ja joskus pitempi rupeama.
Koen että ole nyt aika lähellä tätä, itselle tärkeä huomio oli että voi syödä hyvin myös sinä päivänä kun EI ole lenkkeillyt.
^ oma kokemus että ruoan vähentäminen tai ruoan laatu on todella paljon tärkeämpää kuin liikunta. Kun olen ollut kipeenä ( migreeni, kaatuminen) ja en ole päässy lenkkeilemään niin silloinhan se paino onkin laskenut, tosin olen sitten syöny vähemmän.
Toisaalta, kun olen ollu talkoissa ja lapioinu kiviä 5 tuntia, niin ihan hyvin on voinu syödä makkaraa ja lihistä ja silti on miinukselle menny.
Tosin olen siinä onnellisesssa tilanteessa että painoa voisi tulla muutama kilo lisää eikä se ainakaan negatiivisesti vaikuttaisi, mutta mieli ei anna myöten. Kuitenkin voi syödä hyvin ja mitä vaan, kohtuudella - ja aina on nälkä, nytkin odottelen ruoka-aikaa mutta taidan ottaa päivänokoset ensin...
Treenannut kestävyysurheilja polttaa noin 0.5g rasvaa minuutissa, mikäli lenkin teho on ns järkevä. Rasvan grillaus on yksilöllistä, oikein hyvin treenannut pääsee päälle 0.7g/min ja rasvadieetillä olevat nistit on raportoineet jopa 1.5g/min polttoja, mutta käytännössä normidieetillä olevan yksilön rasvanpoltto on alle gramman/minuutti. Rasvanpolton huippu saavutetaan suht reippaalla tehoilla (ns FATmax), käytännössä treenalleella puhutaan jostain ala VK:sta, jota ei tyypillisesti jauheta tuntikaupalla päivästä toiseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ari I.
Käytännössä jos kroppa on ns treenattu, voi arvioda että lenkillä polttaa rasvaa max 30g tunnissa. Ihmisen rasvakudoksessa on energiaa noin 7.7kcal/g (vs rasvan 9kcal/g), eli saavutettu painonpudotus on hieman suurempi kuin suora grammalaskenta. Tässä yhteydessä ei liene ole tarvetta alkaa laskemaan minkä verran palaa lihasta tai sokereita.
Norjalaiset on tutkineet normaalin kestävyysharjoitteen jälkipolttoa ja tulos on aika karu, tulos on luokkaa 100-200kcal.
Lenkillä kannattaa syödä sen verran että jaksaa pitää tehot ylhäällä. Vesilinja on ok, mikäli ajelee sen verran maltillisilla tehoilla että ei ehdi kouraista glykogeenivarastoja tyhjäksi. Jos tulee väsy, niin se usein johtuu sekä glykogeenivarastojen tyhjenemisestä että nestehukasta, koska ihmiseen ei ole sisäänrakennettua mekanismia joka kertoisi et glokogeenit alkaa hupenemaan ja niihin sitoutuneen nesteen saanti sakkaa = pitäisi alkaa juomaan enemmän. Sit ihmetellään et kuka nykäisi verhot silmien eteen ja ai että kun tää pyöräily on kivaa.
Summa summarum, jos haluat polttaa kilon rasvakudosta pyöräilemällä niin optimistinen arvio on noin 30 tuntia sitä. Todellisuus voi olla paljon enemmänkin, riippuen vähän siitä miten ajaa ja minkälaisen grillin omaa.
Itse laihtuminen on lopulta kiinni syömisestä, sopiva maksimitahti on suunnilleen puoli kiloa viikossa. Nopeammalla tahdilla voi olla aika varma että lähtee muutakin kuin fläsää (+pääsee syvemmälle suohon, koska lepoaineenvaihduta riippuu lihaskudoksen määrästä) ja itse treenailu kärsii väistämättä. Helppo tapa kontolloida syömistä on keskittyä siihen että syö mahdollisimman vähän energiatiheää ruokaa. Vatsa ymmärtää vain määrää ja jos tapana on mättää kumpu täyteen, niin tavoitteet voi hieman kärsiä jos sen hoitaa energiatiheällä safkalla.
Ihmisellä on tutkitusti olemassa ns lihasmuisti, mutta valitettavasti muisti yltää myös naparetkeilyasetukseen. Eli kroppa muistaa sen maksimiasetuksen ja resetointiin menee vähintään sen pari vuotta. Jotku puhuu viidestä, eli tän aikaa pitäisi kyetä olemaan ruokapöydässä kuin ex alkoholisti ns open bar ympäristössä. Pikadieetti ei oikein auta, kun pitäis muuttaa elintapoja.
^Hyvin kirjoitettu. Ei ole oikotietä onneen tässäkään.
Kyllä mä uskon punnitukseen, siis ruuan. Se nyt vaan menee mulla niin, että jos ei ruokia punnitse, niin annoskoko kasvaa ja energian määrä siinä mukana.
Nuoremmat varmaan pystyy parempaan, mutta alle 0.5kg/vko painon pudotus on mulle maksimi, jos aikoo lihasta säästää. Yhden 12vkoa pitkän tarkan kuurin tehneenä sain painoa pois 5kg. Kävin ennen ja jälkeen inbody-mittauksessa. Sen mukaan lihasmassaa hävisi noin 100g ja rasvaa 5kg. 3x salitreeni plus 2x aerobinen (joista toinen PK ja toinen intervalli) per viikko. Salia on tullut harrastettua aiemminkin, joten siksi lihasmassa pysyi, eikä noussut (IMO). Tulokset kuitenkin nousivat hiukan miinuskaloreista huolimatta. Rasvat oli urakan jälkeen ~15 tienoilla, enemmästä olisi varmaan saanut enemmän pois.
Tuo inbody oli kyllä ihan hyvä mittaus. Eihän se kovin tarkka ole, mutta kivaa tietoa ja mahdollisesti motivaatiota siitä raportista saa jos useammin käy
Päivälleen 9kk ja -30kg. Ensimmäinen pari kuukautta tuli punnittua syömisiä aika paljon ja laskettua kaloreita, mutta melko nopeasti oppi arvioimaan silmällä.
Ei ole helppoa ei, maailmanlaajuinen haaste kyseessä sukupuoleen katsomatta.
https://youtu.be/Zcnsg0d4dEI
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Löysin uudestaan lapsuuteni puuron, tattaripuuron, ja ihmettelen miten niin herkullinen asia oli jäänyt unholaan kymmeniksi vuosiksi. Sen väitetään polttavan rasvaa tehokkaasti ja vähentävän huonon kolestrolin imeytymistä 47%. Olen aivan hullaantunut tähän puuroon ja nykyään aamiaiseni on seuraavanlainen.
Laitan pakasteesta sulamaan pilkottua pinaattia (3-4 palleroa) ja pilkottua lehtikaalia suurin piirtein saman verran. Kun sulaneet, niin 1 desi tattarihiutaleita, 3 desiä vettä ja nokare voita. 3.5 minuuttia mikrossa. Kun valmis, niin lorautan oliiviöljyä ja ripautan suolaa. Sitten rikon päälle raa'an kananmunan ja sekoitan.
Nam, herkullinen aamiainen on valmis. Melko terveellinen aamiainen ja ennen kaikkea maukasta. Saattaa olla myös painonhallinnassa hyvä ja kolestroli hommissa erinomainen. Googlaamalla löytyy tarkemmin muista eduista.
Lainaus "Et välttämättä tunne tätä viljaa kovin hyvin, mutta se on yksi kaikkein terveellisimmistä vaihtoehdoista, joita voit aamiaisellasi valita. Sen hyötyihin kuuluvat lukuisat hyvinvointia edistävät ominaisuudet.
- Tattarissa on paljon Omega-3 -linoleenihappoa, mineraaleja (kuten rautaa ja kuparia), B1-, B2-, B3- ja B5-vitamiinia sekä foolihappoa.
- Tämä vilja tunnetaan kuitenkin parhaiten sen sisältämästä suuresta määrästä magnesiumia, joka on elintärkeä tekijä kunnollisen kalsiumin imeytymisen kannalta.
- Tattari on myös maksan terveyden suojelija, ja se auttaa sitä yhdistämään vitamiineja sekä hankkiutumaan eroon myrkyllisistä aineista.
- Tämä vilja on mahtava aineenvaihdunnan aktivoija, ja se auttaa sinua polttamaan rasvaa, poistamaan myrkkyjä sekä tasapainottamaan verensokeritasoja.
- Tattari auttaa vähentämään niin kutsuttua huonoa kolesterolia.
- Sitä löytyy monen tyyppisistä leivistä, ja voit ostaa tattaria sen luonnollisessa muodossa luontaistuotekaupoista tai muista hyvinvarustelluista ruokaliikkeistä. Toimi sen kanssa samalla tavallla kuin kauraa käyttäessäsi." https://askelterveyteen.com/4-parasta-aamiaisviljaa/
Esitettyihin terveysväitteisiin kannattaa ehkä suhtautua hivenen kriittisesti tai ainakin hakea niille vahvistusta muista lähteistä, mutta siinä olet aivan oikeassa että tattaripuuro on poikaa!
Saatat hyvinkin tietää että tattaripuuro oli Mannerheiminkin herkku, hän oli oppinut syömään sitä Venäjällä ja sotien aikaisessa päämajassa sitä oli aina tarjolla aamiaiseksi.
Itse pidän suurimoista tehtyä puuroa verrattomasti parempana. Keittäminen ei kuitenkaan niin kauheasti aikaa vie ja kerralla voi hyvinkin tehdä puuroa kolmeksi päiväksi, jolloin aamulla ei tarvitse kuin lämmittää puuronsa mikrossa.
Hienoa, onneksi olkoon!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Dieselman
Minkälaisen taktiikan valitsit ja mitä haasteita on ollut matkalla, onko nälkä koko ajan tai heikotus?
Niinkuin otsikko kertoo "Painonhallinta tuo ikuinen ystävämme"
Uskon pienelle katsaukselle olevan kiinnostuneita lukijoita:)
Luulin taas, että puhuttiin fillarin painosta. No, 80 kg on lähtenyt vähän yli vuodessa. Minulla oli 2014 diagnosoitu vaikea kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikeimpiin kuuluva sillä seudulla. Sitten minulle kerrottiin näin vertaistuellisesti, että laihduttaminen on mahdotonta, jos on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Viime vuonna tuli tämä, no, korona ja painoin 171 kg ja minulla oli fibromyalgia. Esimerkiksi kerran en meinannut selkäkivun takia päästä ylös sängystä vessaan. Pääsin kyllä, mutta meinasi mennä taju kivun takia. No, sitten kerrottiin, että sairaalloisen lihavat ovat erityisen suuressa riskissä koronan vaikean muodon suhteen. Minä ajattelin, että terveydenhoito sössii tämän asian, minun pitää itse tehdä asialle jotain. Katsoin netistä lääkäreiden Mark Hyman ja Aseem Malhotra videon "How Diet is Driving Covid-19 outcomes" ja ajattelin, että tilanne on vielä pahempi kuin mitä uutisissa kerrotaan.
No, päätin yrittää. Ensin Jan Kwasniewskin kirjat, koska olin laihduttanut Kwasniewskin opeilla aiemminkin, sitten tutustuin Antti Heikkilän kirjoihin ja totesin, että hän puhuu samasta asiasta kuin Kwasniewski, mutta selkeämmin. Esimerkiksi Kwasniewskin oudot uskonnolliset pohdiskelut puuttuvat Heikkilältä kokonaan. Heikkilä puhui HIIT-harjoittelusta, kun taas Kwasniewskin mielipide liikunnasta oli, että liiku sitten, kun liikututtaa. Menin sitten shoppailemaan erilaisia kuntosaleja periaatteessa Heikkilän kirja kainalossa ja hyvä löytyi aika sattumalta läheltä kotia, MyEMS Tampereella. No, juttelin ravitsemusterapeutin kanssa ja hän suositteli minulle, että pidän viljat kuitenkin. Myös MyEMSissä suositeltiin kauraa kuidun takia. Sillä tavalla modifioin Heikkilää, eihän viljat minulle aiheuttaneet ongelmaa muutenkaan. Heikkilästä innostuneena sitten luin kaikki käsiini saamat Heikkilän teokset ja stressin hallinta rupesi kiinnostamaan. MyEMSin materiaaleissa kehotettiin päivittäiseen kävelylenkkiin. Näitä rupesin sitten harrastamaan. Koska olin aiemmin ollut leirillä, missä oli puhuttu metsäkylvyistä, kuinka itiöt, bakteerit ja aromit vaikuttavat myönteisesti, niin suoritan sen päivittäisen kävelyni metsässä (vaikka fillaroisinkin metsässä), jos vain suinkin voin. Esimerkiksi kauppaan kun kävelen, niin teen pienen kierroksen metsän kautta. Samoissa materiaaleissa oli myös joogaa ja rupesin päivittäin myös joogaamaan. Nyt minulla oli hyvä rutiini liikunnan ja stressin hallinnan suhteen. Fillarina oli pluspyörä, koska se kesti minun painoni, tai kesti miten kesti, uudet kiekot olen jo hommannut.
No, paino tippui alta satasen ja hommasin krävelpyörän. Nyt rupesin lukemaan David Gogginsia. Eilen ajoin 73 km, mikä on pisin matka diagnoosin jälkeen ja on ehkä pisin matka, mitä ikinä olen ajanut marraskuussa.
Asiassa on vielä kaksi puolta, Heikkilän puheissa oli sana "ruokaräme". Ruokarämettä ovat ne, missä kaikki pyöräilijät pysähtyvät syömään epäterveellistä. Se ei ole ravinnoksi kelpaavaa laihduttajalle, mutta se on lisäksi addiktiivista. Totesin olevani addikti. Osin tuolta MyEMSistä, mutta myös muualta olin oppinut, että dopamiini/serotoniini-tasapaino kellahtaa herkästi sinne dopamiinin puolelle, eli elämään haluaa kaikkea, mikä on namia, kunnes se sitten ei enää tuotakaan tyydytystä. Fillarointi ei kuulu näihin. Katselin erilaisia randonneur-kanavia. Erityisesti muistan, kun Tapio T Vintage Velo Randonneurilta kysyttiin, miksi hän menee Immersbyn kautta, kun siellä on mäkiä. Hän vastasi "siksi hän menee Immersbyn kautta, koska siellä on mäkiä". Raskaat asiat kuuluvat asiaan, niin elämässä kuin muutenkin. Kampiapina on sanonut jotenkin niin, että kivaa on myös silloin, kun ei ole kivaa. Hoksasin sen itse fillaroidessani syyssateessa ja pimeässä kräveliä Pohjanmaan lakeudella Lapualla vastatuuleen. Sitten saavuin yllättäen autiotuvalle, istuin hetken siellä ja fiilikset muuttuivat ihan täysin. Kiva on ihan kulman takana.
^Kiitos stoorisi jakamisesta, onnittelut hyvästä tuloksesta!
Erityisen haastavaa tekee painonhallinnasta erilaiset hormonaaliset häiriöt ja häiriöt kilpirauhasessa ja aineenvaihdunnassa ym..
Täältä kanssa jutulle peukutus.
Tuollaisen tarinan jälkeen hävetää oma itsekurin puute jonkun kahvihuoneen täytekakun kanssa.
Hieno teksti. Kiitos!!
Tämä sopinee tähän, bongattu norjalaisen kapakan seinältä:https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...7a8cfadca2.jpg
Kampiapina on sanonut jotenkin niin, että kivaa on myös silloin, kun ei ole kivaa. Hoksasin sen itse fillaroidessani syyssateessa ja pimeässä kräveliä Pohjanmaan lakeudella Lapualla vastatuuleen. Sitten saavuin yllättäen autiotuvalle, istuin hetken siellä ja fiilikset muuttuivat ihan täysin. Kiva on ihan kulman takana.
No, ehkä ei ihan sillä hetkellä, mutta vähän päästä ja viimeistään vuosien jälkeen ne epämiellyttävät kokemuksetkin muuttuvat hauskoiksi.
Kotona ei lihis tai makkara maistu, mutta luonto(marja)retkellä kyllä, vähän voi ottaa vihannesta kyytipojaksi. Ensi viikonloppuna ekat talkoot, vaikka itelle raskasta niin tykkään että saa tehdä fyysisesti rasittavaa - ja sitten on eväshetki. Tosi vaikeeta muuten eväitten syömisen jälkeen jatkaa hommia...
Somessa tulee usein näkyviin mainoksia tyyliin ’8 viikon verkkovalmennus, jossa poltat kilotolkulla rasvaa’. Siinä sitten luvataan helppoja ruokaohjeita ja treeniohjeita ja valmentajan tukea FB ryhmässä. Onko näistä kokemuksia kellään, toimiiko niistä mikään edes yhtään?
Hinta eräässä ’äijille’ tarkoitetussa valmennuksessa on 99eur/8viikkoa. Alan olla mainnonan uhri ja vähän tekisi jo mieli kokeilla tällaista valmennusta, hinta ei ole mitenkään mahdoton vaikka tulokset jäisi pieneksi, toisaalta ei viitsisi haaskata aikaa johonkin mikä ei toimi.
Ite ostin jonku tuollaisen agressiivisesti markkinoidun valmennuksen kun liikuntaetu uhkasi vanheta käsiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Aluksi oli vaikeuksia ostaa ko. valmennusta kun kilometrin mittaista tekstiseinää piti tavata ja ettiä kuinka se osto tapahtuu liikuntaedulla etänä.
Oli ammattilaisen tekemä ja varmasti tulis tuloksia jos hyppäisi ns. pystymetsästä hommaan mukaan.
Selkeä mutta geneerinen ruokavalio ja sama päti ohjelmaan. Aloittelija tekis varmasti huikeat gainssit ja vyötärö kavenisi jne.
Fabon tukiryhmässä voi kysyä tyhmiäkin kyssäreitä ja liikkeistä oli opasvideot. Lisäksi erikseen koti- ja salitreeni versiot. Paljon kuitenkin kehitettävää mutta varmaan hinta nousisi.
Itsellä ei mikään muuttunut ellei sitten haba kasvanut kun en niitä normaalisti erikseen treenaa.
Vaikka tulokset sinällään oli olemattomat niin kyllä siitä muutamia ajatuksia syntyi ja tarttui myös omaan ohjelmointiin mukaan. Pyöräilyä ajatellen tuollainen ei tietty ole paras mahdollinen ja tietty kannattaa ajoittaa aktiivisen ajo-/kisa-/tapahtumakauden ulkopuolelle.
Mä oon saanu salilla vaa painon nousemaan, mitähän teen väärin :D
Eikös salilla nimenomaan painoja nostella [emoji848]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sambolo
Eihän se painon lasku vaan vyötärön kaventuminen/rasvaprosentin laskeminen.
Kylhän mikä tahansa miinuskaloreilla eläminen toimii lahdutuskäytössä, oli metodina sitten jeesusteippi suun edessä joka toinen päivä tai sit tollainen ulkopuolinen piiskaaja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Puolisen kiloa viikossa poltettua rasvaa menee vielä, mutta isommilla tavoitteilla menee vaikeaksi. Liikuntaa polttaa hiilihydraattia syövällä jotenkin optimoituna suunnilleen sen 30g rasvaa tunnissa. Eli pelkällä liikunnalla saa liikkua sen verran, et on pakko syödä jotta jaksaa liikkua. Toinen ääripää on sit se et ei oikeastaan syö, mut ei jaksa liikkua. Siitä voi sit alkaa pohtimaan et millä painoituksella läskeistään haluaa eroon. "Nopeasti" ei pääse kuin ketoosilla kombotettuna liikuntaan, tällöin rasvanpoltto suunnilleen tuplaantuu.
Laihdutuskikkailuissa kannattaa muistaa että kaikki tulee ajan kanssa takaisin, mikäli ei muuta elintapoja.
Kun aloittelin saliharjoittelun 20+ vuotta sitten, aika nopeasti pystyin siirtymään isompiin puntteihin ja levypainoihin - omapaino nousi, mutta kroppa pieneni. Itelläni nyt sitä rasvakudosta ole kummoisesti, mutta lihasmassaa tuli lisää ja kroppa kiinteytyi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sambolo
^ niinpä. Muistan kun muutama vuosi sitten migreenin ( johon liittyy voimakas pahoinvointi) ansiosta paino putosi lähelle 40kg, painon pudotus näistä lukemista ( 50-45kg) on kuitenkin hankalampaa liikunnalla...
40kg, Jesús kristus. Meidän koiravainaakin painoi enemmän. Mä olen kyllä sellainen läpipasko ollut melkein aina. Kyllä mulla mahaa on, ei siinä, paino on 73-74kg forever. Olen tappi, 172 mutta päivittäinen työpyöräily auttaa. Saa syödä mitä melkein kuten haluaa, lihas on aina painavampaa kuin läski. Vaikka puolittaisin pienet annokseni, ei siitä seuraisi kuin vihainen vaari. Uniterapeutti kehotti kirjoittamaan tajunnanvirtaa, minä nyt tein sen nettiin.
Ei sada enää kaatamalla, vähän vaan, että pyörä alle ja töihin ajaan trukkia. Kello on yhdeksän illalla, mä olen nyt kohta kaksi vuotta tehnyt pelkkää yövuoroa. Pankkitili tykkää. Sommoro.
Ite oon ollut viimeiset ~10 v tämmönen vähän läski (115 kg / 195 cm) persjalkanen ja n. vuos sitten innostuin pyöräilystä, koska (oikein tehtynä) tekee hyvää leikatulle polvelle ja toisellekin kun siitä on eturistiside kokonaan poikki. Reiskoihin vaan lisää jerkkua ni auttaa tukemaan polvea jne jne. Siihen salit päälle, vähän porraskävelyä niin avotsie.
Ostin alkuun Nakamuran halpispyörän ja sitä on nyt käytetty takuuhuollossa, ihan vaan huollossa tai muuten vaan naurattamaan kanssaolijoita 8-9 kertaa ensimmäisen vuoden/~1800 km aikana. Viimeisin "pikkuvika" oli satulaputken poikki napsahtaminen. Runkokoko on auttamatta liian pieni, 56, ja nyt uudessa Scotin hybridissä 58 on ilmeisesti ok, koska pyörän runko on sen mallinen ettei pitäisi mitään ylimääräisiä yllätysmomentteja muodostua.
Onko täällä omaa ketjua hivenen keskivertoa horisontaalisesti haasteellisempien kokemuksille pyöräilystä ja tämän kirotun elintasopehmusteen tuomista haasteista kuten esim. pyörän ja sen osien kovemmasta kulumisesta jne? En tuolla hakutoiminnolla onnistunut moisia bongaamaan ja kiinnostaisi kovasti kuulla muilta sen perus suosituskokonaispainon (120 kg?) ylittäviltä missä määrin se on tuonut ongelmia. Onko ainut oikea vaihtoehto teräsrunkoinen armeijapyörä, sähköpyörä, Fat bike (pun intended), mönkijä, traktori, trukki + perävaunu... :)
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...ly%C3%A4-100kgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Toivoton tapaus
Saksassa perustettiin ylipainoisten jalkapallo*liiga – “Kaikkien pitäisi pelata”
”Raskaiden potkijoiden” pelaajaksi päästäkseen pitää olla merkittävän lihava.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009591088.html
Kuluneen vuoden aikana oli helppo elämä tehnyt tepposet: hyvä ruoka ja olut maistunut ja paino hiipinyt reilusti yli 90 kg:n. Nyt on ollut tarkoitus antaa painon luisua alle 90 kg:n -joku 88 kg voisi olla tavoita, johon nyt on matkaa kolmisen kiloa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Kesäloma on otollista aikaa laihduttaa: grillatakin vois ja olutta tekee mieli aivan jatkuvasti, mutta jos nyt ei laita suuta kiinni, niin ei se syksymmällä muutama kilo tukevampana ole yhtään sen helpompaa.
Maksaisin ihan hyvää kuukausihintaa, jos joku wolt-kuski toisi ovelle 5 terveellistä, treeniä tukevaa ja minulle oikean kokoista ateriaa päivässä.
Täällä Kurosen kanssa samat ajatukset, n 82 kg pitäisi saada jonnekin 76-77 huitteisiin.
Joku voi sanoa että helppo juttu, vain 5 kg. Mutta tällä iällä ja näin laiskalle se ei ole helppoa. :)
Lomakiloja tullu 2-3, eiköhän ne kohta ole sulateltu.
Toinen hyvä vaihtoehto voisi olla palkata kokki?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti navajokoira
Mulla suli "kuin huomaamatta" kevättalven ja kevään aikana viitisen kiloa pienellä hienosäädöllä ruokailutottumuksiin, nyt ~84 kg ja indeksi ~25. Vyötärökin oli pudonnut juuri alle se metrin suosituksen (99 cm). Mutta pysähtyi kuin seinään, jonkinlainen ei-niin-vakava tavoite olisi seiskalla alkava. Perhana vieköön, jotuuko tässä alkoholista karsimaan? :D
Niin no siis tämä on mulla lähtenyt sellaisesta mitä teen kun vihdoinkin voitan lotossa -ajatusleikistä, jossa toki ensin olen kelannut että palkkaan kokin (ja personal trainerin). Mutta sitten olen jatkanut ajatusta, että enhän mä saatana halua olla työnantaja ja diilata sen byrokratian kanssa kun voisin vaan polskia rahasäiliössä. Joten haluaisin ostaa nämä palvelut yritykseltä, vaikka sitten yhden hengen yritykseltä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Ja tästä sitten ajatus jatkui siihen, että kai tällainen yrittäjä saisi kulurakennetta/palvelutasoa hiottua niin, että asiakkaiksi saisi muitakin kuin miljonäärejä. Järjestää maksamisen niin, että saa lounarit käytettyä jne.